Tukea palkansaajille koronaviruskriisistä selviämiseen

Päivitetty 25.6.2020: osaa työttömyysturvaa koskevista väliaikaisista lakimuutoksista jatkettu vuoden 2020 loppuun saakka.

Koronavirus vaikuttaa kaikkien suomalaisten elämään ja myös työhön muotoilualalla. Ornamo neuvoo ja tukee jäseniään ammatillisissa asioissa. Kokoamme ja julkaisemme tietoa sekä palkansaajajäsenillemme että yrittäjille ja ammatinharjoittajille, kuten freelancereille. Puhelinneuvontamme palvelee normaalisti.

Päivämme sisältöä jatkuvasti sitä mukaa kun viranomaiset antavat uusia ohjeita. Suosittelemme, että seuraat myös luotettavia viranomaislähteitä saadaksesi ajantasaista tietoa. Sosiaalisessa mediassa voi luottaa viranomaistahojen, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen tai valtioneuvoston viestintään. Tarkista aina työnantajalta tai viranomaisilta somessa saamasi vinkit – näin vältyt siltä, ettet esimerkiksi menetä sairausvakuutuslain mukaisia korvauksia väärien tietojen takia.

Tässä ohjeessa neuvomme erityisesti palkansaajia eli muotoilu- ja muiden yritysten työntekijöitä.

Jos joudut lomautetuksi tai jos työsuhteesi päätetään (irtisanominen, koeaikapurku)

Koronavirus voi aiheuttaa joillekin työnantajille tarvetta lomauttaa työntekijöitään. Lomauttaminen tarkoittaa, että työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät väliaikaisesti, mutta työsuhde pysyy muutoin voimassa. 

Lomautusmenettely muuttuu tilapäisen lain nojalla 1.4., ja se on voimassa 30.6.2020 saakka. Keskeiset muutokset ovat:

• Työntekijän lomautusta edeltävää lomautusilmoitusaikaa lyhennetään 14 päivästä viiteen päivään. Työnantajan olisi toisin sanoen ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään viisi päivää ennen lomautuksen alkamista.
• Lomautusta koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaikaa lyhennetään nykyisestä kuudesta viikosta tai 14 päivästä viiteen päivään. 
• Työnantajalla on jatkossa oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.
• Koeaikaa koskevaa säännöstä muutetaan siten, että työsopimus voidaan koeaikana purkaa myös taloudellisella tai tuotannollisella perusteella.

Sen sijaan irtisanomisten ja pysyvien osa-aikaistamisten osalta laki velvoittaa työnantajia kuten ennen poikkeusoloja (esim. yt-neuvotteluajat, irtisanomisperusteet). Poikkeuksena irtisanotun pidennetty takaisinottovelvollisuus, ks. tarkemmin alla.

• Lue myös ohjeemme irtisanomisten ja yt-neuvottelujen varalle: Jos jäät työttömäksi tai lomautetuksi 

Työntekijän oikeudet paranevat tilapäisen lainsäädännön ajaksi seuraavasti:

• Työntekijän takaisinottovelvollisuutta pidennetään yhdeksään kuukauteen, jos työntekijä on irtisanottu väliaikaisten säännösten voimassaoloaikana eli 1.4.–30.6.2020.
• Lomautetun oikeutta työttömyysetuuteen laajennetaan: Lomautetulla on oikeus työttömyysetuuteen muun muassa yritystoiminnan ja opintojen estämättä. Muutos nopeuttaa erityisesti työn ohella opiskelevan ja yritystoimintaa harjoittavan lomautetun henkilön työttömyysetuuden hakemista ja saamista, koska opiskelua ja yritystoimintaa koskevia työvoimapoliittisia edellytyksiä ei tarvitse selvittää. Nämä muutokset ovat voimassa 1.4.2020–31.7.2020. Lakia sovellettaan lomautettuihin, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen.

