Ota aineettomat oikeudet haltuun!

IPR luo perustan kannattavalle liiketoiminnalle

Aineettomat oikeudet (IPR, intellectual property rights) luovat perustan muotoilijan ja muiden luovien alojen ammattilaisten työlle ja kannattavalle liiketoiminnalle. Aineettomien oikeuksien tunteminen auttaa hahmottamaan, millaisia oikeuksia ja suojatarpeita omaan luovaan työhön liittyy. Fiksusti suunniteltu ja toteutettu aineettomien oikeuksien suoja ehkäisee luvatonta jäljittelyä, luo yritykselle kilpailuetua, lisää tulovirtoja ja kasvattaa yrityksen arvoa myös yhteistyökumppanien ja rahoittajien silmissä. Tästä sivusta onkin hyötyä suojan suunnittelussa alkuun pääsemiseksi, tai vaikkapa tilanteessa, jossa tarvitset nopeasti ja helposti omaksuttavassa muodossa perustietoa eri suojavaihtoehdoista tai jostakin aineettomiin oikeuksiin liittyvästä tyypillisestä sopimustilanteesta.

 

ERI SUOJAMUODOT

  • Tekijänoikeus on aineeton oikeus, joista säädetään tekijänoikeuslaissa. Tekijänoikeus antaa tekijälleen yksinoikeuden hyödyntää erilaisia ”itsenäisiä ja omaperäisiä” teoksia, kuten esim. kuvia, videoita, tietokoneohjelmia ja monenlaisia tekstejä runoista käyttöoppaisiin. Puhdasta dataa tai ideoita tekijänoikeus ei kuitenkaan suojaa. Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Tekijänoikeus ulottuu teoskappaleiden valmistamiseen sellaisenaan tai muunnellussa muodossa, sekä teoksen saattamiseen yleisön saataville näyttämällä, esittämällä, levittämällä tai välittämällä. Lisäksi tekijänoikeus pitää sisällään luovuttamattomia moraalisia oikeuksia, kuten oikeus tulla nimetyksi teoksen tekijänä.
  • On tärkeä huomata, että tekijänoikeus syntyy ilman rekisteröintiä. Tämä on merkittävä ero suhteessa teollisoikeuksiin (mm. mallioikeus, tavaramerkki ja patentti). Ainoa vaatimus on, että teoksen osalta ns. teoskynnyksen on ylityttävä. Kynnyksen katsotaan ylittyvän, jos teos on itsenäinen ja omaperäinen luomistyön tulos. Teoksen laadulla tai laajuudella ei ole tässä mielessä merkitystä. Käytännössä teoskynnyksen korkeus vaihtelee teoslajeittain: esim. muotoilutuotteet jäävät usein selvästi herkemmin suojan ulkopuolelle kuin vaikkapa perinteiset uniikit kuvataiteen teokset tai kirjat. Tekijänoikeussuojan syntymiseen liittyy siten usein tiettyä epävarmuutta, ja tämä on syytä huomioida esim. oman yrityksen IPR-suojan suunnittelussa. Viime kädessä vain tuomioistuin voi sitovasti ratkaista yksittäisen epäselvän suojatilanteen. Teoksien luomisprosessi kannattaa myös aina pyrkiä dokumentoimaan tarkasti ja luotettavasti, jotta tekijyyden todistaminen on helpompaa mahdollisessa myöhemmin eteen tulevassa ristiriitatilanteessa.

Kuinka tekijänoikeus suojaa muotoilua?

  • Teollisoikeudet ovat rypäs sellaisia aineettomia oikeuksia, jotka täytyy pääsääntöisesti rekisteröidä, jotta yksinoikeus hyödyntämiseen syntyy. Muotoilijan/muotoiluyrityksen kannalta keskimäärin merkittävimmät teollisoikeudet ovat mallioikeus, tavaramerkki, hyödyllisyysmalli ja patentti. Monella muulla luovalla alalla puolestaan tekijänoikeuden merkitys korostuu. Mallioikeus suojaa esineiden ja muiden objektien muotoa, tavaramerkki voi suojata yritysten tavaroiden ja palveluiden erilaisia tunnuksia, ja hyödyllisyysmalli sekä patentti keksintöjä.
  • Rekisteröimällä oikeus toimivaltaisessa viranomaisessa  (Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus, PRH) saadaan yksinoikeus teollisoikeuteen. Suojan kohde, kesto ja laajuus riippuu teollisoikeudesta ja rekisteröinnin halutusta laajuudesta. Yksinoikeus on arvokas yritykselle/luovan työn tekijälle itselleen liiketoiminnassa, koska se mahdollistaa paitsi oikeuksien lisensioinnin korvausta vastaan eri yhteistyökumppaneille (esim. valmistavalle yritykselle oikeus valmistaa, myydä ja markkinoida malliin perustuvia tuotteita), myös yksinoikeuden kieltää jäljittelevien tuotteiden käyttö. Yksinoikeudet ovat arvokkaita myös muun muassa oman yrityksen arvonnousun sekä rahoituksen kannalta. Teollisoikeuksien (ja laajemminkin aineettoman omaisuuden) suojaamisstrategiaa on syytä suunnitella huolellisesti jo yrityksen alkuvaiheista alkaen.
  • Lisätietoa mm. teollisoikeuksista
  • Aineettomien oikeuksien käsitteelle on monta synonyymiä: immateriaalioikeudet, IPR (intellectual property rights) ja IP-oikeudet. Aineettomat oikeudet voidaan jakaa kahteen eri oikeuksien ryhmään: A) tekijänoikeus (ja siihen liittyvät lähioikeudet) sekä B) teollisoikeudet (mm. mallioikeus, tavaramerkki, patentti ja hyödyllisyysmalli).
    • tekijän- ja teollisoikeuksien keskeinen ero: teollisoikeudet täytyy pääsääntöisesti rekisteröidä, jotta yksinoikeus olisi voimassa. Tekijänoikeus taas syntyy ilman rekisteröintiä, mikä tarkoittaa yhtäältä rekisteröintikustannusten puuttumista, mutta toisaalta varmuus tekijänoikeussuojan olemassaolosta voi jäädä epävarmaksi, koska teoskynnyksen korkeus vaihtelee teoslajeittain.
    • Esimerkiksi muotoilualan tuotteiden osalta kynnys on yleisesti ottaen korkealla, koska monesti tuotteiden käyttötarkoitus vaikuttaa siinä määrin paljon luomiseen, ettei synny tarvittavanlaista ”itsenäistä ja omaperäistä” teosta, toisin kuin tyypillisesti vaikkapa kuvataiteen teoksissa tapahtuu.
  • IPR-strategiassa kyse on aineettomiin oikeuksiin liittyvästä yritystoiminnan suunnittelusta. Sen keskeisenä tavoitteena on hahmottaa suojan tarpeessa olevat yritystoiminnan elementit ja sopivat suojatoimet juuri kyseisen yrityksen tarpeisiin, tavoitteisiin ja resursseihin nähden. Strategiointi tehdään ennen kaikkea siksi, jotta kyetään ajoissa minimoimaan liiketoiminnan riskejä. Jonkinnäköisen IPR-strategian laatiminen on suositeltava toimenpide kaikille luovan alan yrityksille jo yrityksen alkuvaiheesta alkaen. Laadinnassa kannattaa hyödyntää luotettavia lähteitä ja aina kun mahdollista asiantuntijan apua.
  • Lisätietoa aineettomista oikeuksista

