Muotoilujohtaja Antti Olin on uusien suuntien johtaja

Iskun muotoilujohtaja Antti Olin on ollut mukana automatisoimassa Lahden huonekalutehdasta ja ottamassa käyttöön uusia, innostavia materiaaleja.

 

 

Huonekaluyritys Isku-Yhtymä Oy on onnistunut uimaan vastavirtaan globalisaation haastamassa liike-elämässä: se on kotiuttanut tuotannon takaisin Suomeen. Sen on mahdollistanut huonekalutehtaan merkittävä automatisointi.

Yritys on myös ottanut käyttöönsä uusia materiaaleja ja tuotantotekniikoita, muun muassa lämpömuovattavan Grada-vanerin.

”Luvassa on 20 miljoonan euron investoinnit tehtaaseen, ensimmäisenä valmistui Grada-linjamme. Uusi valmistusmenetelmä tuo tuotantoon nopeutta, joustavuutta ja materiaalihukka vähenee. Muotoilijallekin uusi materiaali luo mahdollisuuksia”, 10 vuotta Iskun muotoilujohtajana toiminut Antti Olin, 44, uskoo.

Yhtiön tarkoituksena on pikkuhiljaa nostaa tuotannon automaatioastetta. Kun tavaraa varastolla ja tehtaassa nyt kuljettavat 100 trukkia, vuoden päästä niitä on enää kaksi. Silloin pienet miehittämättömät tavaravaunut ajelevat tehtaalla itsekseen.

Innostus viilupuristekalusteiden uuteen, tehokkaampaan ja ekologisempaan vaneriin syntyi metsäteollisuudesta. Nyt ensimmäiset Gradakalusteet ovat putkahtaneet Iskun koneista myyntiin.

”Esittelemme Grada-osaamistamme Astanan maailmannäyttelyssä loppukesästä. Sähköautoyhtiö Teslan designtiimi oli meillä Lahdessa katsomassa, voisiko auton istuimia ja keskikonsoleita tehdä Gradasta. Materiaalin keveys ja eleganttius kiinnosti heitä”, Olin kertoo.

Englantilaisen Victoria & Albert -museon kuraattoritiimi kävi alkuvuodesta ihmettelemässä Gradaa. Lontooseen on valmistumassa heinäkuuksi suuri vanerinäyttely – ja Lahdessa on nyt nähtävillä vanerin tulevaisuus.

Allianssit ovat tulevaisuutta

Kolmas keino taklata markkinavoimien haasteita ovat olleet uudet Healthja Active Learning -allianssit, joita Antti Olin on ollut luomassa.

”Meillä on kumppanuuksia digitaalisuuden ja pedagogiikan ammattilaisten kanssa, ja paketoimme asiakkaalle kokonaisuuden: mukana tulee kalusteiden ja sisustusratkaisujen lisäksi laitteet, latausvaunut, käyttöönottokoulutus ja huolto”, hän valaisee.

Health-kalustesarja julkisiin tiloihin syntyi materiaalikokeilun kautta. Ensimmäisiä kuparipintaisia kalusteita tehtiin Iskun omalle terveyskeskus Apilalle Lahdessa.

Noin kolmen vuoden tuotekehittelyn jälkeen Iskulla on nyt myydä kalusteita, joissa kaikki pinnat ovat antimikrobisia: kangaspäällys, messinki- tai kuparikäsinojat sekä maalit, lakat ja laminaatit.

Kumppanuusyhteistyö eli allianssi varmistaa, että hanat, lukot ja loputkin sisustuksen osat ovat antimikrobisia.

Health-sarja on herättänyt suurta innostusta, erityisesti Euroopan ulkopuolisissa rikkaissa öljyvaltioissa. Suomessa pilotteja on jo toimitettu Porin sairaalan leikkausosastolle ja rovaniemeläiseen hoivataloon. Koulut, päiväkodit, työpaikkaruokalat ja muut julkiset tilat näkevät myös suurta hyötyä kalusteissa, jotka vähentävät tartuntojen leviämistä.

”Se on osa liiketoimintastrategiaamme, että etsimme kilpailussa erottuvia tekijöitä”, Antti Olin sanoo.

 

Antti Olinin suunnitteleman Duo HYG -tuolin pinnat ja kankaat ovat antimikrobisia. Innovaatio perustuu kupari- ja hopeateknologiaan, joka estää aktiivisesti tartuntojen syntymistä.
Antti Olinin suunnitteleman Duo HYG -tuolin pinnat ja kankaat ovat antimikrobisia. Innovaatio perustuu kupari- ja hopeateknologiaan, joka estää aktiivisesti tartuntojen syntymistä.

”Suuntia on avattava”

Iskuun muotoilujohtajaksi freelancepohjalta 10 vuotta sitten tullut muotoilija Antti Olin tuskin osasi aavistaa vuosituhannen alkuvuosina, että hänen työnsä tulisi eräänä päivänä käsittelemään robotteja, nanomateriaaleja ja antibakteerisia huonekaluja.

Tai sitä, että vuonna 2017 automatisaation tyhjäksi jättämiä tehdastiloja Lahdessa vuokrattaisiin Lahden ammattikorkeakoululle. Oppilaitoksen viisituhatta opiskelijaa muuttavat Iskun seinänaapuriksi tämän vuoden aikana, Olin kertoo.

”Opiskelijoiden kanssa touhuaminen on äärettömän tärkeää työllemme, ja muistan itsekin, miten yritysyhteistyö toi mielekkyyttä opiskeluun. Pidän Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa luennon joka vuosi, ja teemme vuosittain kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden kanssa yhteistyöprojektin.”