Jos sinut lomautetaan, ilmoittaudu verkossa työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Jos olet Korkeasti koulutettujen kassa KOKOn jäsen, hae ansiopäivärahaa KOKOn sähköisessä asiointipalvelussa viikon kuluttua lomautuksen alusta. Jos et kuulu KOKOon tai ole oikeutettu ansiopäivärahaan, hae tukea KELAlta. 

KOKO-kassan pikaohjeet lomautetuksi tai työttömäksi jäävälle

Jos joudut työttömäksi

Työttömyysetuudet ovat muuttuneet tilapäisesti 15.4. Keskeiset muutokset ovat:

• Työttömyysturvan 5 omavastuupäivää on poistettu. Työttömyysturvaa voi saada heti ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien. Tavanomaista 5 päivän omavastuuaikaa sovelletaan taas 7.7.2020 alkaen.
• Työttömyyspäivärahan enimmäisaika ei kulu lomautusten aikana. Muutos koskee lomautuksia, jotka ovat alkaneet 16.3.2020 tai sen jälkeen. Enimmäisaikaa ei kerrytä 16.3.–30.6.2020 maksettava työttömyyspäiväraha.
• Työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa on lyhennetty väliaikaisesti palkansaajilla nykyisestä 26 viikosta 13 viikkoon ja yrittäjän ei-omistavalla perheenjäsenillä 52 viikosta 26 viikkoon. Lyhennettyä työssäoloehto sovelletaan 16.3.2020 alkaen. Se koskee henkilöitä, joilla on vähintään yksi työssäoloehtoon luettava viikko 1.3.2020 lukien. Muutos on voimassa 6.7.2020 saakka.
• Päivitys 13.5.2020: Työttömyysetuuksien käsittelyaikoja nopeutetaan 11.5.-31.10.2020 väliseksi ajaksi (soviteltu työttömyysetuus, ennakkomaksu), ks. Kelan ja KOKO-kassan tiedotteet.
• Päivitys 18.6.2020: Työttömyysetuuden suojaosa nousee 300 eurosta 500 euroon kuukaudelta, kesäkuun alusta alkaen. Niiden osalta, joiden työttömyysetuuden sovittelujaksoksi on määritetty 4 viikkoa eikä kuukausi, suojaosa nousee 279 eurosta 465 euroon. Tuensaaja voi näin ollen tienata enemmän kuussa tämän vaikuttamatta työttömyysetuuden suuruuteen. Väliaikainen lakimuutos on voimassa 12.6.-31.10.2020. Korotus koskee myös työttömäksi joutuneita yrittäjiä.

Jos sairastut

Jos työntekijä sairastuu koronavirusinfektioon, toimitaan työpaikan normaalien sairausajan palkkamaksuvelvoitteiden mukaisesti. Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain ja sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti. 
Sairastuneen on välittömästi ilmoitettava työnantajalle, mikäli kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt hänet jäämään pois töistä koronavirukseen liittyvän eristämisen takia.

Työnantajia kehotetaan koronavistusepidemian ajan käyttämään oman ilmoituksen käytäntöä. Työterveyslaitos tukee EK:n suositusta ”oma ilmoitus esimiehelle” -käytännöstä epidemia-aikoina. Tällöin työntekijä voi jäädä sairastamaan kotiin omalla ilmoituksella ilman lääkärintodistusta tietyksi ajaksi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK suosittelee tällä hetkellä työnantajille, että työntekijät voivat olla omalla ilmoituksella pois työstä korkeintaan kymmenen päivän ajan. Jos sairaus jatkuu pidempään, tulee työntekijän toimittaa työkyvyttömyydestään lääkärintodistus.

Tarkista työnantajaltasi, kuinka pitkään voit olla sairaana pois työstä, ennen kuin sinun täytyy hankkia työkyvyttömyydestä lääkärintodistus.

