Tässä tulevat nuorimmat ornamolaiset
Ornamon jäsenistä nuorimmat edustavat 2000-luvun muotoilijasukupolvea. Mitä tuoreet opiskelijajäsenet ajattelevat muotoilijan ammatista?
Henriikka Hämäläinen
s. 2000
Savonia muotoilu, opinnot alkoivat 2019
“Tulevana muotoilijana minulle on tärkeää kotimaisuuden ja kierrätysmateriaalien käytön edistäminen. Haluan päästä tekemään töitä persoonallisesti ja myös normeista poiketen. Minua kiinnostaa pienten, arkisten asioiden muotoilu ja se, miten syvällinen vaikutus näillä asioilla on elämäämme ja ympäristöömme. On kiinnostavaa ajatella millainen maailma on siinä vaiheessa kun valmistun ja teen uraa. Millaiseen maailmaan silloin muotoilemme?
Halusin luovalle alalle ja yhdessä vaiheessa mietin valokuvaajan uraa. Muotoilu tuntui oikealta, sillä se on niin monipuolinen: vaihtoehtoja ja työnkuvia on loputtomasti. Oli hauskaa aloittaa opinnot Savoniassa – äitini on opiskellut täällä myös. Minua innostaa ajatus, että tulevaisuudessa voin tehdä luovia projekteja ja saada siitä myös palkkaa.”
Katja Oderychev
s. 2000
Metropolia teollinen muotoilu, opinnot alkoivat 2019
”Muotoilijan työssä minua inspiroi se, kun pääsen toteuttamaan ideani fyysisiksi esineiksi. Käsillä tekeminen on minulle suuri nautinto: rakastan sitä, kun lopputuote vastaa alkuperäistä ideaani ja ensimmäisiä piirroksia. Olen kuitenkin oppinut, että muotoilijan työssä keskeinen elementti on kompromissien tekeminen, mikä toisinaan tarkoittaa yksinkertaisempaan lopputulokseen tyytymistä.
Pääsen pian ensimmäistä kertaa Nuutajärvelle lasipuhaltamoon, ja sitä odotan todella innoissani. Opin koko ajan lisää materiaaleista ja parasta on päästä näkemään materiaalit mahdollisimman raakana.
Tulevaisuudessa haluan päästä työskentelemään monialaisessa tiimissä ja kokemaan sen, miten ajatukset ja ideat jalostuvat yhteistyössä.”
Iiri Repo
s. 2001
Aalto-yliopisto sisustusarkkitehtuuri, opinnot alkoivat 2020
“Muistan ikuisesti, kun 10-vuotiaana näin ensi kertaa Eamesin Lounge -tuolin ja rakastuin ihan täysin. Se kosketti minua syvästi ja tiesin, että tulevaisuudessa haluan itsekin olla tekemässä jotain sellaista, joka aiheuttaa yhtä vahvoja fiiliksiä muissa. Suurin inspiraationi ovat olleet vanhempani: isäni on huonekalupuuseppä ja äitini kuvataiteilija. Sain ensikosketuksen uuden luomiseen, kun viime kesänä teimme isäni kanssa ensimmäisen huonekaluni, seinähyllyn. Se fiilis, kun ensin piirtää jotain ja sitten pääsee toteuttamaan piirroksen fyysisenä esineenä, on sanoinkuvaamaton.
Tulevana suunnittelijana tärkeintä minulle on kestävän kehityksen teemojen toteututtaminen käytännön työssä sekä uusien materiaalien hyödyntäminen. On selvää, että se tyyli, jolla tällä hetkellä kehitämme asioita tai elämme, ei ole kestävää. Minua kiinnostaa monikäyttöisten tilojen suunnittelu ja uusien ekomateriaalien tutkiminen ja soveltaminen. Haluaisin päästä luomaan tuotteita, joita voitaisiin kierrättää ikuisesti, kuten Emecon On & On -tuoli.”