Mistä aineettomissa oikeuksissa on kyse?

Mitä IPR-strategia tarkoittaa?

  • Aineettomien oikeuksien (IPR) suojaa suunnitellessa on hyvä huomioida myös muiden lakisääteisten ja sopimusperustaisten suojamuotojen tarjoamat mahdollisuudet:
    • salassapitosopimus (tai salassapitoehdot jonkin muun sopimuksen osana) ovat hyvä keino suojata esimerkiksi ideoita ja muita luvattomalle hyödyntämiselle alttiita yritystoiminnan elementtejä, esimerkiksi tilanteessa, jossa on tarve neuvotella yhteistyöstä yksittäisen yrityksen kanssa ja esitellä malleja, mutta oikeuksien rekisteröintiä ei ole vielä tehty tai neuvottelun kohteita ei voida suojata aineettomin oikeuksin (esim. ideat).
    • muut yleiset yritystoiminnan yksinoikeusrekisteröinnit ovat tärkeä lisä yrityksen suojaa ja ne kannattaakin käytännössä aina rekisteröidä jo toiminnan alussa. Ennen kaikkea huomionarvoisia liiketoiminnan kannalta ovat yrityksen Internet-sivujen verkkotunnus ja yrityksen toiminimen suoja. Toiminimen suojaa ei pidä sekoittaa yleiskielen termiin ”toiminimiyritys”, jota käytetään yksityisestä elinkeinonharjoittajasta. Juridisesti toiminimi tarkoittaa rekisteröityä yksinoikeutta yrityksen nimeen, oli sitten kyse yksityisestä elinkeinonharjoittajasta tai vaikkapa osakeyhtiöstä.
    • sopimatonta elinkeinomenettelyä ja liikesalaisuuksia koskeva lainsäädäntö voi antaa jälkikäteen suojaa monenlaista menettelyä vastaan: yritys tai henkilö voi yrittää saada loukkaavan toiminnan kiellettyä, vaikka IPR-suoja olisikin syystä tai toisesta poissuljettu. Ei ole yleisesti ottaen kuitenkaan suositeltavaa pitää näihin lakeihin turvautumista ensisijaisena suojautumisstrategiana. Ajoissa hankittu IPR-suoja ja selkeät sopimukset sopimuskumppanien kanssa, eli proaktiiviset toimet, ovat useimmiten viisain ratkaisu.

