Opin tiellä – muotoilukoulutus muutoksessa

Kuva: Anni Koponen

Finnish Design Academy -hanke on koonnut muotoilualan korkeakoulut yhteen tilanteessa, jossa työelämän muutokset haastavat uudistamaan koulutussisältöjä ja vastaamaan uusiin osaamistarpeisiin.

Finnish Design Academyssa on tehty uraauurtavaa työtä. Hanke toi 2018–2020 kaikki muotoilualan korkeakoulutuksen tarjoajat yhteen keskustelemaan ja kehittämään muotoilukoulutusta

Ornamon aloitteesta syntyneessä hankkeessa julkaistaan ensimmäistä kertaa muotoilualan korkeakoulutuksen profiilikartta, joka kokoaa yhteen pakettiin tiedot muotoilualan korkeakoulujen ja toisen asteen valtakunnallisen koulutustarjonnan, koulutuspolut ja erikoistumiset. Tätä varten Ornamo on haastatellut kaikki muotoilukoulutusta tarjoavat yhdeksän korkeakoulua ja muotoilijoita työllistäviä yrityksiä.

Vastaako koulutus työelämän tarpeita? Millaisia muotoilijoita Suomessa valmistuu ja mitä taitoja heillä on? Seuraavassa esimakua hankkeen tuloksista. Kolme muotoilijaa eri aloilta ja oppilaitoksista pohtii pyynnöstämme hankkeessa esiin nousseita kysymyksiä.

Tekevätkö muotoilua tulevaisuudessa insinöörit?

Amir Toghyan on tehnyt tutkimusta liittyen muun muassa biomateriaaleihin, tuotantotekniikkaan (industrial engineering) ja koneenrakennukseen (mechanical engineering).Väitöskirja tuotantotekniikan alalta, aiheena lämpötilan vaikutus suulakepuristetun puu-muovikomposiittiprofiilin muovaukseen. Väitöskirja tuotantotekniikan alalta, aiheena lämpötilan vaikutus suulakepuristetun puu-muovikomposiittiprofiilin muovaukseen.Kuva: Anni Koponen

Tutkijatohtori Amir Toghyani Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta LUTista oli mukana aloittamassa vuonna 2019 käynnistynyttä maisteriohjelmaa Industrial Design Engineering. Sen opintosisällöissä yhdistyy suunnittelun, valmistusmenetelmien, materiaalien, teollisuuden ja käyttäjälähtöisyyden asiantuntemus.

”Kyse ei ole insinööreistä tekemässä muotoilua tai toisin päin. Industrial Design Engineering -koulutuksessa oleellista on valmistaa ammattilaisia, joiden osaaminen vastaa entistä paremmin teollisuuden ja yritysten tarpeisiin.

Jos Industrial Design Engineer, muotoiluinsinööri, on pakko määritellä yhdellä lauseella, on se luova insinööri. Hänellä on osaaminen innovatiiviseen suunnitteluun, materiaaleihin ja tekniikkaan. Nämä kolme peruspilaria yhdistyvät kaikissa menestyvissä yrityksissä. Teollisen muotoilijan osaaminen on alun perin ollut hyvin lähellä insinööriosaamista. Siksi uusi termi Industrial Design Engineer ei muuta teollisen muotoilijan ammattiprofiilia kovin radikaalisti. Oikeastaan kyse on enemmänkin paluusta juurille. Teolliset muotoilijat ovat alun perin olleet ennen kaikkea muotoiluinsinöörejä, eivät taiteilijoita. Industrial Design Engineer -koulutusohjelma on ainoa laatuaan Suomessa ja yksi harvoista Euroopassa. Näen, että se avaa paljon mahdollisuuksia niin opiskelijoille kuin teollisuudellekin. Jatkossa aiomme yhdistää luovuutta ja insinööriosaamista vieläkin tiiviimmin, yhteistyössä ammattikorkeakoulu LABin kanssa.

Muotoilun opiskelija Karoliina Norteva Opiskelee XR Designia ja on tehnyt töitä uuden median tuotantoyhtiö Radical Rabbitissa. Hänen oma tuotemerkki Norteva on erikoistunut ekologisiin sisustustuotteisiin.

LABin Muotoiluinstituutissa on parhaat fasiliteetit ja 50 vuoden kokemus eri alojen muotoilijoiden kouluttamisesta. Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla on samat meriitit tuotantotekniikasta. Tällä yhdistelmällä valmistuneet opiskelijat pääsevät työskentelemään isojen kansainvälisten yritysten tuotekehitystyön kärkipaikoille.”

Siirtyykö muotoilu kokonaan fyysisestä ympäristöstä virtuaaliseen?

