Muotoilu kriisissä: kuinka suomalainen design selviää koronapandemiasta?

Monen muotoilijan ahdinko on suuri, ja etenkin kivijalkaliikkeiden kassa on jo tyhjä. Suurempien yritysten lomautukset ja irtisanomiset ovat alkaneet. Samaan aikaan alalla on myös toivoa.

 

”Opetustyö päättyi kuin seinään.”
”Yritys on pakko lopettaa kesällä, jos koronavirusrajoitukset eivät ennen sitä pääty. Kulut juoksevat, vaikka rahaa ei tule mistään.”
”Myynti tippui heti 50-80%. Verkkokauppa kasvoi muttei korvaa menetettyä kivijalan myyntiä. Shokkireaktio.”

Muotoilijoiden ensikokemukset koronaviruskriisin vaikutuksista työhön ja toimeentuloon kertovat syvästä ahdingosta. Ornamo alkoi kerätä muotoilijoilta tilannetietoa heti, kun poikkeustila ja valmiuslaki astuivat voimaan maaliskuussa. Vastauksia on tullut kymmeniä ja viesti on yksiselitteinen: 87 prosenttia on huolissaan toimeentulostaan tai yrityksen taloudesta. Tätä tietoa on välitetty eri viranomaisille, jotta muotoilijat saisivat nyt kipeästi tarvitsemansa tuen. Kriisin silmässä on jäsenkyselyn perusteella kaksi muotoilijaryhmää, joita koronaviruskriisi koettelee kovimmin: mikroyrittäjät ja opettajat. Monella kurssimuotoista opetustyötä tekevällä työ yksinkertaisesti loppui. Mikroyrittäjät ovat pääsääntöisesti joutuneet sulkemaan kivijalkaliikkeensä, eikä verkkokauppa ole tuonut helpotusta. Siitä huolimatta vuokra ja kiinteät kulut juoksevat.

”Kaikkien tapahtumien peruuntumisen takia ei yksinkertaisesti ole asiakkaita. Pitäisi olla resursseja kehittää erilaisia, uusia palveluja, digitaalisten palveluiden kehittämistä ja resursseja markkinoida niitä. Mutta tämä kaikki vie paljon aikaa. Aika hurjalta vaikuttaa kaikki nyt. Teemme velkaa jonka kuoletus saattaa kestää hyvin kauan ja jonka seuraukset ovat taloudelle laajat”, kertoo yksi koronakyselyyn
vastanneista.

Viivästyneitä vaikutuksia

Kuinka koronaviruskriisi vaikuttaa muotoilijoita työllistäviin yrityksiin? Ornamo kysyi asiaa huhti– toukokuun taitteessa noin 200 muotoilu- ja muotoiluintensiivisen yrityksen johtajalta. Saimme 32 vastausta eri aloilta, kuten muotoilu- ja sisustusarkkitehtitoimistoista, kaupan alalta, mainosalalta ja liikkeenjohdon konsultoinnista. Eniten vastaajia oli 10–49 henkeä työllistävistä yrityksistä. Viesti sieltäkin on vakava.

”Jollei myynti lähde käyntiin niin mahdollisilla valtiontuilla
ei mennä ainakaan syksyä pidemmälle.”

Pyysimme johtajia vertaamaan huhtikuun 2020 liikevaihtoa edellisen vuoden huhtikuuhun. Peräti 76 prosentilla liikevaihto oli pienentynyt, ja neljänneksellä vastaajista liikevaihto laski yli puolella. Talouskurimuksella on seurauksensa. 35 prosenttia vastaajista oli jo lomauttanut henkilöstöään ja kuusi prosenttia joutuu lomauttamaan. Kolmannes ei aio lomauttaa henkilöstöä, eikä lähes yhtä suuri osa vastaajista vielä osaa arvioida asiaa. Irtisanomisia oli jo tehty joka kymmenennessä yrityksessä. 59 prosenttia vastaajista ei joko aio irtisanoa tai ei osannut vielä arvioida asiaa. Akavan lomautuskatsaus huhtikuulta kertoo  historiallisen kovasta kasvusta lomautusten määrässä Suomessa. Huhtikuussa lomautettujen määrä yltää ainakin 155 000 henkilöön. Aiempi ennätys lomautusten määrässä, helmikuulta 1993, oli peräti 100 000 henkeä pienempi: 55 400 lomautettua. Määrä siis liki kolminkertaistu 90-luvun synkimpään lamavuoteen verrattuna. Korkeasti koulutettuja lomautettuja oli tämän vuoden maaliskuussa 7 600, mikä on suurin määrä koskaan.

Kyselyiden perusteella pahin on edessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön kysely koronan vaikutuksista taiteen, kulttuurin ja luovien alojen toimintaan toteutettiin huhtikuussa, ja muotoilun sekä taidekäsityön vastaajia oli 78. Muotoilijoista lähes puolet arvioi, että puolen vuoden päästä omat tai organisaation tehtävät vaarantuvat. 39 prosenttia ennakoi, että tilanne vaatii merkittäviä muutoksia toimintaan. Taidekäsityön alalla pahimmat vaikutukset iskevät jo loppukesällä.

