Ornamo kiittelee päätöstä uudistaa Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon toimintaa

Vuosia jatkunut keskustelu design- ja arkkitehtuurimuseoiden yhdistämisestä on ottanut aimo harppauksen eteenpäin, kun Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsingin kaupunki, Designmuseo ja Suomen arkkitehtuurimuseo tiedottivat 20.3. käynnistyneestä selvitystyöstä. Kuva: Elise Kulmala.
Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsingin kaupunki, Designmuseon säätiö sekä Suomen arkkitehtuurimuseo- ja tiedotuskeskussäätiö pitävät designin ja arkkitehtuurin roolia keskeisenä sekä suomalaisen identiteetin rakentamiselle että Suomen ja Helsingin menestykselle. Kuva: Elise Kulmala / My Helsinki.

Vuosia jatkunut keskustelu design- ja arkkitehtuurimuseoiden yhdistämisestä on ottanut aimo harppauksen eteenpäin, kun Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsingin kaupunki, Designmuseo ja Suomen arkkitehtuurimuseo tiedottivat 20.3. käynnistyneestä selvitystyöstä.

Toimijat kertovat yhteistiedotteessaan, että tavoitteena on luoda suuntaviivat Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon toiminnan uudistamiselle. Lähtökohtana on museoiden roolin vahvistaminen ja tavoitteena paikallisen, valtakunnallisen ja kansainvälisen vaikuttavuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen.

Kysymys kokonaan uuden museorakennuksen rakentamisesta on vielä auki. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki yhteistyössä museoiden kanssa kertovat tiedotteessaan pitävänsä yhteistä museorakennusta mahdollisesti olennaisena osana ratkaisua. He huomauttavat myös, että uusi rakennus ei kuitenkaan yksin ratkaise museoiden toimintaan liittyviä kehittämistarpeita eikä kansainvälisesti ja sisällöllisesti korkeatasoisen kohteen syntymistä kävijöille.

Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinäsen mielestä yhteistyön käynnistäminen on tärkeä osoitus Helsingin kaupungilta ja ministeriöltä muotoilun ja arkkitehtuurin merkityksen tunnistamisesta. – Helsinki on kaupunkina jo nyt osoittanut edelläkävijyyttä, sillä muotoilu on jo osa kaupungin strategiaa. Museoiden ydintoiminnan lisäksi tulevaisuuden museoiden rooli uudenlaisina alustoina kaupunkien, elinkeinoelämän ja yhteisöllisyyden kehittämisessä on mahdollisuus, joka pitäisi huomioida, Heinänen sanoo.

–  Muotoilun ja arkkitehtuurin merkitys rakennetun ympäristön, tilojen ja palveluiden, yhteensovittamisessa korostuu digitaalisuuden lisääntyessä ihmisten elämässä. Se muuttaa ihmisten ja yritysten käyttäytymistä. Tämä merkitys on museotoiminnan, suomalaisen kulttuurin ja kaupunkien kehityksen rinnalla tärkeä huomioida, sanoo Heinänen.

Odotukset ovat korkealla 

Uutinen on herättänyt innostusta myös somessa niin poliitikkojen, virkamiesten kuin muotoilun ja arkkitehtuurin toimijoiden keskuudessa. Twitterissä kansanedustajat Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sekä Nasima Razmyar (SDP) sekä Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki pitivät uutista iloisena. Ilmassa on nyt positiivista jännitystä työryhmän ja selvitystyön suhteen.

Selvitystyön osapuolilla on vahva tahtotila yhteiselle keskustelulle. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsingin kaupunki, Designmuseon säätiö sekä Suomen arkkitehtuurimuseo- ja tiedotuskeskussäätiö pitävät designin ja arkkitehtuurin roolia keskeisenä sekä suomalaisen identiteetin rakentamiselle että Suomen ja Helsingin menestykselle. Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon toiminnan vaikuttavuutta ja näkyvyyttä olisi mahdollisuus lisätä kehittämällä museoiden toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä. Museoiden menestys edistäisi suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin tunnettuutta, kiinnostavuutta ja näkyvyyttä sekä lisäisi Helsingin ja koko Suomen vetovoimaa.

Selvityksestä vastaa hankeryhmä, jota johtaa toimitusjohtaja Tuomas Auvinen. Hankeryhmän muut jäsenet ovat strategia- ja luova johtaja Mirkku Kullberg ja kehittäjä Ulla Teräs. Selvitystyötä seuraa valtion, kaupungin ja museoiden osoittama tukiryhmä. Selvitystyö aloitettiin 20.3.2018 ja hankeryhmä luovuttaa lopullisen raportin selvitykseksi 15.6.2018 mennessä.