Tiede- ja kulttuuriministeri Kosonen: Suunnittelualat pitää mieltää osaksi innovaatiopolitiikkaa

Tiede.- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen. Kuva: Valtioneuvoston kanslia.

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) liputtaa muotoilun puolesta ja näkee, että julkinen sektori voisi hyödyntää muotoiluosaamista paremmin. Ministerin tavoitteena on myös nostaa luovien alojen osuutta BKT:sta. Kosonen osallistuu eurooppalaisen muotoilujärjestö BEDA:n ja Ornamon designpolitiikkakonferenssiin 5.12.2019 Keskustakirjasto Oodissa. Kansainvälisen konferenssin teema on Successful Europe – How Can Design Serve?

1.Miten näette muotoilun osana luovia aloja täällä Suomessa ja Euroopassa?

Muotoilulla on tärkeä merkitys omana suunnittelualanaan ja onkin tärkeä tukea muotoilijoiden sekä muotoilualan yritysten toimintamahdollisuuksia. Toisaalta yhtä tärkeää on tukea muotoilun hyödyntämistä muilla aloilla, sekä teollisuus- että palvelualojen yrityksissä että muissa yhteisöissä ja julkisella sektorilla. Muotoilu on tärkeässä roolissa kuluttajakokemusten ja brändien rakentamisessa ja yritysten kansainvälistymisessä. Onnistunut muotoilu on erottamaton osa onnistunutta tuotetta ja palvelua. Nähdäkseni muotoiluala on aika samanlaisessa tilanteessa eri maissa. Julkishallinnolla erityisesti on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia muotoilun hyödyntämisessä osana uudistuvaa hallintokulttuuria. Muotoilu ei ole hallinnossa itsetarkoitus, mutta sen avulla voidaan edesauttaa julkishallinnon tavoitteiden toteutumista asiakasystävällisesti ja kustannustehokkaastikin.

2.Miten näette muotoilun ja luovan suunnittelun yhteiskunnallisen merkityksen tänä päivänä?

Muotoilu kytkeytyy moninaisiin ihmisten, yhteiskunnan ja liike-elämän ongelmien ratkaisemiseen. Muotoilijan osaaminen ja muotoilun käyttö on laajentunut perinteisestä tuotekeskeisestä suunnittelusta aineettomien kohteiden kuten palveluiden ja prosessien muotoiluun. Muotoiluosaaminen ja sen hyödyntäminen on yrityksille yhä tärkeämpi keino erottautua. Muotoiluosaamisen hyödyntäminen näkyy muun muassa tuotteiden ja palvelujen parempana asiakaskokemuksena tai käytettävyytenä. Muotoilulla lisätään tuotteen tai palvelun haluttavuutta asiakkaiden silmissä. Investoinnit muotoiluun voivat selvästi parantaa yrityksen kilpailukykyä.

Yhtä lailla julkinen sektori voi hyödyntää muotoilijoiden osaamista toimintansa kehittämiseksi. Muotoilun keinoin voidaan esimerkiksi parantaa viranomaisen sähköisten palveluiden käytettävyyttä. Paljon on myös hyödyntämätöntä potentiaalia: julkinen sektori voisi hyödyntää muotoiluosaamista esimerkiksi suurten yhteiskunnallisten uudistusten läpiviennissä sekä ratkottaessa globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutosta. Meillä on tässä vielä erittäin paljon opittavaa ja omaksuttavaa.

3.Millaista politiikkaa näiden alojen edistämiseksi tulisi mielestänne tehdä Suomessa ja EU:ssa?

Suunnittelualat pitää mieltää selkeästi osaksi yritys- ja innovaatiopolitiikan kehittämistä. Näiden alojen tarvitsema rahoitus tulee varmistaa, neuvontaa tulee olla riittävästi tarjolla ja myös ymmärrys siitä, että muotoilun on läpäistävä kaikki alat menestyksen takaamiseksi. Koordinaatiota pitää lisätä, jotta muotoilualan tutkimus ja koulutus, yritykset sekä julkinen hallinto katsovat samaan suuntaan.