SUOJAN HANKKIMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ

  • Mallisuoja on teollisoikeus, jonka voimassaolo yksinoikeutena pääsääntöisesti vaatii rekisteröintiä. Suojaa voivat saada mallit, jotka ovat uusia ja yksilöllisiä. Rekisteröinti tehdään Suomessa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kautta. PRH tutkii, voidaanko rekisteröinti myöntää. Lisätietoja 
  • Rekisteröinnin maantieteellisen laajuuden, kuin myös suojattavat tuoteluokat (esim. huonekalut, vaatteet), voit valita itse PRH:n hakemuksessa. Lähtökohtaisesti mitä laajempi rekisteröinti, sitä korkeampi hinta. Tästäkin syystä kannattaa huolellisesti etukäteen hahmotella, mikä on sopiva suojan laajuus yrityksen käyttötarpeiden kannalta. Lisätietoja
  • Huomaathan, että PRH ei tarjoa ennakkotutkimuspalveluita ulkomailla voimassaolevan suojan osalta malleille. Voit kuitenkin itse tutkia ennakkoon, löytyykö kyseisen maan mallioikeusrekistereistä vastaavia malleja entuudestaan, tai käyttää apuna yksityistä alan asiantuntijatoimistoa. Lisätietoja
  • Tekijänoikeutta on muotoilualan tuotteiden suojaamisen näkökulmasta pidettävä keskimäärin epävarmana ratkaisuna, jonka varaan ei kannata laskea liian paljon; muotoilutuotteiden osalta nk. teoskynnyksen ei monestikaan katsota ylittyvän etenkin siksi, koska niiden käyttötarkoitus on määritellyt melko voimakkaasti niiden ilmenemismuotoa (nk. käyttötaiteen esineet). Tämä epävarmuus huomioiden muotoilijan kannattaakin useimmiten hakea ensisijaisesti suojaa rekisteröitävistä teollisoikeuksista, kuten mallioikeudesta tai tavaramerkistä.
  • On lisäksi syytä korostaa, että myös muotoilualan yrittäjien on syytä kartoittaa yrityksensä aineettoman omaisuuden suojatarpeita laajemminkin kuin vain suunniteltavien mallien osalta (esim. brändäys, liikesalaisuudet, osaaminen sekä monenlaiset graafiset ja kirjalliset materiaalit).
  • Epävarmoissa tilanteissa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen, mitä kautta arviota teoskynnyksen ylittymisestä voidaan monesti tarkentaa. Sama koskee ylipäänsä suojamahdollisuuksien suunnittelua. Laadukasta perustietoa mm. suojavalikoiman hahmottelemiseksi löydät myös muun muassa PRH:n sivuilta.
  • Suojatoimet kustannuksineen kannattaa mieltää erityisesti luovan alan liiketoiminnassa sijoituksena, jonka hyödyt voivat palautua parhaimmillaan merkittävinä kustannussäästöinä ja uusina bisnesmahdollisuuksina. Esimerkiksi monet rahoittajat voivat edellyttää, että suoja-asiat ovat kunnossa. Suojauskustannusten jakamisesta voi ja kannattaa myös neuvotella esim. yhteistyökumppanien kanssa.
  • Aineettomien oikeuksien suoja ei lähtökohtaisesti ulotu esimerkiksi ideoihin, tietotaitoon tai konsepteihin. IPR-suojalla saadaan tavallisesti suojattua palveluitakin vain osittain: esim. tavaramerkillä suojataan yrityksen luoman palvelun nimi ja logo, minkä lisäksi suojakokonaisuuteen voi liittyä palasittain tekijänoikeussuojaa (esim. graafiset materiaalit), muita teollisoikeuksia (esim. palveluun liittyvä tuotteen malli tai keksintö) sekä suojattu yrityksen nimi ja verkkotunnus.
  • Kuitenkin ideat ja muut aineettomat liiketoiminnan osat tai tuotokset voivat olla luovan alan yritykselle erittäin tärkeitä, ja intressi suojata niiden leviämistä kilpailijoiden tietoon etenkään jonkin tuotteen tai palvelun kehittelyvaiheessa voi olla suuri. Yritykselle voi toisaalta olla erittäin tärkeää päästä kehittelemään ideaa tai käymään keskusteluja esimerkiksi jostakin kehitettävästä ideasta jonkin potentiaalisen yhteistyökumppanin kanssa. Miten tämä kaikki toteutetaan turvallisesti? Monesti hyvin laaditulla salassapitosopimuksella. Se voidaan saattaa voimaan jo ennen minkään varsinaisen yhteistyön tai edes ensimmäisen keskustelun alkua, ja samalla hahmotellaan IPR-suojavaihtoehtoja ja ajoitusta.
    • Salassapito voi soveltua myös tilanteeseen, jossa jokin potentiaaliselle yhteistyökumppanille esiteltävä asia, kuten malli tai keksintö, kenties olisi IPR-suojattavissa, mutta näin ei ole strategisista syistä vielä haluttu tehdä.
    • Salassapitosopimukseen tai salassapitoehtoon liitetty seuraamus, kuten sopimussakko, voi tulla maksettavaksi, vaikka paljastuminen olisi tapahtunut vastapuolen toimesta vahingossa. Tämä kannustaakin varmistamaan, että salassapidon taso on korkealuokkaista.
  • Salassapidon osalta on useimmiten syytä sopia ainakin seuraavista seikoista:
    • Mitä kaikkea on pidettävä salassa ja liittyykö tähän joitakin tiettyjä rajoituksia (monesti järkevintä määrittää laajasti, mutta erityisen tärkeät seikat selvyyden vuoksi esiin tuoden).
    • Mitä salassapito edellyttää (usein syytä kieltää määräajaksi kaikenlainen paljastaminen ja hyödyntäminen, josta ei erikseen ole sovittu kirjallisesti, mahdollisesti muitakin velvoitteita)
    • Kuinka kauan salassapito jatkuu (esim. kunnes toisin kirjallisesti sovitaan tai X vuotta)
    • Mitkä kaikki teot ja laiminlyönnit merkitsevät salassapidon rikkomista ja mitä rikkomuksesta seuraa (usein tuntuva kertaluontoinen sopimussakko tai vahingonkorvaus)
  • On suositeltavaa, että luovan alan yritys hankkii tarpeisiinsa riittävän kattavan salassapitosopimuspohjan, tai muun sopimuspohjan, jossa salassapito on kyllin laajasti huomioitu kyseisen yrityksen tyypillisiä projekteja silmällä pitäen. Luovan alan toimialajärjestöistä muun muassa Ornamo tarjoaa jäsenetuna salassapito-, ym. yhteistyösopimusmalleja jäsenilleen.
    • Esimerkki yksinkertaisesta salassapitoehdosta, jonka voi liittää jonkin sopimuksen osaksi (tarkemmat erittelyt yrityksen tarpeisiin erittäin suositeltavia): ”Osapuolet ovat velvollisia pitämään salassa kaikki toisen osapuolen liikesalaisuudet määräajan: _________________________ (esim. 2 – 5 vuotta). Tarkemmat ehdot salassapidosta (salassapidon kohteet, velvollisuudet ja rikkomuksen seuraamukset) tämän sopimuksen liitteenä.”
    • Salassapidon ohella on luonnollisesti tärkeää sopia muistakin yhteistyön ehdoista, olkoon kyse sitten yhteisen luovan työn tuloksen suunnittelusta tai kehittelystä taikka valmiin luomuksen tuotteistamisesta.

