Hyvinvointia taiteesta

Päivi Rintaniemen A Big Hug -veistos Seinäjoen asuntomessualueella ilmentää yhteisöllisyyttä ja toisesta välittämistä. Kuva Eetu Kevarinmäki.

Tietoisuus taiteen myönteisistä vaikutuksista hyvinvointiin on lisääntynyt, ja taiteen ja hyvinvoinnin yhteydestä ollaan yhä vakuuttuneempia. Taiteen ja kulttuurin on tutkittu muun muassa lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaalista kanssakäymistä ihmisten välillä sekä edistävän työhyvinvointia ja kuntoutumista. Lisäksi taiteen on jopa sanottu vahvistavan immuunipuolustusta.

Rakennushankkeille prosenttiavustuksia

Taiteen ja hyvinvoinnin yhteys on ollut hyvin esillä esimerkiksi rakennushankkeissa, joille Taiteen edistämiskeskus jakoi tänä vuonna prosenttiavustuksia. Niin kutsutulla prosenttitaiteella tarkoitetaan julkista taidetta, jonka hankkimiseen on osoitettu osa jo rakennushankkeen määrärahasta.

Avustuksia sai tänä vuonna yhteensä 11 rakennuttajaa eri puolilla maata. Tavoitteena on, että taidehankinnat otetaan mukaan rakennusten ja ympäristön suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa.

Suurimpien avustuksen saajien joukossa olivat Hyvinkään kaupunki ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, joissa molemmissa taidetta hankitaan laajan taidesuunnitelman mukaisesti.

Hyvinkään kaupunki ja HUS-kuntayhtymä rakentavat Sairaalanmäen uudisrakennusta, jossa jokaiseen viiteen kerrokseen tulee tiloja merkitsevät aulateokset. Rakennukselle laadittu taideohjelma perustuu Hyvinkään kaupungin seitsemään hiljaiseen, meluselvityksen pohjalta määriteltyyn alueeseen. Hiljaisten alueiden merkitseminen on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Alueet edustavat erilaisia maisematyyppejä soista lintuvesiin ja lehtoihin, ja maisemat ovat hankittavien teosten sisällöllinen lähtökohta.

Sairaalan uudisrakennuksen on määrä valmistua vuoden 2018 aikana. Taiteilijahaku hankkeeseen alkoi kuluvan vuoden kesällä ja päättyy lokakuun lopussa. Kaikki Suomessa asuvat taiteilijat voivat jättää teosehdotuksiaan. Ohjelmassa kartoitetaan haun ensimmäisessä vaiheessa taiteilijoiden jo olemassa olevia teoksia.

Tavoitteena on, että taidehankinnat otetaan mukaan rakennusten ja ympäristön suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa.

Julkisen taiteen tekijältä vaaditaan paljon

Julkinen taide herättää mediassa toistuvasti myös väkevää kritiikkiä. Kohun kohteena on ollut viime aikoina muun muassa Uuteen lastensairaalaan hankittu Veikko Hirvimäen teos Kiiski, joka sai ihmiset väittelemään siitä, millainen taide sopii mihinkin tilaan ja mitä se saa maksaa.

Taiteilija Outi Turpeinen kertoo, että taiteen kustannuksia voi olla vaikea ymmärtää, sillä taiteen tekemistä pidetään helposti mystisenä, eikä sitä nähdä työnä. Turpeisen mukaan julkisen taiteen tekijältä vaaditaan paljon: taiteellisen työn ja taustatyön lisäksi pitää pystyä ymmärtämään materiaaleja – rakentamisen reunaehtoja, sekä olla yhteistyökykyinen.

– Julkisessa taidehankkeessa pitää pystyä toimimaan rakentamisen aikataulussa. Taiteilija ei voi kadota ilmoittamatta kuukausiksi työhuoneelle tai residenssiin.

Kuva Maiju Ahlgren

Maiju Ahlgrénin teos koostuu suomenlampaan villasta virkatuista lapasista, jotka on toimitettu Eurooppaan pyrkiville pakolaisille pakolaisleireille. Kuva Maiju Ahlgrén.

Osallistava taide vaikuttaa

Espoolainen taiteilija Maiju Ahlgrén on toteuttanut useita taideteoksia ja performansseja julkisissa tiloissa. Hänen suunnittelemiaan ja tekemiään teoksia ja näyttelyitä on nähty muun muassa sairaaloissa, ruokajonoissa, raitiovaunussa ja vanhusten hoivayksiköissä. Ahlgrén on suunnitellut taiteensa niin, että se palvelisi ympäristön tai laitoksen asukkaita ja henkilökuntaa ja heidän hyvinvointiaan. Muu maa -sarjassa hän teki pääosan ajastaan vuoteessa makaaville asukkaille ”visuaalisia pakopaikkoja”, maisemia, joiden kautta pääsi muualle maailmaan. Teokset oli toteutettu rullaverhoratkaisujen avulla helposti vaihdettaviksi. Maisemat piristävät vanhuksia laitosvalkoisen sijaan.

– On hienoa, että taiteen merkitys osana hoitoa ymmärretään koko ajan paremmin. Rahoitusta tämän kaltaisille projekteille oli vaikea löytää vielä viisitoista vuotta sitten. Asenteet ovat muuttuneet, Ahlgrén kiittelee.

Ahlgren on siirtynyt laitosyhteistyöstä nyt enemmän taidemuseoiden pariin. Hän haluaa, että ihmiset voivat osallistua teoksiin, eivät vain katsella niitä. Taustalla on yhä halu vaikuttaa ihmisiin. Halu aiheuttaa hyvää mieltä ja antaa toivoa.

Taiteen merkitys osana hoitoa ymmärretään koko ajan paremmin.

Parhaillaan Ahlgrén on mukana Taiteilijat O:n yhteispohjoismaisessa Olo – Mærkbart -näyttelyssä Kouvolan taidemuseossa. Esillä on hänen teoksensa, joka antaa ihmisille toivoa tilanteessa, jossa maailmalta kantautuu jatkuvasti huonoja uutisia. Teoksen ydin on toiminnassa. Ahlgrén haluaa antaa viestin, että voi toimia, eikä vain kritisoida.

– Helposti valitetaan kaikesta, mutta on tärkeämpää yrittää löytää ratkaisuja. Idea teokseen tuli, kun olen nähnyt uutisia, miten vähissä vaatteissa pakolaiset joutuvat kohtaamaan talven. Ja millaisen rasistisia piirteitä nostaneen keskustelun pakolaistulva sai aikaan julkisuudessa.

Teksti: Aurora Airaskorpi ja Kirsi Haapamatti