Nimi alle, taiteilija!

Nykyisessä työssään kuraattorina Riikka Latva-Somppi pyrkii ottamaan huomioon neuvotteluiden kaikki osapuolet ja etenkin sen, että sopimuksissa on taiteilijoille reilut ehdot. Kuva: Jenna Heino

Taiteilija Riikka Latva-Somppi on kehittynyt taitavaksi neuvottelijaksi toimiessaan eri rooleissa taiteilijana ja kuraattorina. Sopimuspykälien sisäistäminen on oma lajinsa, mutta samaan aikaan taiteilijalta vaaditaan taitoa perustella omat näkemyksensä neuvotteluissa.

“Olen neuvottelijana joustava, mutta tietyissä asioissa myös ehdoton. Luen sopimukset aina tarkkaan läpi ennen allekirjoittamista. Mietin, mihin kaikkeen voin sitoutua. Lupaan henkilökohtaisesti tehdä vain ne asiat, mitkä oikeasti uskon osaavani”, kiteyttää kuvanveistäjä ja lasitaiteilija Riikka Latva-Somppi.

Taiteilijan täytyy osata luovia sopimusviidakoissa, ymmärtää omat vastuunsa ja kykynsä sekä osata katsoa neuvotteluiden kokonaiskuvaa myös vastapuolen näkökulmasta. Tämä kaikki on tuttua Latva-Sompille, joka on uransa aikana neuvotellut eri rooleissa kymmenistä sopimuksista museoiden, gallerioiden ja kuntien kanssa.

Kuraattorina työskennellessään Latva-Somppi on törmännyt usein tilanteisiin, joissa taiteilijoiden puutteelliset yhteystiedot jarruttavat yhteistyön alkamista. Hän haluaa tehdä aina ensimmäisen yhteydenoton puhelimitse, koska sähköposteihin vastaaminen voi kestää taiteilijoilta pitkään.

“On tärkeää, että taiteilijan yhteystiedot ovat helposti saatavilla. Nettisivuilla olisi hyvä olla sähköpostin lisäksi myös puhelinnumero. Ainakaan itse en ole koskaan saanut häiriösoittoja, joten sitä ei kannata pelätä”, hän kannustaa.

Latva-Somppi kokee, että Suomessa museoilla ja gallerioilla on lähtökohtaisesti kunnossa olevat sopimuspohjat, joiden päälle neuvotteluja on helppo lähteä rakentamaan.

Eniten neuvotteluista hän kertoo oppineensa julkisten taideteosten sopimusneuvotteluissa.  Julkisen taiteen hankkeet ovat usein laajoja ja mukana on usein monta erilaista toimijaa, kuten kunta sekä muut suunnittelijat ja rakentajat. Itse hän turvautui aikoinaan uuden edessä Ornamon lakimiehen palveluihin.

“Suurin ahaa-elämys minulle on ollut se, että kannattaa ottaa vastuu vain asioista, joissa olen asiantuntija.”

Hän havainnollistaa, että taiteilijan täytyy vastata tekemisistään sataprosenttisesti, jos hän esimerkiksi lupautuu vastaamaan teoksensa asennuksesta ja asennuksen valvonnasta. Käytännössä tämä saattaa tarkoittaa rakennusalan ammattilaisen tontille menemistä. Jos väärin pultein kiinnitetty teos putoaa paikoiltaan, on vastuu automaattisesti taiteilijalla. Tästä syystä sopimukseen kannattaa kirjata, että taiteilija vastaa teoksensa asennuksesta taiteellisilta osin.

Taiteilijan on aina hyvä miettiä myös etukäteen, mitä vastapuoli sopimukselta haluaa. Tilaustöiden kohdalla Latva-Somppi on selvittänyt neuvottelukumppanistaan aikaisempien projektien laadun ja laajuuden sekä heijastellut omaa tulevaa työtään vastaavanlaisiin jo toteutuneisiin projekteihin.

“Esimerkiksi tilaustöiden taiteilijapalkkiosta voi neuvotella, jos se tuntuu kohtuuttoman pieneltä. Sopimuksen kohdalla on hyvä katsoa, ettei kaikkea jätetä taiteilijan vastuulle.”

Liian pieneksi koettu taiteilijapalkkio täytyy tilaustöissä osata myös argumentoida.

“Mietin etukäteen perustelut, jos asiaa minulta kysytään. Saatan ottaa vertailukohteeksi taulukoita tai esimerkiksi luovan alan konsultin työn. Lasken, miten paljon aikaa minulta menee työn tekemiseen. Jos palkkio ei ole missään suhteessa työn määrään, voi vaihtoehdoksi tarjota työtä, joka on kohtuullinen suhteessa palkkioon.”

 Kuka?

Syntynyt: 1969

Kaupunki: Helsinki

Koulutus: Taiteen maisteri

Ura: Kuvanveistäjä ja lasitaiteilija

Työ: Pyhäniemen kartanon kuraattori ja valtion taideteostoimikunnan varapuheenjohtaja. Yli kymmenen vuoden kokemus taideasiantuntijan tehtävistä.

Teksti ja kuva: Jenna Heino