Karoliina Norteva suunnittelee sisustustuotteita ja huonekaluja sekä opiskelee kolmatta vuotta XR Design -koulutusohjelmassa Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Koulutuksesta valmistuneet suunnittelijat luovat innovatiivisia sisältöjä virtuaali- ja laajennetun todellisuuden ympäristöihin.

”Olen taustaltani käsin tekijä, aina hiplaamassa kankaita. Olen pitänyt matkan varrella ompelimoa ja kangaskauppaa sekä suunnitellut sisustustuotteita ja huonekaluja. Olin aiemmin hakenut opiskelemaan teollista muotoilua ja kalustemuotoilua, mutta en ehkä vielä tuolloin ollut valmis alalle. XR Design tarjosi minulle väylän opiskella muotoilualan tutkinto ja opintojen aikana olen ymmärtänyt, että fyysisten tuotteiden suunnittelu ja virtuaalisuunnittelu eivät sulje pois toisiaan. Voin hyvin tehdä molempia. Tämä antaa uutta myös fyysisten tuotteiden tuotesuunnitteluun. Ei tule niin helposti käytettyä heti millintarkkoja suunnitteluohjelmia, vaan ensin voi hakea ideoita vapaammin ja vasta sitten alkaa tehdä tuotetta oikeasti toteutettavissa olevaan muotoon.”

Kalustesuunnittelu kiinnostaa minua eniten, mutta ymmärrän alan rajalliset mahdollisuudet. Opintojen aikana pääsin tekemään kulttuuriperintökohteeseen liittyvää suunnittelua ja se tuntui mielekkäältä. Teimme Gallen Kallelan museossa toteutuksen, jossa esittelimme vaihtoehtoista tulevaisuutta: jos Akselilla olisivat massit riittäneet, millainen rakennuksesta olisi voinut tulla. Työtä tehdessä mietimme muun muassa digitaalisen rekonstruktion etiikkaa. Kulttuurialalla on paljon materiaalia, jonka saattamisessa laajemman yleisön tietoisuuteen XR-suunnittelu voi auttaa.”

Onko palvelumuotoilu uusi kansalaistaito?

Satu Miettinen on tutkinut ja kehittänyt palvelumuotoilun alaa. Väitöskirja vuonna 2007 käsitteli palvelumuotoilun roolia matkailualalla, namibialaisen paikallisyhteisön näkökulmasta.

Palvelumuotoilun professori Satu Miettinen Lapin yliopistosta lukeutuu alan pioneereihin. Hän alkoi tutkia alaa 2000-luvun alussa ja on julkaissut useita kirjoja palvelumuotoilunmenetelmistä. Vuonna
2020 Miettinen käynnisti Lapin ylipistossa uuden palvelumuotoilun monialaisen maisteriohjelman.

”Yhteiskuntamme on rakennettu palveluiden varaan ja ihmiset elävät elämäänsä palveluita käyttäen. Hyvinvointivaltion mallista on puhuttu pitkään ja mielestäni voi ajatella, että palvelumuotoilu vie sitä yhden askeleen pidemmälle: kansalaiset muotoilevat itse hyvinvointivaltion.

Tässä mielessä ei ole mielestäni lainkaan liioiteltua ajatella palvelumuotoilua yhtenä kansalaistaitona. On tultu jo todella kauas siitä ajasta, kun palvelut tulivat annettuina ihmisen elämään. Nyky-yhteiskunnan asetuksetkin jo edellyttävät kuulemista, osallistamista ja yhdessä tekemistä. Tämä puolestaan edellyttää kansalaisilta osallistumisen taitoja sekä kykyä nähdä itsensä tärkeänä osana palveluiden kehittämistä.

Palvelumuotoilu on saanut viime vuosina paljon jalansijaa ja koulutustarjonta on kasvanut, mitä pidän positiivisena kehityksenä. On hyvä, että alan koulutusta on kaikkien ulottuvilla ja käytettävissä.

Koulutuksia toteutetaan monella tasolla ja monenlaisiin tarpeisiin, mikä on tärkeää artikuloida selvästi: onko tavoitteena päästä hajulle palvelumuotoilun ilmiöstä vai esimerkiksi oppia ostamaan palvelumuotoilua. Palvelumuotoilu on mielestäni jo varsin hyvin kaupunkien ja kuntien arjessa mukana. Myös yrityksissä on jo in-house -palvelumuotoilijoita tai jopa palvelumuotoiluosastoja.

Politiikan kirjoittamiseen palvelumuotoiluajattelua ja -satsauksia pitäisi saada paljon lisää. Samoin innovaatiotoimintaan ja tutkimukseen. Palvelumuotoilun avulla niistä voi saada paljon enemmän irti: esimerkiksi sovelluksia ja ratkaisuja ihmisen arkeen.”

Teksti: Johanna Lassy-Mäntyvaara