Suomessa hallituksen tavoitteena on, että luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus BKT:sta nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset paranevat. Tavoitteen saavuttamiseksi valmistelemme Creative Business Finlandin perustamista tukemaan luovien alojen kasvua. Hallitusohjelman tavoitteena on myös, että vauhditetaan toimialojen kasvuhakuisuutta ja tulevaisuuden haasteisiin vastaavaa rohkeaa uudistumista. Tähän liittyen yhtenä toimenpiteenä käynnistetään luovien alojen palvelukokonaisuus. Luovat alat muodostavat Suomessa alle 4 % bruttokansantuotteesta, joka on muita Pohjoismaita vähemmän ja alle EU-keskiarvon (7%). Tavoitteena on nostaa luovien alojen osuus BKT:stä verrokkimaidemme tasolle.

4.Muotoilun merkitys menestystekijänä on tunnistettu, silti sitä hyödynnetään vain vähän. Mikä olisi keskeinen keino kasvattaa muotoilun kysyntää?

Muotoiluosaamisen kysyntää yrityksissä voidaan nähdäkseni parantaa lisäämällä yritysten tietoisuutta muotoilun merkityksestä liiketoiminnalle. Kuluttajien osalta kysyntä syntyy siten, että yritykset ymmärtävät kehittää tuotteitaan ja palveluitaan vastaamaan kuluttajien arvoihin ja tarpeisiin. Esimerkiksi tällä hetkellä kestävään kehitykseen liittyvät asiat ovat hyvin vahvasti ihmisten mielissä ja yritysten kannattaisikin tähän kysyntään vastata. Muotoilijoiden on rohkeasti tarjottava omaa osaamistaan.

5.Miten mikroyrittäjiä voisi tukea, tällä hetkellä heille ei ole tarjolla sopivia rahoitus- ja yritystukia Suomessa?

Rohkaisisin tässä innovatiivisuuteen: Luin juuri äsken Kauppalehdestä MBA-tutkinnon opinnäytetyönä tehdystä muotoilualaa koskevasta selvityksestä, johon liittyen Suvi-Elina Enqvist, yksi selvityksen tekijöistä, totesi, että ”menestys edellyttää uudenlaisen rahoituskulttuurin kehittymistä Suomeen ja laajoja verkostoja kansainvälisiin kuluttajabrändeihin keskittyviin sijoittajiin esimerkiksi muista Pohjoismaista”. Enqvistin mukaan selvitys myös kumosi käsityksen siitä, että rahaa ei olisi löydettävissä. Rahoitusta on periaatteessa tarjolla, mutta osaamista, tietoa ja ymmärrystä puuttuu, myös sijoittajilta. Samassa yhteydessä selvityksen ohjaaja ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Pekka Mattila totesi, että muotoilualan yritysten kasvattaminen käsityöläisyydestä teolliseen mittakaavaan vaatii sekä rahoitus- että systeemiosaamista. Tämän olemme myös julkishallinnossa havainneet eli pitää ymmärtää, mitä systeemisiä vaikutuksia tulee aikaansaada tarvittavan rahoituksen lisäksi. Tähän osaltaan tähtää myös Creative Business Finlandin perustaminen.

Ministeri Hanna Kosonen on toiminut kansanedustajana vuodesta 2015, ja tiede- ja kulttuuriministerinä vuodesta 2019. Kosonen on taidehistorijoitsija, joka on työskennellyt luovilla aloilla asiantuntijana ja yrittäjänä. Hän on myös hiihtosuunnistuksen maailmanmestari.

Kuva: Valtioneuvoston kanslia

Aiheeseen liittyvä sisältö

Tapahtuma

Ornamo Award Ceremony

Join us at the 2019 Ornamo Award event to celebrate the nominees and to network in the Lower Foyer of…

Lue lisää