AINEETTOMAN OMAISUUDEN SUOJAAMISEN HYÖDYT

  • Nyrkkisääntönä voidaan perustellusti pitää sitä, että jokaisen luovan alan yrittäjän tulee ymmärtää perusasiat yhtäältä erilaisten aineettomien oikeuksien (siis teollisoikeuksien ja tekijänoikeuden) suomista suoja- ja hyödyntämismahdollisuuksista ja toisaalta aineettomien oikeuksien suojan suunnittelun laiminlyönnin riskeistä.
  • Yrityksen aineettoman omaisuuden suojan tarve ja suojakeinot tulisi kartoittaa jo varhain ja tilannetta tulee seurata. Syitä on useita.
    • Ensinnäkin, vahingossa tapahtuva liian varhainen omien mallien tai ideoiden julkistaminen voi johtaa koko tuotteen kaupallistamisen vesittymiseen, ääritilanteessa jopa koko yritysbrändin kaatumiseen, useammastakin syystä:
      • 1) tapahtuu tuotteen hallitsematonta jäljittelyä
      • 2) rekisteröinnin estyminen, koska malli tai keksintö on jo julkistettu kauan ennen rekisteröintiä. Ilman rekisteröintiä on lähtökohtaisesti huomattavasti riskialttiimpaa lähteä kaupallistamaan tuotetta.
      • 3) vastaava rekisteröinti on tehty jo aiemmin toisen toimesta, tai
      • 4) yhteistyökumppani ei uskalla lähteä mukaan kaupallistamiseen, koska suojaa ei enää voida saada johtuen esim. kohdista 2) tai 3).
    • Toiseksi, suojavaihtoehtojen puutteellinen tunnistaminen omassa yritystoiminnassa voi johtaa ilman julkistamiseenkin liittyviä riskejä siihen, että koko yrityksen arvo määrittyy epämääräisesti tai vääränlaisena esimerkiksi yhteistyökumppanien tai rahoittajien silmissä ja erilaisissa yhteistyösopimuksissa olevat aineettomiin oikeuksiin liittyvät ehdot voivat olla ristiriitaisia tai puutteellisia väärinymmärryksistä johtuen.
    • Kolmanneksi, ennakoiva kartoitus ja strategisesti toteutettu aineettoman omaisuuden suojaaminen on yleisesti ottaen huomattavasti halvempi ja vaivattomampi investointi kuin yritys puuttua esimerkiksi jäljittelyyn vasta jälkikäteen. Lisäksi on muistettava, että suojaaminen ei ainoastaan vähennä liiketoiminnan riskejä, se tuo yritykselle myös kilpailuetua ja kasvattaa yrityksen arvoa — etenkin, jos aineettomat oikeudet on rekisteröity ja siirretty muotoilijan tai muun luovan yrittäjän yhtiölle.
  • Aineettoman omaisuuden suojatarpeiden kartoittamisesta ja suunnittelusta käytetään usein termiä IPR-strategiointi. Sitä voi suositella luovan alan yrittäjille ja yrityksille koosta ja yritysmuodosta riippumatta.
    • IPR-strategioinnilla haetaan optimaalista suojan mitoitusta; läheskään aina ei kannata maksaa varmuuden vuoksi mahdollisimman laajasta suojasta, jos omat suojatarpeet tulee katettua fiksumminkin. Kuitenkin useimmissa tapauksissa esim. muotoiluyrityksen tärkeimmät mallit ja/tai keskeisimpään tuotteeseen, tuoteperheeseen tai palveluun liittyvä tavaramerkki kannattaa rekisteröidä.
    • Suojatarpeiden tarkka arviointi ei ole useinkaan aivan yksinkertaista, sillä suojan tarpeessa olevia elementtejä voi olla useammanlaisia ja suunnittelussa on hyvä kyetä huomioimaan myös muita yrityksen brändiä ja arvoa tukevia seikkoja. IPR-strategioinnissa kannattaakin tukeutua IPR-asiantuntija-apuun käytännössä aina, kuin se on mahdollista. Luovien alojen järjestöjen jäsenten kannattaa hyödyntää järjestönsä lakineuvontaa alkuvaiheessa.
    • Hyvään alkuun kartoituksessa pääsee maksutta jo tutustumalla etenkin PRH:n opasaineistoihin sekä malleihintavaramerkkeihin ja mahdollisesti muihinkin teollisoikeuksiin liittyviin rekisteröintiedellytyksiin, mukaan lukien muiden jo aiemmin tekemät rekisteröinnit, jotka voivat olla este omalle rekisteröinnillesi.

OIKEUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN JA SIITÄ SOPIMINEN

  • Yrityksen aineettoman omaisuuden suojatarpeiden arviointi ja arvion mukaiset harkitut toimenpiteet mahdollisimman aikaisesta vaiheesta alkaen ovat käytännössä aina suositeltavia ratkaisuja. Rekisteröitäviä aineettomia oikeuksia voi olla tarpeen rekisteröidä jo yritystoiminnan alusta alkaen, uutta suojan tarpeessa olevaa omaisuutta voi ilmaantua yritystoiminnan kehittyessä joskus melko nopeastikin lisää ja suoja-asioiden selvittämisessä, mieluiten asiantuntijan avustuksella, on oma työnsarkansa. Tästä kaikesta koituu yritykselle kuluja, vaikka kyse olisi kuinka järkevästä investoinnista. Millä yritystoimintansa alkuvaiheissa oleva luovan alan yrittäjä voi taklata tätä haastetta?
  • Ensinnäkin, kaikkea ei tarvitse suojata. Järkevällä IPR-strategioinnilla pystytään hahmottelemaan paitsi yrityksen tarpeisiin, myös sen budjettiin sopivia harkittuja suojaratkaisuja.
  • Toiseksi, yritys voi saada alkuvaiheen kustannuksiin rahoitusta eri lähteistä. Joitakin huomionarvoisia vaihtoehtoja muotoilu-/luovan alan mikro-/pk-yrityksen näkökulmasta:
    • ELY-keskukset myöntävät yritystoiminnan kehittämiseen muun muassa yrityksen kehittämistukea ja maaseudulla sijaitsevien yritysten osalta lisäksi maaseudun yritysrahoitustaLisätietoa
    • Finnvera myöntää yrittäjälainaa yhtiömuotoisille yrityksille (esim. Oy, Ky). Lisätietoa
    • Business Finland tarjoaa mm. innovaatioseteli -nimistä rahoitusta, joka on arvoltaan 5000€ (+alv), ja voidaan käyttää juuri mm. IPR-suojan selvityskustannuksiin. Yrityksen täytyy olla yhtiömuotoinen ja sillä tulee olla uskottavia kansainvälistymissuunnitelmia. Lisätietoa innovaatiosetelistä
    • Lisäksi yksityisillä rahoitusyhtiöillä on tarjolla lukuisia yritysrahoitusvaihtoehtoja, vaihtelevin ehdoin, pankkirahoituksesta pääomasijoituksiin ja joukkorahoitukseen. Ehtoihin kannattaa tutustua huolellisesti, sillä esimerkiksi pääomasijoittajien toimintalogiikka ja suhtautuminen riskiin on usein olennaisesti erilainen kuin vaikkapa pankeilla.
    • Monella rahoitusta tarjoavalla toimijalla, kuin myös monella luovan alan toimialajärjestöllä, on lisäksi tarjolla rahoitusneuvontaa, mikä kannattaa hyödyntää sopivaa rahoitusvaihtoehtoa pohdittaessa.
  • Kolmanneksi kulujen jakamisesta tai kompensoimisesta voidaan neuvotella myös yhteistyöyritysten kanssa. Esimerkiksi muotoiluyrityksen malleja kaupallistavat valmistaja-myyjäyritykset hyötyvät yleensä suojaamisesta käytännössä yhtäläisesti itsekin, vaikka mallioikeus rekisteröitäisiin muotoilijan nimiin: tehokkaan suojan ansiosta oikeudenloukkaus on mahdollista estää tehokkaasti ja kaikki hyötyvät. On syytä muutoinkin sopia yhteistyösopimuksessa tarkasti ja kohtuuttomuuksia vältellen siitä, minkä laajuisen käyttöoikeuden luovan yrityksen yhteistyökumppani saa teollisoikeuksien hyödyntämiseen.
  • Lisensiointi eli käyttölupien myöntäminen aineettomien oikeuksien käyttöön on tärkein työkalu aineettomien oikeuksien kaupallisen hyödyntämisen toteuttamiseksi. Lisenssi voi koskea mitä tahansa aineetonta oikeutta (tekijänoikeus, mallioikeus, tavaramerkki, patentti, jne.) ja lisensioinnista sovitaan joko erillisellä lisenssisopimuksella tai jonkin muun sopimuksen lomassa. Itse aineeton oikeus jää lisenssin voimassaoloajaksi lisenssin luovuttajan, kuten esimerkiksi muotoiluyrityksen, omaisuudeksi ja tämä voi määrätä oikeuden käytöstä niiltä osin, kuin se ei ole ristiriidassa lisenssin ehtojen kanssa. Tämä seikka puolestaan luo parhaassa tapauksessa lisenssin luovuttajalle mahdollisuuden saada korvausta aineettoman oikeutensa käytöstä jopa useista lähteistä samanaikaisesti, kun lisenssi voidaan luovuttaa usealle toimijalle yhtä aikaa, vaikkapa eri alueille.
  • Lisenssi merkitsee rajatun käyttöoikeuden myöntämistä sovitussa laajuudessa:
    • annetaanko rinnakkainen vai yksinomainen oikeus hyödyntämiseen?
    • mille alueelle? (esim. vain Ruotsi ja Norja)
    • kuinka kauaksi aikaa? (esim. 2 vuodeksi kerrallaan)
    • mitä hyödyntämismahdollisuuksia lisenssi pitää sisällään? (esim. oikeus valmistaa / myydä / markkinoida / varastoida malliin perustuvia tuotteita)
  • Esimerkki: Muotoilualan mikroyritys A Oy rekisteröi mallioikeuden eräälle huonekalumallilleen, joka on voimassa mm. Suomessa ja Ruotsissa. A luovuttaa tämän jälkeen lisenssin huonekalujen valmistamiseen, myyntiin ja markkinointiin B Oy:lle. B:n lisenssi on voimassa 3 vuotta Suomessa. A luovuttaa lisäksi vielä lisenssit saman mallin käyttöön C Ab:lle ja D Ab:lle, joiden lisenssit ovat rinnakkaisia ja kattavat vain myynnin Ruotsissa. A saa kustakin lisenssistä sovitusti maksut kausittain ja samalla kehittelee uusia malleja.
  • Nyrkkisääntö: mitä laajempi ja eksklusiivisempi lisenssi, sitä arvokkaampi se on. Tämä tulisi näkyä myös lisenssin hinnoittelussa.
    • tavallisesti lisenssistä sovitaan maksettavaksi rojaltia myynnin mukaan. Muutkin järjestelyt voivat tulla kyseeseen, mutta on syytä välttää tilanteita, jossa kuluu syystä tai toisesta pitkähkö aika, ennen kuin lisenssistä alkaa tilittyä tuloa muotoilijalle (luottoriski). Esimerkiksi rojaltin ohella erillinen luovutuspalkkio sopimuksen allekirjoitushetkellä on hyvä ratkaisu.
    • on suositeltavaa sopia tarkat pelisäännöt mm. siitä, mistä rojaltiprosentti lasketaan (esim. kaikki lisenssinhaltijan malliin perustuvista tuotteista saama tulo, josta on vähennetty arvonlisävero), miten tilitys eritellään ja kuinka usein se tehdään, sekä miten toimitaan, jos rojaltin saaja epäilee tilityksen oikeellisuutta (esim. oikeus tarkastuttaa tilit)
    • lisenssin hinnoitteluun voi vaikuttaa myös joukko muita tapauskohtaisia seikkoja, kuten lisenssin saajan esittämä etukäteinen näyttö siitä, millaista myyntivolyymiä tällä on kyky tuottaa. On perusteltua tähdätä läpinäkyvään, taloudellisen riskin jakautumisen huomioivaan ja muutenkin reiluun lopputulokseen siinä, miten myynnistä saadut tulot jaetaan.
    • lisenssin hinnoittelusta on syytä myös pitää tiukasti erillään korvaus suunnittelu- tms. työstä, jota tilaaja edellyttää toimeksiannon perusteella. Ilmaisen työn tekemistä on syytä välttää, mukaan lukien mahdolliset mallin tai muun tilatun luovan työn tuloksen muutostyöt.
  • Tilanteesta riippuen lisensointiin voi olla tarvetta sisällyttää hyvinkin yksityiskohtaisia ehtoja muun muassa vastuunjakoon liittyen, jotta osapuolten intressit tulevat riittävästi katetuksi ja tiedossa olevat mahdolliset riskit pystytään tehokkaasti välttämään. Kannattaa perehtyä kuhunkin lisensointitilanteeseen huolellisesti, neuvotella rauhassa ennen yhteistyön käynnistämistä ja mahdollisuuksien mukaan etukäteen konsultoida asiantuntijaa, kuten luovan alan järjestön juristia tai yksityistä IPR-asioihin perehtynyttä lakitoimistoa.
    • vastuunjaon osalta muotoilijan tai luovan alan yrittäjän ei kannata ottaa kantaakseen perusteettomia tai potentiaalisesti yllättäviä riskejä sisältäviä ehtoja.
  • Havainnollistamisen vuoksi esimerkki lisenssiehdosta koskien mallia (huom: tärkeää lisäksi sopia tarkasti mm. erilaisista vastuista ja hinnoittelusta):
    • Tällä sopimuksella Suunnittelija luovuttaa X:lle

