Muotoilumissiona kestävä yhteiskunta

Ympäristömuotoilijoiden Riikka Manninen Kuva: Vesa Tyni

Muotoilijoilla on mahdollisuus toimia kärkijoukossa kestävän arjen ja yhteiskunnan rakentamisessa. Näin ajattelevat Ympäristömuotoilijat.

Ympäristömuotoilijat on vastuullisuusteemojen parissa työskentelevien muotoilijoiden vertaisverkosto, jonka tavoitteena on edistää kestävyysmurroksen toteutumista yhteiskunnassa muotoilun keinoin. Verkoston 12 jäsentä työskentelevät eri kaupunkien sekä valtion organisaatioissa.

Verkoston jäsenet sparraavat toisiaan ja jakavat tietoa hyvistä käytännöistä kestävyyden edistämiseksi julkisella sektorilla. Vertaistuen saaminen muilta muotoilijoilta on tärkeää, sillä jäsenet työskentelevät osana monialaisia tiimejä, joissain tapauksissa ainoina muotoilijoina.

Yksi ryhmän perustajista on Emma Berg, joka työskentelee palvelumuotoilijana Helsingin kaupungin rakennusvalvonnassa. Hän on tiiminsä ainoa muotoilija. Tiimi neuvoo taloyhtiöitä energiaremonteissa ja muissa energia-asioissa, jotta talojen lämmittämisestä aiheutuvat hiilipäästöt saataisiin laskemaan nopeasti.

Bergin tehtävä on tuoda ihmislähtöisyyttä ja vaikuttavuutta energianeuvontaan. ”Mietin, miten meidän palvelumme olisi mahdollisimman käytettävä ja asiakaskokemus pysyisi hyvänä”, Berg kertoo.

Berg kehittää energianeuvontaa, jotta se puhuttelisi tasapuolisesti niin kantakaupungin kuin lähiöidenkin taloyhtiöitä.

”Kokeilemme erilaisia palveluita ja seuraamme, miten ne toimivat vaikkapa Kontulassa.

Emma Berg

Berg työskenteli aiemmin keramiikkateollisuuden parissa isossa pörssiyrityksessä. Hän kokee voivansa tehdä nyt paremmin arvojaan vastaavaa työtä ja pystyvänsä vaikuttamaan asioihin.

”Vaikka kaupunkikoneisto on vielä isompi koneisto kuin pörssiyritys, niin koen, että täällä on helpompi vaikuttaa positiivisella tavalla”, Berg sanoo.

Yksi ryhmän perustajista on Emma Berg, joka työkentelee palvelumuotoilijana Helsingin kaupungin rakennusvalvonnassa.
Kuva: Vesa Tyni

Yli 500 asunnon itä-helsinkiläinen taloyhtiö As Oy Lokkisaarentie on siirtynyt kaukolämmöstä ilma-vesilämpöpumppujärjestelmään. Lämmitysjärjestelmän ulkoyksiköt pihalla on naamioitu puusäleiköllä. Kaupungin energianeuvota, jonka palvelumuotoilijana Emma Berg toimii, tuo esiin energiaremonttien edelläkävijöitä kuten As Oy Lokkisaarentie, kannustaakseen muita Helsingin taloyhtiöitä energiaparannuksiin ja päästövähennöksiin.

Niin ajattelee myös Linda Vanni, joka toimii palvelumuotoilijana Metsähallituksen Luontopalveluissa.

Hänestäkin julkissektorilla on mahdollista tehdä omia arvoja vastaavaa työtä, jolla voi potentiaalisesti vaikuttaa kaikkien kansalaisten elämään.

Vanni on taustaltaan sisustusarkkitehti, ja aiemmin hän on työskennellyt muotoilutoimistossa yksityissektorilla. ”Olen suunnitellut erilaisia kaupallisia tiloja ja työympäristöjä, mutta suuntautunut sittemmin kehittämään kaupunkiympäristöjä ja julkisia palveluita.”

Työssään Linda Vanni kehittää Luontopalvelujen asiakaskokemusta ja retkeilijöille suunnattuja digitaalisia palveluita, kuten uudistuvaa Luontoon.fi-palvelua. Kuva: Vesa Tyni

Nykyisessä työssään Vanni suunnittelee asiakasymmärrykseen pohjautuvia digitaalisia palveluita, joilla ohjataan retkeilijöitä vastuulliseen ja kestävään retkeilyyn.

”Minua kiinnostaa ihmisen käyttäytyminen ja siihen vaikuttaminen positiivisella tavalla, oli se sitten kaupungissa tai luonnossa. Missionani on luoda palveluja ja ympäristöjä, jotka lisäävät ekologista ja sosiaalista hyvinvointia sekä ohjaavat vastuulliseen toimintaan”, Vanni kertoo.

Tampereen kaupungin ohjelmapäällikkö Tiina Leinonen puolestaan kannustaa työssään tamperelaisia muuttamaan arkeaan kestävämpään suuntaan, erityisesti liikkumiseen ja kuluttamiseen liittyen. Tampereella on tehty esimerkiksi raitiotie tukemaan kestävää liikkumista, mutta kestävyysmurroksen tekemiseen tarvitaan mukaan myös asukkaat ja yritykset.

Tiina Leinonen puolestaan kannustaa työssään tamperelaisia muuttamaan arkeaan kestävämpään suuntaan, erityisesti liikkumiseen ja kuluttamiseen liittyen. Kuva: Vesa Tyni

Leinonen on taustaltaan it-järjestelmäpäällikkö. Opiskeltuaan palvelumuotoilua hän hakeutui nykyiseen työhönsä Tampereen kaupungille. Hänen vetämässään strategisessa kehitysohjelmassa pyritään ymmärtämään ihmisten arkea ja tunnistamaan asiat, jotka estävät ihmisiä muuttamasta liikkumis- ja kulutustottumuksiaan.

