Skidiakatemia on nyt Designakatemia

Oppilaat tekevät käsitöitä Kaisaniemen peruskoulussa muotoilija Laura Aalto-Setälän johdolla
Muotoilija Laura Aalto-Setälä perehdytti Kaisaniemen peruskoulun oppilaita ajattelemaan elimistöön kohdistuvia häiriöitä. Oppilaat mm. paransivat inhottavia koulutuoleja. Kuva: Laura Aalto-Setälä.

Ornamo ja Designmuseo ovat toteuttaneet muotoilukasvatusta jo yhdeksän vuoden ajan. Skidiakatemiana tunnettu hanke on siirtynyt iltapäiväkerhotoiminnasta peruskoulun puolelle ja laajentunut ala-asteikäisistä yläkouluun sekä lukioon. Skidiakatemia on nyt Designakatemia. Hankkeeseen 2018–2019 osallistuneet muotoilijat kertovat, mitä kouluissa on saavutettu.

Muotoilija Laura Aalto-Setälä integroi vuodenvaihteessa 2018–2019 muotoiluoppimista Kaisaniemen peruskoulun viidennen luokan biologian opetukseen, jossa aihepiirinä oli ihmisbiologia. Luokanopettaja Raisa Palaste-Arola on itse taidekasvattaja, joten yhteistyö oli luontevaa.

Luento-osuudessa Aalto-Setälä kertoi oppilaille, miten muotoilun keinoin voidaan vaikuttaa elimistön haasteisiin: esimerkiksi lentokonematkustajien suonisto-ongelmia ehkäistään tukisukilla tai hevosten hermostoärsykkeitä rajoitetaan suojalapuilla. Kurssin ideointivaiheen alussa oppilaat havainnoivat elimistöön kohdistuvia häiriöitä omassa luokassaan. Löydettiin neljä päähäiriötekijää: nälkä, meteli, häikäisy ja inhottavat koulutuolit. Näiden ympärille muodostettiin suunnitteluryhmät, joissa oli myös palvelumuotoilutiimejä.

Digitaalisten mahdollisuuksien käyttäminen oppilaslähtöisesti on tänä vuonna huomioitu korkealla tasolla valtioneuvoston kanslian Digiajan peruskoulu -selvityksessä.

Hiidenkiven peruskoulun kasiluokka tutustui Linda Ukkosen johdolla digitaalisuuteen. Tällä sovelluksella seurataan koiran tiineyden etenemistä.

Hiidenkiven peruskoulun kasiluokka tutustui Linda Ukkosen johdolla digitaalisuuteen. Tällä sovelluksella seurataan koiran tiineyden etenemistä. Kuva: Linda Ukkonen.

”Muotoilu on helppo tuoda opetukseen. Monelle oppilaalle oli oivallus, että samaan asiaan voikin olla monta eri ratkaisua. Muotoilukasvatuksessa oleellista on myös pähkähullujen ideoiden keksiminen. Häikäisyn vähentämiseksi ehdotettiin mm. luokan siirtämistä Plutoon, jossa aurinko ei tuntuisi niin kirkkaalta. Prosessin kautta oppilaat kuitenkin päätyivät käytännöllisiin, mutta yllättäviin ratkaisuihin. Häikäisytiimi suunnitteli loisteputkilampun ympärille varjostimen, joka himmentää kirkasta valoa, mutta jonka pystyy myös kääntämään asentoon, jossa se ei häiritse. Palvelumuotoilutiimin metelinehkäisykeino oli yksinkertainen: oppituntien tehtävien aikana saisi kuunnella musiikkia omilla kuulokkeilla. Testiviikon jälkeen opettaja kertoi, että niin hiljaista ei luokassa ole koskaan ollut, ja päätti ottaa tavan käyttöön jatkossakin”, Aalto-Setälä kertoo.

Designakatemiassa hullutkin ideat kukkivat

Digitaalisten mahdollisuuksien käyttäminen oppilaslähtöisesti on tänä vuonna huomioitu korkealla tasolla valtioneuvoston kanslian Digiajan peruskoulu  selvityksessä. Digilaitteita käytetään kouluissa edelleen  varsin opettajajohtoisesti – esimerkiksi oppisisällön elävöittämiseen. Designakatemiassa digitaalisuus on luontevasti mukana muotoiluprosessin eri kohdissa, aina ideavaiheesta lanseeraukseen.

Mekaniikkasuunnitteluun ja ohjelmointiin erikoistunut teollinen muotoilija Linda Ukkonen otettiin Hiidenkiven kasiluokalla ilolla vastaan. Ukkonen toi tuulahduksen suoraan työelämästä käsi- ja teknisen työn opettajille Anna-Mari Vierikolle ja Laura Kahlosille sekä valinnaisen robotiikkakurssin opettajalle Jari Haikolle ja heidän oppilailleen. Ukkonen toimii teollisena muotoilijana RD Velhossa.

