Suomen juhlavuosi inspiroi Teosmyyntiin osallistuvia taiteilijoita

Ritva-Liisa Pohjalainen, Maamme sinivalkoinen
Ritva-Liisa Pohjalainen, Maamme sinivalkoinen.

Ornamon Teosmyyntinäyttelyn teemana on tänä vuonna Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi satavuotias Suomi. Teosmyyntiin osallistuvat taiteilijat käsittelevät teemaa teoksissaan eri tavoin. Satavuotias Suomi näkyy näyttelyssä muun muassa suomalaisesta luonnosta kumpuavana inspiraationa sekä pohdintana Suomen tulevaisuudesta. Kysyimme taiteilijoilta, miten he tulkitsevat teemaa teoksissaan.

Tarinoita suomalaisista

Ritva-Liisa Pohjalainen on saanut teemasta inspiraatiota sinivalkoisiin lasiveistoksiinsa Maamme sinivalkoinen ja Lumen maa. Pohjalainen tuo näyttelyyn myös suomalaisen naisen tarinaa 100-vuotiaassa Suomessa niin ikään sinivalkoisella Laps Suomen -veistoksellaan.

Laps Suomen -veistoksessa Suomi-lapsi katsoo tulevaisuuteen: puhdas, viaton ja toivoa täynnä tässä ihanassa, lumen valkoisessa, järvien täyttämässä ja meren ympäröimässä maassa, Pohjalainen kuvailee.

Tekstiilitaiteilija Soile Hovilan viisiosainen kuvakudos Äidin rakkaus yli sukupolvien puolestaan kertoo taiteilijan läheisten kautta 100-vuotiaan Suomen äitien tarinaa.

– Teos kuvaa kolmen sukupolven äitiyttä tahtojen taisteluna: isoisoäitiä, joka olisi ollut 100-vuotias vuonna 2017, 70-vuotiasta isoäitiä sekä 40-vuotiasta äitiä tyttärineen.

Soile Hovila, Äidin rakkaus.

Suomen luonto inspiraation lähteenä

Mirja Marschin kuva- ja tekstiilitaidetta yhdistävät teokset ovat syntyneet rakkaudesta suomalaista luontoa kohtaan. Marsch on ottanut teoksiinsa mukaan paloja luonnosta, vaikka varsinaisia luontokuvia ne eivät olekaan.

– Teoksissani on mukana elementtejä, joita koen liittyvän teosten tarinoihin, niin kaupunkiluontoa kuin havumetsiemme asukkaita.

Mirja Marsch, Sydän metsässä.

Myös keramiikkataiteilija Ville Heimala ammentaa taiteeseensa luonnosta. Hänen veistoksensa Kuura ja Kosmos kuvaavat Suomen talvista luontoa – talvipäivää ja talviyötä. Heimalaa kiehtoo myös vanha, ympäröivään luontoon pohjautuva mytologia.

– Samat asiat, joiden pohjalta kansallisidentiteettiä luotiin yli sata vuotta sitten, tuntuvat edelleen läheisiltä. Ne ovat ikään kuin muistumia ajalta, joka johti lopulta Suomen itsenäistymiseen. Suomen kansallisromanttisen tyylin vaikutusta voi nähdä myös teoksissani, Heimala kertoo.

Ville Heimala, Kosmos ja Kuura.

Miten Suomen käy seuraavan sadan vuoden aikana?

Sanna Rintalaulaja käyttää teossarjansa Rewriting history pohjana suomalaisille rakkaiden, monista kodeista löytyvien marmorijalkaisten suomenlippujen ja viirien jalkoja. Esineet, jotka ovat kuvastaneet suomalaisten arvoja ja saavutuksia – ja ovat osa monen kodin estetiikkaa – eivät välttämättä ole uudemmalle sukupolvelle enää yhtä merkityksellisiä ja niitä päätyy kirpputorille.

– Teokseni ammentavat menneestä ja vanhoista tekniikoista, mutta myös uudesta ja tulevasta. Jos ajattelen Suomen seuraavia sataa vuotta, niin toivon ympäristöarvojen korostumista. Kierrättämällä haluan tukea tätä ajatusta, Rintalaulaja tuumii.

Taidemaalari Jakke Haapanen puolestaan pohtii teoksissaan, miten Suomen ja maapallon käy seuraavan sadan vuoden aikana.

– Tauluni Arctic home ja Hyvästi jää kuvaavat huoltani Itämeren sekä laajemmin koko ilmaston tilasta.

Jakke Haapanen, Arctic home.

Ornamon Teosmyynti on osa valtakunnallista Suomi 100 -ohjelmaa vuonna 2017.

Ornamon Teosmyynti 2017 Helsingin Kaapelitehtaalla 11.−19.3.2017. 

Teksti: Saara Argillander