      A/ yksinoikeuden B/ ei -yksinomaista oikeutta (tarpeeton ylipyyhitään) valmistaa, myydä ja markkinoida Malleja ja niihin perustuvia Tuotteita A/ Suomessa ja B/ muissa maissa, missä:______________. 

      Sopimus on voimassa määräaikaisena (pvm/kk/v) saakka ja jatkuu sen jälkeen ( ) kalenterivuotta kerrallaan ellei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään ( ) kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

  • ks. myös PRH:n tietoiskut koskien mallioikeuden ja tavaramerkin lisensiointia
  • Alilisensioinnilla tarkoitetaan lisenssin edelleenluovutusoikeutta: kyse on tilanteesta, jossa aineettoman oikeuden ”omistaja” kuten muotoilija tai tämän yritys on luovuttanut sopimuskumppanille kuten vaikkapa valmistajayritykselle lisenssin eli käyttöluvan oikeutensa kohteen käyttöön, mutta lisäksi ehdolla, jonka mukaan tämä saa myös luovuttaa saamansa lisenssin mukaisen käyttöluvan edelleen kolmansille osapuolille.
  • Aineettoman oikeuden alilisensiointiin ei pidä ryhtyä ilman painavia perusteita ja riittävää kompensaatiota. Eräs ongelma on, että sopivan kompensaation määrittäminen voi monesti olla vaikeaa. Oikeus on arvokas saajalleen, mutta samalla voi kohtuuttomastikin syödä oikeudenomistajan mahdollisuuksia hyödyntää omaa oikeuttaan. Esimerkiksi tekijänoikeus- ja mallioikeuslaissa onkin säädetty luovan työn tekijän suojaksi siitä, että alilisensointioikeus ei edes oikeuden kokonaan muuten siirtyessä vastapuolelle siirry, ellei tästä nimenomaisesti sovita. Luovuta siis harkiten ja konsultoi tarvittaessa asiantuntijaa.
  • Edellä sanottu harkitun luovuttamisen suositus koskee mitä suurimmassa määrin myös muuttamisoikeuden luovuttamista. On jo taiteellisestikin tärkeää, että luovan työn tekijä pitää kiinni oikeuksistaan muuttamisoikeuden kohdalla. Eräs kohtuullinen tapa sopia tästä käy ilmi seuraavan tyyppisestä ehdosta:
    • ”Osapuolet sopivat, että mikäli oikeudenhaltija tekee kaikki muutokset malliin/tuotteeseen. Muutostyöstä maksetaan korvausta seuraavasti:__________. Lisäksi muutostöiden rajoista osapuolet sopivat seuraavaa: ____________.”

