”Rakentamiseen kaivataan lisää estetiikkaa” – Rejlers Finlandin Kirsi Hautala pitää muotoilua hyvänä investointina
Rejlers Finlandin rakennustoimialan johtaja Kirsi Hautala on tekniikan tohtori ja “perusinsinööri”, jonka mielestä muotoilun ja taiteen potentiaalia pitää hyödyntää enemmän tämän päivän rakentamisessa. “Jokaisen rakennusprojektin alussa on kysyttävä itseltään, mitä varten hanketta tehdään. Kun rakennetaan koulua, betoniseinät ja katto ovat pelkkä kulissi. Todellinen päämäärä on rakentaa lasten oppimista tukeva oppimisympäristö, ja tämän tavoitteen toteutumista voivat muotoiluratkaisut olla merkittävästi edistämässä”, kertoo Hautala.
Hän on ollut uransa aikana mukana toteuttamassa useita rakennusprojekteja, joissa on hyödynnetty luovaa suunnittelutyötä. Esimerkkeinä mainittakoon mm. Vantaan Keimolan Ombra, Helsingin Metropolia Ammattikorkeakoulun uusi Myllypuron kampus sekä Turun Myllysilta.
Hautalan mielestä luovalla suunnittelulla on merkittävä vaikutus kaupunkisuunnitteluun ja -kokemukseen. Parhaimmillaan muotoilu ja taide tukevat hyvän käyttäjäkokemuksen syntyä sekä paikallisidentiteetin kehittymistä, mikä on ihmisille arjen voimavara ja lisää kaupungin vetovoimaa. “Suomessa on huipputason insinööriosaamista, mutta kentälle kaivataan lisää estetiikan näkökulmaa. Taide yllättää, hauskuuttaa ja herättää ajatuksia. Taide ja muotoilu luovat identiteettiä ja kulttuuria tavalla, johon pelkkä betoniseinä tai teräsrunko ei koskaan pysty”, toteaa Hautala.
Rakennusalalle kaivataan lisää elinkaariajattelua
Kirsi Hautala toimii Rejlers Finlandin rakennustoimialan johtajana. Kuva: Kirsi Hautala
Miksei luovaa suunnittelutyötä sitten hyödynnetä enemmän rakentamisessa? Hautalan mukaan syyt lienevät asenteissa ja tulospaineessa. Rakennusalalla aikataulut ja budjetit ovat tiukat, ja luova suunnittelutyö nähdään helposti lisäkustannuksena. Taide ja muotoilu tulisi kuitenkin nähdä investointina, eikä hetkellisenä kustannuksena. ”Rakennuksen elinkaarta ei katsota usein riittävän pitkäjänteisesti. Luomme elementtejä ja rakenteita, joiden on tarkoitus olla olemassa vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja”, pohtii Hautala. Hyvin pienilläkin elementeillä voi hänen mukaan vaikuttaa kaupunkikokemukseen. “Rakentamista tehdään aina ihmistä varten. Silta toimii joen ylityspaikkana, mutta sen pimeällä veden pintaa heijasteleva valaistussuunnittelu tuo ylitykseen elämyksellisyyttä”.
Hautala näkee myös haasteena sen, ettei luovan suunnittelutyön osuus näy rahoitusmalleissa. Hänen mielestään prosenttitaide on askel oikeaan suuntaan, kun tarpeen tunnistaminen ei ole syntynyt julkisella sektorilla orgaanisesti. ”Tässä vaiheessa prosenttitaide on tärkeä johtamisen elementti. Se tuo tilaajan ajatelleeksi proaktiivisesti taiteen osuutta rakentamisessa”, Hautala summaa.
Asenteet ja ajattelutavat eivät muutu hetkessä. Tärkeää olisi Hautalan mielestä saada rakennusala ymmärtämään muotoilun ja taiteen arvon rakennetussa ympäristössä. Tarvitaan keskustelua, kumppaniverkostojen luomista rakennusalan ja suunnittelijoiden välillä sekä onnistumistarinoita. ”Insinöörimaailmassa lähdetään liikkeelle onnistuneista ja epäonnistuneista rakennushankkeista. Onnistumiset ja positiivisen käyttäjäkokemukset resonoivat”, Hautala kertoo. ”Insinööriosaamisen ja luovan suunnittelutyön kohtauttaminen hyödyttää koko rakennusalaa: siinä missä insinöörikoulutus keskittyy pitkälti tiukasti säänneltyyn, puhtaaseen tekniseen osaamiseen, ovat muotoilijat hyvän käyttäjäkokemuksen asiantuntijoita.”
Kirsi Hautala toivoo näkevänsä enemmän rohkeutta ja uskallusta rakennusalalta. “Suunnittelun ja tarveselvitysten vaiheessa kaikki ovet ovat avoinna ja silloin puntaroidaan ratkaisuja, jotka tukevat parhaiten hankkeen tavoitteen toteutumista. Jos taide ja muotoilu integroidaan mukaan hankkeen alkumetreillä, ei se ole enää kustannuskysymys”, hän toteaa.
Taide käyttöön -hanke tuo kunnille ja rakennusalalle työkaluja luovan suunnittelutyön hyödyntämiseen
Ornamon luotsaamassa kaksivuotisessa Taide käyttöön -hankkeessa luodaan ratkaisumalleja ja tarjotaan käytännön apua luovan suunnittelun tilaamiseen kunnille ja rakennusalalle. Monialainen hanke tekee taiteen ja muotoilun lisäksi näkyväksi taideasiantuntijapalvelua, joka on edellytys tasokkaalle julkiselle taiteelle rakentamisessa ja kaupunkisuunnittelussa. Syksyllä julkistettava hankintaopas, toimintakortit sekä taiteen arvon mittaamista käsittelevä selvitys ovat kaikki hankkeen satoa, jotka ovat rakennusalan toimijoiden hyödynnettävissä.
Katso myös Julkisen taiteen prosessit -verkkoseminaari torstaina 24.9. klo 13:00–15.30.
