Puusta pitkälle – mitä suomalaiselle puukalustevalmistukselle kuuluu?

 

Voisiko kotimaisen kalustetuotannon tulevaisuus syntyä huippumuotoilun ja kotimaisten valmistajien yhteistyöllä? Löytyykö markkinoita vastuullisesti tuotetulle puukalusteelle, joka erottautuu laadulla ja haluttavalla brändillä?

Vastuullisuus, lähituotanto ja kotimaassa tuotettu puuraaka-aine ovat arvoja, jotka ovat olleet uuden ajan kalustebrändien ydintä ja tarinankerrontaa jo vuosia. Viime vuosina monet yritykset myyvät itseään huippumuotoilun ja kotimaisen puuntyöstön perinteen ja vastuullisen tuotannon yhdistelmällä. Kalusteiden kotimainen tuotanto on yskinyt koko 2000-luvun edullisten tuontikalusteiden vallattua alaa. Kotimaiset huonekaluyritykset suunnittelevat ja valmistavat huonekaluja pääasiassa koteihin ja julkisiin tiloihin täällä kotimaassa. Viime vuosien varovaisesta vientilukujen noususta huolimatta monet valmistajat ovat ahtaalla. Alalta löytyy myös valopilkkuja, kuten vaikkapa Hakolan uudistus tai Made by Choicen menestystarinat osoittavat.

Kalustealalla toimiminen vaatii tänä päivänä erityistä tahtoa ja sinnikkyyttä, sillä toimintaympäristö ei ole helpoimmasta päästä. Itse valmistuksen vaatiman työn korkeiden kustannusten lisäksi monet kipuilevat osaajapulan kanssa. Työn ja tuotannon kustannukset näkyvät kalusteen korkeassa hinnassa. Myös sopivan alihankintaverkoston rakentaminen on työlästä. Esimerkiksi Lundian toimitusjohtaja Michaela von Wendt kertoi alkuvuonna avoimessa kirjoituksessaan yrityksen vaikeuksista löytää kotimaista valmistajaa vanhan toimittajan tilalle. Yritys kertoi joutuneensa luopumaan kahdesta hyllykoosta, sillä se ei löytänyt Suomesta valmistajaa.

Kilpailun yksi finalisteista, Pilari on skaalautuva tuoteperhe, joka koostuu pöydistä ja penkeistä. Valmistaja: Made By Choice Oy, Salo
Design: Mikael Mantila. Materiaali: Massiivipuu, Kuva: Marco Melander

Lähimetsästä globaaleille markkinoille?

Poikkeuksellinen yritys on nykyään sveitsiläisomisteinen Artek. Aallon kalusteita valmistaa Kaarinassa sijaitseva A Factory. Yrityskaupan myötä Vitra sai haltuunsa Artekin brändin, Aallon nimen ja suomalaisen raaka-aineen sekä tinkimättömän tuotannon. Artekin kalusteille avautui Vitran myötä uudet markkinat globaalien jakelukanavien myötä. Vitra valvoo koko tuotantoketjua aina koivikoiden hakkuusta brändeihin saakka. Suomalaisuutta on vaalittu yrityksessä erityisen tarkasti; se on tae vastuullisesta designbrändistä globaaleilla markkinoilla.

A Factoryn toimitusjohtaja Jukka Silvennoinen tuntee kotimaisen kalustealan hyvin. Hän osallistuu haastatteluun työhuoneeltaan Kaarinan tehtaalta, jossa tuotanto on pyörinyt täydellä teholla koronapandemiasta huolimatta. Vienti vetää, ja yritys on valmistautumassa suunnitellusti tehtaan konekannan uudistamiseen. Kuluttaja- ja yritysostojen lisäksi Aallon kalusteita tilataan moniin julkisiin tiloihin, mm. kouluihin ja päiväkoteihin Keski-Euroopassa. Huippurobotiikkaa ja automatisoitua tuotantoa yhdistelevän koneiston käynnistys on määrä tapahtua kesällä 2021.