OIKEUDENLOUKKAUKSET JA KONFLIKTIT

  • Aineettoman oikeuden (esim. mallioikeus, tavaramerkki tai tekijänoikeus) loukkaus tapahtuu, kun näitä oikeuksia hyödynnetään aineettomia oikeuksia koskevien lakien vastaisesti. Käytännössä kyse on luvattomasta jäljittelystä tai muusta hyödyntämisestä, joka voi tapahtua tilanteesta riippuen tahallaan tai vahingossa. Joskus loukkaus voi tapahtua yhteistyökumppanien välillä, mutta useimmiten ilman, että osapuolet ovat tekemisissä keskenään.
    • esimerkki: yhtiö B on neuvotellut aiemmin mallin hyödyntämisestä muotoilijayritys A:n kanssa mutta neuvottelut eivät johda yhteistyöhön. A:lla on voimassaoleva rekisteröity yksinoikeus malliinsa (mallioikeus). Myöhemmin B alkaa myymään samaan malliin perustuvia tuotteita ilman, että tästä on sovittu. B lähtökohtaisesti näin toimimalla loukkaa A:n mallioikeutta.
    • esimerkki 2, loukkaus sopimussuhteessa: yhtiö B on saanut A:lta käyttöluvan valmistaa malliin perustuvia tuotteita ja myydä niitä yksinoikeudella Suomessa. B kuitenkin tulee saattaneeksi kyseiset tuotteet myyntiin myös Ruotsissa. On tapahtunut samanaikaisesti oikeudenloukkaus ja sopimusrikkomus, kun B on ylittänyt sen, mihin tällä oli käyttölupansa nojalla oikeus. A voi molempiin vedoten vaatia B:tä poistamaan tuotteet myynnistä Ruotsissa, vaatia hyvitystä, ja esim. vahingonkorvausta sopimusrikkomuksen johdosta.
  • Oikeudellisina seuraamuksina loukkauksista voidaan mm. kieltää kyseinen toiminta, vaatia korvauksia ja vakavammissa tapauksissa myös rikosoikeudellisia rangaistuksia.
  • Toisaalta on hyvä tiedostaa, että vaikka lähtökohtaisesti aineeton oikeus tarjoaa vahvaa ja laajaa suojaa luvatonta hyödyntämistä vastaan, aivan kaikkeen hyödyntämiseen ei tarvita lupaa, lakisääteisistä poikkeuksista johtuen.
    • esimerkiksi mallin ei-kaupallinen yksityinen käyttö tai teoksen kopiointi yksityiseen käyttöön ei ole toimintaa, johon tarvitaan lupa yksinoikeuden haltijalta
    • silloin tällöin ei myöskään ole selvää, onko aineeton oikeus ensinkään voimassa, jolloin vastaavasti myös loukkauksen käsilläolo on epävarmaa. Näin on etenkin tekijänoikeuden osalta, jonka osalta teoskynnyksen korkeus vaihtelee ja oikeuden olemassaoloa ei useimmissa maissa voida varmistaa etukäteen rekisteröimällä se viranomaisessa.
  • Jos epäilet, että aineetonta oikeuttasi on loukattu, on tärkeää huomioida seuraavat seikat
    • yleistä: älä viivyttele, mutta harkitse kaikki toimenpiteet tarkkaan, mieluiten asiantuntijan tuella (esim. oma luovan alan liittosi, yksityiset lakitoimistot)
    • varmista, että oikeutesi todella on voimassa (esim. tarkista rekisteröinti, selvitä teoksesi suojan olemassaoloa asiantuntijan kanssa)
    • hanki ja ota talteen mahdollisuuksien mukaan erilaisia todisteita loukkauksesta tulevan varalle
    • ensi vaiheen toimenpiteenä epäillyn loukkaajan suuntaan kannattaa useimmissa tapauksissa käyttää huolellisesti laadittua kirjettä, jossa esim. pyydetään välittömästi lopettamaan loukkaava toiminta / maksamaan hyvitystä, tms. Useimmat loukkaustapaukset saadaan neuvotteluteitse sovituksi, mikä onkin oikeusprosessiin tai välimiesmenettelyyn verrattuna usein halpa, nopea ja joustava konfliktinratkaisukeino. Jos kirjelmöinti ei tuota toivottua tulosta, tulee harkita oikeustoimiin ryhtymistä. Tässä kohtaa kannattaa aivan viimeistään ottaa yhteyttä juristiin tilanteen ja kuluriskien tarkemmaksi kartoittamiseksi.
  • Oikeuksien valvontaa kannattaa suunnitella yritystoiminnan alusta alkaen IPR-stragegian laadinnan yhteydessä. Jos mahdollista, kannattaa ottaa asiantuntija avuksi suunnittelussa, jotta on helpompi hahmottaa omien resurssien kannalta optimaalinen suojan taso ja suojastrategia. Muita ohjeita proaktiivisen suojasuunnittelun kannalta:
    • dokumentoi omat luomisprosessisi riittävän tarkkaan pahan päivän varalle
    • sovi yhteistyökumppanien kanssa aina yhteistyöstä kirjallisesti, selkeästi asiat eritellen ja mieluiten hyvissä ajoin ennen projektin käynnistymistä (vaikka he olisivat tuttuja)
    • harkitse lisäksi myös mm. salassapitosopimusten käyttöä aineettomien oikeuksien suojan täydennykseksi
  • Muotoilu/luovan alan elinkeinonharjoittajien välisissä yhteistyötilanteissa voidaan erotella seuraavanlaisia tyypillisiä konfliktitilanteita:
    • luovan työn tekijän/yrityksen (A) ja yhteistyökumppaniyrityksen (B) väliset sopimuskonfliktit (sopimusrikkomukset ja erilaiset muut epäselvyystilanteet)
      • sopimusrikkomus on käsillä esim. silloin, kun B on hyödyntänyt A:n mallia laajemmin kuin mitä on sovittu tai laiminlyönyt rojaltien tilittämisen erittelyn sovitulla tavalla, tai A on viivästynyt sovitusta toimitusaikataulusta vielä sovitun lisäajan jälkeenkin.
