Työpöydällä betoni, pelti ja 5G-verkko – urbaani ympäristö taipuu uusiin muotoihin
Rakennetun ympäristön kehittäminen tarvitsee luovaa suunnittelua. Taiteilija Renata Jakowleff, teollinen muotoilija Paula Karvonen ja muotoilujohtaja Mikko Rikala kertovat, mitä lisäarvoa betoni, pelti ja
5G-verkko saavat taiteilijan ja muotoilijan käsittelyssä.
Betoni taipuu taiteilijan käsissä
Betoni löytyi lasitaiteilija Renata Jakowleffin materiaaliksi Ornamon Betoniseminaarin innostamana. Hänen kehittämänsä Muotobetoni on keino rakentaa visuaalisesti monipuolisempaa, esteettisesti kestävämpää ja sitä kautta pitkäikäisempää ympäristöä.
”Lähtökohta on materiaalissa, betonin työstämisessä. Olen taiteessani tehnyt pitkään työtä nimenomaan materi aali edellä. Sula lasi, kuten eräällä tavalla betonikin, on nestemäinen, plastinen aine, joka muokkautuu työstettäessä kokonaisvaltaisesti. Minua kiehtoo muodon syntyminen materiaalin ehdoin.”
Jakowleffin mukaan Muotobetonin käyttökohteet ovat materiaalin myötä varsin laajat. Ensisijaisesti tuotetta suunnataankin rakennusalalle, jossa käyttöalueita on jo hyvin monia.
”Muotobetoni on käytettävissä myös pienemmässä mittakaavassa: huonekaluissa, sisustuksessa, laatoissa ja esineissä.”
Jakowleff innostui betonista Ornamon järjestämässä Betoniseminaarissa vuonna 2015.
”Olin opiskellut muitakin keraamisia materiaaleja ja olin jo ennestään kiinnostunut myös muotitusta vaativan, valettavan materiaalin käyttämisestä. Myös betonin estetiikka miellytti.”
Betoni mahdollisti Jakowleffille mittakaavan, joka oli ollut lasintekijälle täysin ulottumattomissa.
Muotobetoni-menetelmä pohjaa materiaalin käyttäytymiseen valun aikana ennen massan kovettumista. Se on tarkka prosessi.
Eri vaikuttajien opettelemisessa on Jakowleffin mukaan riittänyt haastetta – ja riittää edelleen.
”Ilman yhteistyökumppanien Parman ja Betoniviidakon asiantuntemusta Muotobetonin kehittäminen olisi ollut mahdotonta.”
Haastattelu kokonaisuudessaan on julkaistu Ornamon lehdessä 3/2017.
Siirry lukemaan lehteä (vain Ornamon jäsenille, vaatii kirjautumisen)
Paula Karvonen käyttää projekteissaan hävikkipaloja aina kun mahdollista. Kuva: Susanna Kekkonen.
Pelti kiertää katolta koteihin ja julkisiin tiloihin
Teollinen muotoilija Paula Karvosen Peltin Oy tekee projekteja ja tuotevalmistusta eri metalli-, teräs-, pelti- ja rautatyöyritysten kanssa. Hankkeita tehdään erilaisiin tilasuunnittelun ja kiinteistöjen kehityskohteisiin. Karvonen tekee projekteja myös kuluttajille ja tuotevalmistusta piensarjoina.
Mittatilaustöiden lisäksi Peltin kehittää uutta tuotekategoriaa perforoidusta metallista valmistettavista moduuliportaista sekä testaa erilaisia pintakäsittely- ja materiaalivaihtoehtoja.
Karvonen päätyi perustamaan yrityksensä ”fetissistä” metalliin ja sen työstettävyyteen.
”Halusin kesyttää pellin uusiin konteksteihin. Katoilta koteihin ja erilaisiin tilakonsepteihin.”
Yksi syy liittyi myös omaan elämään: Karvosen elämänkumppani kärsi sisäilmaongelmista. Metalli ja lasi alkoivat materiaaleina kiehtoa.
Aloin nähdä metallia kaikkialla ja ajatella, mihin kaikkeen se voisi taipua.
Karvonen sanoo, että Suomessa on uskomaton määrä sekä pienteollista erityisosaamista että täysin high tech -vetoista konepaja- ja automaatio-osaamista. Peltin onkin yrityksissä otettu vastaan hyvin ja siihen suhtaudutaan uteliaasti. Ohutlevy yhdistää monta toimialaa ja käyttäjää.
” Kun arvoperiaatteena on kierrätysmetallin käyttö, saattaa projektin aloitus sykähtää eteenpäin esimerkiksi metallinvälitysfirman pihalla tai autoromuttamolla.
Näin kävi hiljattain valmistuneessa projektissa, jossa valmistettiin kustomoidut patteri- ja display-tasot uudistuneeseen Liike-vaatemyymälään Helsingissä. Materiaalia ei jouduttu ostamaan ja teetättämään uutena kun sopiva raaka-aine löytyi olemassa olevana.
Haastattelu kokonaisuudessaan on julkaistu Ornamon lehdessä 3/2017.
Siirry lukemaan lehteä (vain Ornamon jäsenille, vaatii kirjautumisen)
”Jokaisella kaupungilla pitäisi olla muotoiluosaamista, jotta käyttäjän näkökulma osattaisiin huomioida jo suunnittelun alkuvaiheessa”, Mikko Rikala painottaa. Kuva: Susanna Kekkonen.
Muotoilijan työ on kuunnella kuntalaista
Muotoilujohtaja Mikko Rikala työskentelee suunnittelu- ja konsultointiyritys Sitowisellä. Yli 1000 henkeä työllistävä yritys suunnittelee mm. kaupunkikeskustoja ja infrapalveluita.
17 vuotta alalla ollut Rikala on mukana useassa projektissa, kuten suunnittelemassa Tampereen ratikkaa, älykaupunkeja ja niiden 5G-verkkohankkeita sekä digitaalista tiesuunnitelmaa.
Tuoreessa monialaisessa Tekes-hankkeessa Sitowisen roolina on miettiä uusia, paikallisia, nopeita ja suuren tiedonsiirtokapasiteetin 5G-verkkoja sekä niihin liittyviä uusia liiketoimintamalleja ja kaupunkisuunnitteluprosesseja.
Tavoitteena on keksiä, miten 5G-verkkoja tulevaisuudessa voisi tilata, suunnitella ja rakentaa muun kaupungin suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä.
Prosessi on uusi, sillä käytäntönä verkon pystyttämisessä on olemassa oleva rakennettu ympäristö, johon tuodaan tarvittavat elementit. Nyt Sitowisen muotoilu-, virtuaali- ja maisemasuunnitteluosastot miettivät, miten uudet teknologiat kytketään muuhun infrasuunnitteluun.
”Tukipisteitä olisi mahdollista integroida kaivonkansiin, pylväisiin tai vaikka bussipysäkin laseihin.”
5G-pilottialue rakennetaan Aalto-yliopiston Espoon Karamalmille. Siellä 5G-verkon tukiasemat integroidaan valaisinpylväisiin, jotka valmistaa Exel Composites.
”Muotoilijana mietin, minkälaisia muita palveluita 5G-verkkoon voidaan kytkeä. Minkä tyyppisiä erilaisia palveluita eri käyttäjäryhmät tarvitsevat?”
Voisiko järjestelmään kytkeä esimerkiksi sähköautojen toiminnan, turistien opastuksen, oman kotikadun turvallisuuteen liittyvät tekijät tai vaikka ympäristötaiteen?”