”Koulussa oli todella hyvät puitteet: 3D-printteri, jokaiselle omat läppärit sekä Legon EV3-robotteja. Oppilaat olivat tosi kiinnostuneita tuntien alussa pitämästäni teoriasta, jossa keskityttiin muotoilun käsitteisiin, kuten havainnointiin, käytettävyyteen ja hyviin ohjelmointikäytänteisiin. Mietittiin myös esimerkiksi pelihiiriä ja toimistohiiriä, että mitkä ominaisuudet niissä ovat tarpeellisia ja mitkä vain myynnin edistämistä, kuten hauskasti vilkkuvat valot. Robottien ohjelmoinnin lisäksi toteutimme niille testiradan ja käsitöissä tulostimme 3D-kangasta. Opettajat saivat opetuksestani ja kokoamastani tiedosta paljon materiaalia omille kursseilleen. Ne tulivat selvästi todella tarpeeseen”, Ukkonen kertoo.

Moniin kouluihin on hankittu digitaalisia laitteita, mutta niiden käyttöönotto takkuaa, koska kaikilla opettajilla ei ole riittävästi osaamista niiden hyödyntämiseen. Muotoilukasvatuksen ytimessä ovat oppilaan omat ideat ja taidot. Laitteiden ei sinänsä tarvitse olla keskiössä, vaan oppilaiden arkiset kännykät ja digialustat mahdollistavat helposti ilmiöiden tutkimisen, tallentamisen ja esiintuomisen.

Natalia Ritarin luotsaama projekti piti Kruna goes Kallio -näyttelyn Designmuseossa tänä syksynä. Kuva: Natalia Ritari.

Natalia Ritarin luotsaama projekti piti Kruna goes Kallio -näyttelyn Designmuseossa tänä syksynä. Kuva: Natalia Ritari.

Muotoilukasvatus perustuu empatiaan

Sisustusarkkitehti Natalia Ritarin kouluksi valikoitui Kruununhaan yläaste, joka oli siirtymässä remontin alta väistötiloihin Kallioon syksyllä 2019. Ritari on kehittänyt Designakatemialle oppilaiden hyvinvointiin liittyvää sisältöä. Hän on vetänyt aikaisemmin #olerohkea-kerhoa, jossa puututtiin koulukiusaamiseen. Kruununhaassa lähdettiin miettimään oppilaiden hyvinvointia koulutiloissa, ja sitä, miten väistötiloja voitaisiin parantaa jo ennen sinne muuttoa.

Opettajien Teppo Mikkolan, Sari Siekkinen-Vappulan ja Anna-Leena Huhtaniskan kanssa luotiin raamit opetukseen, mutta keskiössä olivat jälleen ammattilaisen tuomat menetelmät ja muotoiluajattelu. Ritarin luotsaamaa projektia esittelevä näyttely Kruna goes Kallio esiteltiin Designmuseon Studiossa tänä syksynä.

”Menimme oppilaiden kanssa väistökouluun selvittämään, miten voisimme tehdä tiloista hyvinvointia edistävän. Päädyimme akustisten paneelien suunnitteluun. Keräsimme visuaalista karttaa suunnittelun avuksi kiinnittämällä huomiota muun muassa vanhojen ovien pyöristyksiin ja tilojen värimaailmaan. Yhtä tärkeää oli koota valokuvaamalla yhteen sitä, mikä ei ollut hyvää. Kävimme läpi värioppia ja värien vaikutusta ihmiseen. Kurssin aikana opin myös itse paljon opettajilta, esimerkiksi ajan tehokkaasta käytöstä. Opettaja toi mukaan värien sekoittamisen, jonka huomasin soveltuvan hyvin erityisoppilaille. Parasta Designakatemiassa onkin vuorovaikutus oppilaiden ja opettajien kanssa. Muotoilukasvatus perustuukin aina empatiaan”, Ritari sanoo.

Kolme uutta Designakatemian muotoilijaa työskentelee parhaillaan kouluissa opettajien työpareina. Sisustusarkkitehti Riku Tulkki nostaa tilojen hyvinvointivaikutukset esiin Arabian peruskoulussa, tekstiilisuunnittelija Silvia di Iorio’n johdolla opitaan muotoiluajattelun perusteita Apollon Yhteiskoulun lukiossa ja muotoilija Sanni Koppanen vetää muotoilukuukautta Vallilan ala-asteella.

Skidiakatemiasta Designakatemiaan – muotoilukasvatushanke jatkaa uudelle vuosikymmenelle

Ornamon ja Designmuseon muotoilukasvatushanke on jatkunut jo vuodesta 2010 lähtien Helsingin kulttuurikeskuksen tuella. Se tuo muotoiluajattelun osaksi koulujen toimintaa ja antaa opettajille uusia metodeja opetukseen. Hanke on nyt kehittynyt Designakatemiaksi, joka tuo ilmiöpohjaiseen oppimiseen soveltuvia menetelmiä kouluille. Designakatemia tarjoaa valituille helsinkiläiskouluille muotoilijoiden suunnittelemia 12 tunnin opetuskokonaisuuksia. Ornamo vastaa hankkeessa muotoilijayhteistyöstä ja Designmuseo tukee pedagogista suunnittelua ja opetusta.

Teksti: Petra Ilonen