        • Seuraamuksena voi olla sopimuksessa sovittu ehto, kuten virheen korjaaminen, sopimuksen tai sen osan päättyminen, tai/ja vahingonkorvaus. Vahingonkorvausta voi vaatia sopimusrikkomusten johdosta, vaikkei siitä varsinaisesti mitään olisikaan sovittu, jos on osoitettavissa, että vahinkoa on aiheutunut rikkomuksen vuoksi.
      • esimerkki muunlaisesta epäselvyystilanteesta: A ja B eivät ole sopineet, miten vastuu jakautuu, jos myöhemmin joku muu esittää väitteen, jonka mukaan A:n malli on identtinen heidän aiemmin rekisteröimänsä mallin kanssa — kuluja voi syntyä reilusti jo asian selvittelystä, oli väite totta tai ei. Kohtuuttomia tilanteita ehkäistään sopimalla kirjallisesti etukäteen, miten vastuut jakautuvat. Esimerkiksi seuraavan tyyppistä lauseketta voi käyttää, mutta on suositeltavaa harkita ehtojen räätälöintiä oman yrityksen tarpeisiin:
        • ”Mikäli sopimuksen tarkoittama malli loukkaa kolmannen oikeuksia, vastaavat osapuolet oikeudenloukkauksen johdosta kolmannelle maksettavasta korvauksesta saamansa taloudellisen hyödyn suhteessa. A:n korvausvelvollisuus ei ylitä hänen saamaansa kokonaispalkkiota kyseisestä mallista.”
    • luovan työn tekijäryhmän sisäiset konfliktit (sopimusrikkomukset ja erilaiset muut epäselvyystilanteet)
      • esimerkki: kaksi toiminimiyrittäjää (teollinen muotoilija ja kuvataiteilija) luovat yhdessä tilaajayrityksen toimeksiannosta tuotteen yhdessä, mutta eivät sovi keskenään mitään esimerkiksi keskinäisistä työtehtävistä ja palkkion jakautumisesta, ja myöhemmin osapuolet ajautuvat odottamattomien olosuhdemuutosten myötä umpikujaan. Toinen esimerkiksi havaitsee, ettei tilaajan kanssa sovittu 50/50 palkkion jako ole enää reilu, kun hän itse onkin tullut tehneeksi paljon toista enemmän.
        • Ratkaisu tämän ennalta ehkäisemiseksi: sovitaan töiden ja vastuiden jaosta, aikatauluista ja muista ehdoista sekä keskinäisesti että tilaajan kanssa tavalla, joka pystyy ainakin kohtuullisesti mukautumaan odottamattomiin muutoksiin.
  • Epäselvien tilanteiden varalle on lisäksi suositeltavaa kirjata seuraavan kaltainen yleisluontoinen sopimusehto yhteistyösopimuksiin. Se auttaa välttämään kuluriskiä konfliktinratkaisukuluista, sillä neuvottelu on verraten edullinen, nopea ja joustava konfliktinratkaisukeino, kun taas esim. välimiesmenettely usein kallis ja oikeudenkäyntiä voi joutua odottamaan pitkään:
    • ”Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti neuvottelemalla tai (paikkakunnan) käräjäoikeudessa suomen kielellä noudattaen Suomen lakia.”
  • Varmin suoja mallin jäljittelyä vastaan saadaan rekisteröimällä mallioikeus riittävän laajalla alueella. On hyvä tiedostaa, että lisäksi EU-lainsäädännön nojalla on kuitenkin mahdollista saada mallille myös nk. rekisteröimättömän yhteisömallin suojaa, joka on voimassa 3 vuotta mallin julkaisemisesta EU:ssa.
    • on huomattava, että rekisteröimättömän yhteisömallin suoja on rekisteröityä mallioikeutta suppeampi ja siihen vetoamiseen liittyy todisteluvastuita; suojaa ei voida uudistaa 3 vuoden jälkeen ja suoja on voimassa vain suoranaista jäljittelyä vastaan, ei esimerkiksi tahattomasti markkinoille päätyneen samannäköisen mallin käytön kieltämiseksi. Suojaan vetoamalla on siis tärkeää pystyä näyttämään, että kyse todella on jäljittelystä ja että malli on julkistettu EU:n alueella (esim. siten, että malli on ollut esillä kv. näyttelyssä)
    • käytännössä loukkaukseen reagoiminen lähtee liikkeelle asiantilan tarkalla selvityksellä, mieluiten asiantuntijaa hyödyntäen, tämän jälkeen mahdollisesti kirjelmä loukkaavalle taholle tai suoraan kanteen nostaminen tuomioistuimessa.
    • lisätietoa rekisteröimättömästä yhteisömallista EU:n IPR-virasto EUIPO:n sivuilla
  • Lisäksi jäljittely on mahdollista kieltää vetoamalla sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin (SopMenL)
    • käytännössä loukkaukseen reagoiminen lähtee liikkeelle asiantilan tarkalla selvityksellä, mieluiten asiantuntijaa hyödyntäen, tämän jälkeen mahdollisesti kirjelmä loukkaavalle taholle tai suoraan kanteen nostaminen tuomioistuimessa.
  • Ota lisäksi myös huomioon, onko oikeudenloukkauksiin puuttumisesta sovittu jotakin esimerkiksi yhteistyökumppaniesi kanssa ko. tuotteita koskevissa sopimuksissa.

Aiheeseen liittyvä sisältö

Teema

Aineetonta arvoa muotoilusta

Aineeton arvonluonti on taloudelle ja liiketoiminnalle yhä merkittävämpää suhteessa hiipuvaan aineelliseen arvonluontiin. Aineettomia oikeuksia tuottavana toimialana muotoilu on aineettoman arvonluonnin…

Lue lisää
Artikkeli

Lakimies vastaa: valitse oikea IPR-strategia

Minna ja Sakari ovat perustaneet pienen osakeyhtiön, joka tarjoaa sisustusarkkitehtuuri- ja kalustesuunnittelupalveluita. Yhtiöllä on erilaiset toiminnan perusasiat jo katsottu kuntoon…

Lue lisää
Artikkeli

Näin muotoilua suojataan

Aineettoman omaisuuden suojaus (IPR) koetaan muotoilualan yrityksissä tärkeäksi, mutta silti jopa 46 prosenttia yrityksistä ei ole suojannut tuotetta, palvelua tai…

Lue lisää