Silvennoinen on vastannut Aallon suunnittelemien kalusteiden uustuotannosta vuodesta 2015. Sitä ennen hän työskenteli mm. Iskulla. Noina vuosina työskentely suunnittelijoiden ja tuotannon kanssa hioutui saumattomaksi yhteistyöksi. Silvennoinen peräänkuuluttaa huippukuntoisen tuotteen puolesta. ”Hyvä brändi ei riitä, vaan tuotteen laadusta on pidettävä huolta aina raaka-aineen hankinnasta ja työstämisestä valmistukseen asti”. A Factoryn tuotantoa ovat viime vuosina kirittäneet erityisesti laatutietoiset japanilaiset asiakkaat, joita kuullaan tarkalla korvalla.

A factoryn toimitusjohtaja Jukka Silvennoinen liputtaa kalusteen laadun puolesta. Silvennoinen on mukana Suomalainen huonekalu – suunnittelukilpailun juryssa.

Kuluttajat haluavat tietää puun alkuperän

Kalustepuulla on omat vaatimuksensa ja sen kasvuympäristöllä oma syklinsä, jolle ei nyky-Suomessa ole raivattu tilaa. Kotimaiset metsät on viritetty huippuunsa sellu- ja kuituteollisuuden tarpeisiin. Poliittisen ohjauksen avulla yksityisiä metsänomistajia on kannustettu tuottamaan yhden lajin tehometsää. Tämän voi maallikkokin havaita tasalaatuisena, viivasuorana männikkönä tai kuusikkona. Sellaisista metsistä saadaan tehokkaasti raaka-ainetta paperin tai vaikkapa rakennusteollisuuden tuottamiseen. Puukalusteiden tuotanto on puolestaan vähäpäästöistä ja sen eduksi lasketaan myös puun kyky varastoida hiilidioksidia moninkertaisesti verrattuna sen valmistuksesta syntyviin päästöihin. Hyvä kalustepuu vaatii kasvuympäristöltään enemmän, näin on esimerkiksi kotimaisen koivun laita.

Mistä koivua kalusteeksi?

Yllättäen kalusteisiin sopivan koivun löytäminen on Silvennoisen mukaan hankalaa. ”Koivu on kovana puulajina erinomainen kalustemateriaalina, joka kasvaa sekametsissä. Istutettuja peltokoivikoita löytyy, mutta tällainen koivulaatu ei ole laadultaan yhtä hyvä. Paras kalustekoivu kasvaa sekametsissä, joita ei Suomessa enää tahdo löytyä,” Silvennoinen sanoo. Hän myös hämmästelee, kuinka vähän koivua käytetään huonekaluteollisuudessa, vaikka sen ominaisuudet ovat kalustetuotantoon erinomaiset.

Artekin kalusteissa käytetyn koivun pitää olla sertifioitua, millä varmistetaan puun alkuperä. Huonekaluteollisuuden suurimpana koivunkäyttäjänä jopa Artek joutuu kamppailemaan sopivan raaka-aineen toimittajan löytämisessä: Aallon kalusteissa tämä tarkoittaa yrityksen volyymille sopivaa toimittajaa, jonka puuaines täyttää tiukat laatukriteerit. Suomesta vain yksi saha, joka pystyy tuottamaan sopivan määrän puutavaraa, jolla on sertifioinnit kunnossa. Priimakoivun toimittaa Viitasaarella sijaitseva Haka-Wood, joka oli ennen yrityskauppoja europarlamentaarikko Teuvo Hakkaraisen (ps.) perheyrityksen omistuksessa.

Silvennoinen on halunnut pitää kiinni kotimaisesta koivusta, mikä on laatu- ja arvovalinta. Kotimainen koivu kun istuu tarinaltaan ja värisävyltään sekä laadultaan Artekin tarinaan. Silvennoisen mukaan samanlaatuista koivuainesta olisi helppo tuoda Venäjältä, mutta valmistaja haluaa pitää kiinni kotimaisuudesta. ”Meidän koivu kaadetaan talvella, ja myös sahataan jäätyneenä. Tällöin koivu on vaaleimmillaan. Lankuiksi sahauksen jälkeen koivuaines ilmakuivataan. Saavutettuaan sopivan kosteuden on se valmis työstettäväksi. Myös perinteinen kuivausteknologia varmistaa koivun vaaleuden”, Silvennoinen kertoo.