Kyselytutkimuksia ja dataa yhdistelemällä on saatu selville potentiaalisia vaikuttamisen kohteita. ”Jollakin alueella ihmiset ovat esimerkiksi kiinnostuneita kasvisruuasta ja kasvipohjaisista maitotuotteista, mutta eivät ole vielä siirtyneet niiden käyttäjiksi”, Leinonen kertoo.

Tällaiset asukkaista lähtöisin olevat havainnot auttavat ymmärtämään, miten asioita eri alueiden asukkaille kannattaa korostaa.

”Yksittäinen kokeilu on itsessään ihan hyvä asia, mutta se, mitä kokeilun jälkeen tapahtuu, on itse asiassa merkityksellisempää.

Vastuullisuuteen erikoistunut sisustusarkkitehti Riikka Manninen toimii ympäristövastuun ja työympäristökehittämisen asiantuntijana Senaatti-konsernissa. Hän on vastannut useamman vähähiilisyyttä ja kiertotalouden toimenpiteitä edistävän ohjeen kehittämisestä ja jalkautuksesta Senaatissa. Manninen on myös kerännyt henkilöstöltä ideoita siitä, miten toimintaa voisi kehittää ympäristövastuullisemmaksi ja sen jälkeen tukenut tiimejä kokeilujen toteuttamisessa osana Senaatin kiihdyttämötoimintaa.

”Porvoon kiertotalouspilotti on hyvä esimerkki siitä, miten vastuullisuustyötä voi vauhdittaa. Uusia vastuullisuustavoitteita vietiin käytäntöön hanketasolla aluksi kokeilun kautta. Sen jälkeen kokeilun oppeja skaalattiin organisaation toimintaa sitoviksi ohjeiksi”, Manninen kertoo.

Porvoon kiertotalouspilotissa testattiin käytännössä, miten yksittäisen rakennushankkeen päästöjä voi vähentää. Manninen korostaa, että yksittäiset projektit ovat vaikuttavia vain, jos niiden opit otetaan laajemmin käyttöön.

Vastuullisuuteen erikoistunut sisustusarkkitehti Riikka Manninen toimii ympäristövastuun ja työympäristökehittämisen asiantuntijana Senaatti-konsernissa. Kuva: Vesa Tyni

”Toiminnan uudistaminen on pitkäjänteistä työtä, ja siksi onkin tärkeää, että organisaatioista löytyy inhouse-muotoilijoita tai muita vastuullisuuteen keskittyviä kehittäjiä”, Manninen huomauttaa.

Kestävyysmurros viittaa terminä konkreettisiin muutoksiin, joiden tulisi tapahtua niin ihmisten arjessa kuin yritysten ja organisaatioiden toiminnassa.

Ympäristömuotoilijoita huolettaa, ettei muutos etene tarpeeksi nopeasti tai kunnianhimoisesti.

”Sitra kuvasi Vastuullisuuden tulevaisuus -raportissa hyvin sitä, että organisaatioissa on usein totuttu tekemään varsin pieniä muutoksia kerrallaan. Sen takia meidän täytyy esimerkiksi käyttää sanoja kuten siirtymä ja murros, jotta selkeytyy, että muutoksia tulee edistää hyvin laaja-alaisesti”, Manninen sanoo.

Kyse ei ole vain negatiivisten asioiden välttämisestä, vaan myös positiivisten asioiden tekemisestä. Hiilijalanjäljen lisäksi puhutaan hiilikädenjäljestä, jolla tarkoitetaan positiivisia ilmastohyötyjä. Sellainen voi olla vaikkapa taloyhtiön itse tuottama ja verkkoon takaisin syöttämä uusiutuva energia.

Muotoilijoilla on monia taitoja, joita kestävyysmurroksen toteuttamisessa tarvitaan. On kykyä visualisoida asioita ja kuvitella positiivisia tulevaisuuksia. On kykyä luoda ihmislähtöisiä ja asiakasymmärrykseen perustuvia ratkaisuja.

Muotoilijoilla on myös joustavuutta. He voivat kokeilla asioita ja siirtyä tarvittaessa ketterästi toiseen toimintatapaan. Muotoilijat sietävät hyvin epävarmuutta, koska muotoiluprosesseissa on paljon liikkuvia asioita.

Yksi haaste on, etteivät kaikki muotoilijat koe heillä olevan mandaattia vaikuttaa ison linjan asioihin. Se, otetaanko muotoilijoita mukaan strategioiden laatimiseen, riippuu siitä, miten muotoilijoiden rooli organisaatiossa nähdään. Muotoilijoiden pitäisikin pystyä viestimään työnsä vaikuttavuudesta ja muotoilijoiden potentiaalista, ei vain muotoilualan sisällä, vaan yhteiskunnassa laajemmin.

”Monet muotoilijat turhaan pelkäävät eivätkä puhu näistä asioista, kun kokevat, että eivät tiedä riittävästi”, Emma Berg huomauttaa.

Hänen mielestään voi lähteä puhumaan ja kokeilemaan rohkeasti myös ilman, että tietää uusimman ilmastoraportin kaikkia yksityiskohtia.

”Nykyisin on myös paljon kouluttautumismahdollisuuksia, jos haluaa työn ohessa saada lisää tietoa kestävyyteen liittyvistä asioista”, Linda Vanni lisää.

”Kestävyys on tosi kontekstisidonnaista, eli meidän pitää ymmärtää, millä toimialalla ja mihin asioihin pyritään vaikuttamaan. Sitten löytyy myös keinoja”, Vanni kannustaa.