Syöksyn pysähtyminen on kiinni asiakkaista

Kuinka syväksi kriisi yltyy muotoilualalla ja milloin tapahtuu käänne parempaan? Tähän vastaaminen vaatii alan tarkempaa tarkastelua. Yhtä vastausta ei ole, koska muotoilijat työskentelevät sekä yrittäjinä että palkansaajina yrityksissä, joiden asiakkaiden toimialat vaihtelevat nekin suuresti keskenään. Paljon riippuu siitä, miten asiakkaat selviävät kriisistä. Ornamon työmarkkinatutkimuksia ja suhdannekatsauksia tekevä tutkija Pekka Lith muistuttaa, että muotoiluala on normaalistikin herkkä suhdanteiden vaihteluille. ”Suhdanneherkkyys riippuu asiakaskunnasta. Teollisessa muotoilussa se on kiinni asiakkaiden suhdannekehityksestä ja kansainvälisestä kehityksestä. Siinähän on tietty heijastusvaikutus, joka voi aiheuttaa suuria heilahteluja. Rakentaminen puolestaan on jälkisuhdannetoimiala. Siinähän ei koronan vaikutus vielä näy, mutta se näkyy ensi vuodesta eteenpäin, kun varat loppuvat. Silloin rakentaminen hiipuu, jos sitä ei tueta massiivisesti julkisin varoin”, arvioi Lith.

Viivästyneistä vaikutuksista kertovat kyselyissä myös sisustusarkkitehdit: ”Työskentelen arkkitehtitoimistossa ja ainakaan välittömästi ei ole tullut projektien peruutuksia tai töiden seisahtumista asiakkaiden puolelta. Luulen että tilanne näkyy meillä vähän viiveellä ja tietysti sitä voimakkaammin mitä pidempään jatkuu, kun asiakkaidenkin toimeentulo heikentyy.”

On sisustusarkkitehtitoimistoissakin jo lomautettu, kun projektit seisovat. Tunnelma on kuitenkin odottavampi kuin suoraa kuluttajaliiketoimintaa tekevissä yrityksissä sekä työnantajien että työntekijöiden kertoman mukaan. Esimerkiksi tekstiili- ja muotialalla romahdus on ollut äkillinen ja totaalinen. Suomen Tekstiili & Muoti ry:n kyselyn mukaan noin joka kymmenes alan yrityksistä on vaarassa ajautua konkurssiin. Toukokuussa tehdyn kyselyn mukaan suojavälinetuotantoon siirtyminen lieventää joidenkin yritysten tappioita, mutta se ei pelasta alan romahtanutta liikevaihtoa. Synkkyyttä toistavat jopa ohjelmistoyrittäjien näkymät, vaikka ala on jo vuosia ollut Suomen talouden toimialoista kovimpia kasvajia. Ohjelmisto- ja e-business ry:n jäsentutkimuksen mukaan 70 prosentilla yrityksistä on vaikeaa saada uusia asiakkaita. Tilanne on ennennäkemätön, ja se ennustaa huonoja aikoja myös digitaalisen muotoilun ammattilaisille.

Häviäjiä, sinnittelijöitä ja voittajia

Entä valonpilkahdukset? Ornamo on jakanut myös myönteisiä muotoiluratkaisuja koronaviruskriisiin. On esimerkiksi tekstiilialan yrityksiä, kuten Voglia ja Puro, jotka vastaavat pikavauhtia uusilla tuotteillaan sairaaloiden suojavaatepulaan. Pure Waste ja Globe Hope kuuluvat kymmeniin suomalaisyrityksin, joiden hittituote ovat nyt kankaiset kasvomaskit. Hakola avasi verkkokauppansa myös muille muotoiluyrittäjille, ja Frenn kuljettaa vaatteet kotiin sovitettaviksi, kun kivijalkaliike on kiinni. ”On vaikeaa arvioida, miten muotoiluyritykset pärjäävät vaikeimman vaiheen yli. Meillähän tulee olemaan se tilanne, että jälkiseuraukset jatkuvat vuosia. Mutta kaikki eivät ole siinä häviäjiä. Siellä on häviäjiä, mutta siellä on sinnittelijöitä ja siellä on myöskin voittajia”, sanoo tutkija Pekka Lith.

Erityistä potentiaalia Lith näkee palvelumuotoilussa ja digitaalisessa muotoilussa. Tarve esimerkiksi suomalaisen soteuudistuksen tekemiselle ei ole kadonnut koronaviruskriisin aikana, ja palvelumuotoilulla on työssä paljon annettavaa. Kriisi on pakottanut työelämän erilaisiin digiloikkiin ympäri koko planeetan, ja tässä kehityksessä on digitaalisen muotoilun yksi mahdollisuus. Tarkempia tietoja muotoilualan suhdannenäkymistä saamme loppukesällä, kun Ornamon vuotuinen suhdannekatsaus valmistuu. Tänä vuonna se vastaa todellisiin kohtalonkysymyksiin alan tulevaisuudesta. Sitä odottaessa kerromme seuraavilla sivuilla myönteisiä uutisia verkkokaupasta ja muotoiluyrityksistä, jotka uskovat, että muotoilu on kilpailukykytekijä, johon pitää nyt panostaa.

”On vaikeaa arvioida, miten muotoiluyritykset pärjäävät vaikeimman vaiheen yli. Meillähän tulee olemaan se tilanne, että jälkiseuraukset jatkuvat vuosia.”

Aiheeseen liittyvä sisältö