Maailmalla kestävä kehitys ja vastuullisesti tuotetun kalustepuun alkuperä kiinnostaa. ”Esimerkiksi Australiassa ja Japanissa asiakkaat haluavat tietää, mistä Artekin kalusteiden puut tulevat. Sertifikaatin saaminen on monimutkaista mm. siksi, että Suomessa metsät ovat usein pieniä ja yksityisten ihmisten omistuksessa. Kansainvälisillä markkinoilla sertifikaateilla on myös omat kriteeristönsä, jotka ovat kaupanteon edellytys.

Aava-säilytyskaluste laatutietoiselle kuluttajalle
Valmistaja: Huonekalutehdas
Seppänen Oy, Petäjävesi
Design: Karolina Norteva (opiskelijasarja)
Materiaali: Tammi
Kuva: Marco Melander

Mistä osaajia ja sopivia valmistajia?

Vaikka kotimainen valmistus on haluttua, ei sen toteuttaminen ole käytännössä yksinkertaista. Myös Silvennoinen valittelee osaavista työntekijöistä olevan pulaa. Silvennoinen näkisi tuotannon modernisoinnissa ratkaisun, kun roboteille voisi siirtää osan työläistä, epäergonomisista ja monotonisista työstövaiheista. Kaikissa yrityksissä ei ole varaa investoida koneisiin ja laitteisiin samaan tapaan kuin Vitralla. ”Suomessa pienyrittäjien tai edes keskisuurten yritysten tukeminen ei kaksista ole. Esimerkiksi Virosta löytyy kovempi tuotantokanta. Valtio on siellä tukenut voimallisesti omilla tavoillaan tehtaita. Täällä Suomessa kiertäessäni tehtaita näen pääasiassa museokoneita”, hän toteaa.

Visionäärinen Silvennoinen näkisi mielellään kalustealan, jossa muotoilijoilla olisi suurempi rooli tehtaissa valmistajien kanssa. Hänen visionsa kukoistavasta kaluste-Suomesta olisi yhdistelmä huippumuotoilua, modernia tekniikkaa ja käsityötä. Olisiko tehtaiden investointi ja tuki sysäys laajemmallekin muutokselle, josta kotimainen muotoilu ja puun työstön perinne voisi versota uusiin ulottuuvuuksiin? Koronakriisi on tehnyt näkyväksi globaalin tuotantojärjestelmän haavoittuvuuden. Paikallisesti hajautettu tuottajien alihankintaverkosto voisi olla vahvempi osa yritysten tuottamaa arvoketjua, jolloin tuotteen laatua ja koko toimitusketjua on helpompi kontrolloida.

WORKBENCH
Tuotesarja uuden ajan
oppimisympäristöihin tai
toimistoihin.
Valmistaja: Martela Oyj,
Nummela
Design: Henri Halla-aho
Kuva: Marco Melander

Suomalainen huonekalu – suunnittelukilpailun palkintojenjako 9.9. klo 12-13

Ketkä 17 finalistista saavat palkinnon Suomalainen huonekalu – suunnittelukilpailussa? Se selviää 9.9.2020, kun kilpailun arvovaltainen jury julkistaa päätöksensä. Tuusulan Gustavelundissa järjestettävä tilaisuus striimataan, ja voit seurata tilaisuutta suorana lähetyksenä. Tilaisuuden juontaa toimittaja Sami Sykkö.

Tervetuloa viettämään yhdessä puukalusteiden ja suomalaisen muotoilun juhlaa 9.9. klo 12-13 täällä.

Kilpailun juryn puheenjohtajana toimii sisustusarkkitehti Ben af Schultén. Muut juryn jäsenet ovat Design Forum Finlandin toimitusjohtaja Petteri Kolinen, sisustusarkkitehti SIO Tuula Falk, a-factory Oy:n toimitusjohtaja Jukka Silvennoinen ja Ekerö Möbler AB:n toimitusjohtaja Lena Arell.

 

 

Teksti: Elina Perttula

Aiheeseen liittyvä sisältö