Yhteistyöstä on syntynyt Iskulle muun muassa Kaija Aallon suunnittelema Mukula; magneettinen istuin, jonka voi kiinnittää seinälle säilytykseen silloin, kun sitä ei tarvita istumiseen. Kouluissa istuinta on hyödynnetty luovasti: pienet koululaiset ovat jo pitäneet kilpailuja, kuka heittää istuimen magneettiseinälle pisimmältä, muotoilujohtaja kertoo hymysuin.

”Työni on laaja-alaista hommaa, ja kaikkea pitää tehdä. Viisaus ei asu täällä Lahdessa, vaan on avattava yhteistyötä.”

Muotoilijoita tarvitaan johtoon

Antti Olin uskoo, että muotoilussa palveluliiketoiminta on tulevaisuutta.

”Hengissä olon edellytys on se, että palveluvalikoimamme on kunnossa. Tarjoamme yhä enemmän työympäristöjen ylläpitoa ja muokkausta. Kukaan ei enää halua omistaa kalusteita, vaan siirtää vastuun muille.”

Maailma on muuttunut niin nopeasti, että pelkästään kauniiden esineiden suunnittelu ei enää riitä. Rohkeutta pitää olla uusien suuntien löytämiseen – eikä maailmaa voi täyttää uusilla esineillä, Olin muistuttaa.

”Tuotteilla pitää olla olemassaoloonsa syy: se tuo jonkin uuden asian, esimerkiksi sairauspoissaolon vähentämisen tai uudenlaisen näkemyksen istuinten säilyttämiseen. Se on perustellumpaa kuin lähteä tekemään vain uutta kaunista tuolia.”

Antti Olin suunnittelee yhä itsekin kiireisen työnsä ohessa, jotta tuntuma säilyy. Työpöydältä löytyy aina rulla luonnospaperia ja lyijykyniä.

”Lasten syntymän lisäksi se on ehkä hienoimpia juttuja muotoilijan elämässä, kun saa nähdä tuotteensa valmistuksessa, ja ihmiset ostavat sitä.”

Olinin mielestä muotoilijoita kaivattaisiin enemmän yritysten johtoryhmiin. Hän itse on istunut Iskun ylimmässä portaassa jo 10 vuotta.

”Muotoilua ja sen tärkeyttä pitää päästä tuomaan syvemmälle yrityksiin. Muotoiluosaamisella on yhä tärkeä rooli yritysmaailmassa, mutta turhan usein se tulee vasta loppuvaiheessa päälleliimattuna. Muotoilija tuo käyttäjäymmärrystä, ja kaikilla muotoilijoilla on tarve parantaa asioita – lähtökohtana ei ole heti eurot, vaan pehmeämmät arvot”, Antti Olin uskoo.

Ornamon hallituksen perustelut Antin Ornamo-palkintoehdokkuudelle

”Olin on ollut suunnittelijana ja Iskun muotoilujohtajana viemässä läpi muutoksia, joiden ansiosta huonekalualan tuotantoa on saatu pidettyä Suomessa. Tuotantoa robotisoimalla sekä uusien älymateriaalien ja teknologian rohkealla käytöllä on pystytty luomaan ratkaisuja, jolla perinteisesti työvoimavaltainen ala on pystynyt kilpailemaan ulkomaille siirtyvän tuotannon kanssa. Olin on muotoilujohtajana kehittänyt Iskua tiiviisti yhdessä konsernijohdon kanssa.”

Kuka?

Antti Olin
Taiteen maisteri (MA), sisustusarkkitehti SIO, Aalto-yliopisto 2003.
SIO:n hallituksen jäsen 2008–10, Sukeltajaliiton sukelluskalastusvaliokunnan puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan yrityssuhdeneuvoston jäsen.

Näistä tunnetaan:

  • Olinin Avarte Oy:lle vuonna 2002 suunnittelema Richter-sohvamallisto oli hänen lopputyönsä Aaltoyliopistolla, ja on ollut tuotannossa siitä lähtien.
  • Perusti vuonna 1998 nuorten suunnittelijoiden kollektiivin DNA – Design and Architecture.
  • Voitti ensimmäisen palkinnon ICSID Interreg International Future Home Design -kilpailussa vuonna 1999, yhteistyössä sisustusarkkitehti SIO Heikki Ruohon kanssa.

 

Teksti: Meri Eskola

Aiheeseen liittyvä sisältö

Tapahtuma

Ornamo-palkintotilaisuus 2017

Aika: Maanantaina 24.4.2017 klo 15–18. Paikka: Designmuseo, Korkeavuorenkatu 23, Helsinki.   Miten muotoilu haastaa nykyhetken ja muokkaa tulevaisuutta? 15.00 Opastettu…

Lue lisää
Palkinto

Ornamo-palkinto 2017

Mikä Ornamo-palkinto? Ornamo-palkinto on arvostettu tunnustus, joka tekee näkyväksi ajankohtaista muotoilua ja taideteollista taidetta. Vuonna 2017 Ornamo-palkinnon ehdokkaaksi on nostettu kolme…

Lue lisää
Artikkeli

Suunnittelija Aamu Song on aarteiden etsijä

Valtion muotoilupalkinnon saanut suunnittelija Aamu Song halusi alun perin kutsua yritystään ”etsivätoimistoksi”. Nykyään hän etsii työkseen käsityöläisten salaisuuksia pitkin maailmaa.…

Lue lisää