Jos sairastut äkillisesti työpaikalla, on parasta vetäytyä huoneeseen tai tilaan, jossa ei tartuta muita. Tarvittaessa ota puhelinyhteys työterveydenhuoltoon tai terveyskeskukseen.

Työnantaja voi määrätä sairastuneen työntekijän kotiin tai hoitoon, mutta tässä tapauksessa palkka on maksettava normaalisti. Karanteeni- tai eristämispäätöksen tekee julkisen terveydenhuolloin tartuntataudeista vastaava lääkäri.

Mikäli olet sairastunut virukseen, on se peruste siirtää vuosilomaa.

Tarkista nämä asiat työnantajaltasi:

• Varmista, onko työpaikallasi käytössä oma ilmoitus -menettely, jonka mukaisesti voit olla pois töistä ilman lääkärintodistusta. EK suosittelee työnantajia hyväksymään kymmenen päivän sairauspoissaolot omalla ilmoituksella, mutta käytäntö voi vaihdella työpaikoilla.
• Varmista, milloin tarvitset lääkärintodistuksen poissaolosta.
• Älä tule töihin sairaana! Koronaviruksen torjuminen vaatii huomaavaisuuta ja vastuullisuutta koko yhteiskunnalta. Sairasta kotona, jotta vältät tarpeettoman altistuksen koronaviruksen riskiryhmille.

Jos joudut karanteeniin

Työntekijä on turvattu ansiomenetysten varalta, jos viranomaiset asettavat hänet karanteeniin virusepidemian takia tartuntatautilain perusteella. Tässä tapauksessa työntekijälle maksetaan tartuntatautipäivärahaa, joka määräytyy palkan mukaisesti työnantajan ilmoituksen perusteella.

Tartuntatautipäivärahan maksaa Kela. Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuta tai enimmäisaikaa. Se on siis täysimääräinen korvaus ansiomenetyksistä. Tartuntatautipäiväraha ei myöskään kuluta sairauspäivärahaoikeuden enimmäismääriä.

Työnantaja voi maksaa palkkaa karanteenin ajalta kuten sairausajan palkasta on määrätty työpaikalla. Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa työnantajalle siltä osin, kun työnantaja on maksanut palkkaa karanteeniin määrätyn työntekijän poissaoloajalta. Työnantaja voi siis maksaa palkkaa ja hakea tartuntatautilain mukaisen korvauksen Kelalta.

Karanteeni ei ole irtisanomisen peruste, vaan työntekijän poissaolo karanteenin takia on oikeutettua niin sanotun ylivoimaisen esteen vuoksi. Karanteenin ajalta kertyy vuosilomaa vuosilomalain mukaisesti.

Voit myös saada Kelasta epidemiatukea, jos sinut ohjataan ulkomailta palaamisen johdosta karanteeninomaisiin oloihin (tai jos joudut ottamaan palkatonta vapaata lapsesi hoitamiseen koronaoloissa, ks. tarkemmin jäljempänä).

Tarkista nämä asiat:

• Älä jää karanteeniin oman arviosi perusteella. Karanteenista maksetaan tartuntatautilain mukaista, Kelan maksamaa tartuntatautipäivärahaa. Sitä varten täytyy olla viranomaisen, kuten lääkärin, määräys karanteenista. Voit tämän sijasta myös saada Kelasta epidemiatukea, jos sinut on ohjattu ulkomailta palaamisen vuoksi karanteeninomaisiin oloihin. 

Kelan ohjeet: Näin haet tartuntatautipäivärahaa

 Jos kuulut riskiryhmään

Jos kuulut johonkin koronaviruksen riskiryhmään esim. perussairautesi tai ikäsi puolesta, voit neuvotella työnantajan kanssa siitä, miten voit olla poissa työpaikalta. Tässä tapauksessa työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta maksaa palkkaa. Paras ratkaisu on varmasti etätyö, jonka ehdoista ja toteuttamisen tavoista pitää myös neuvotella työnantajan kanssa.

Tarkista nämä asiat:

• Millä ehdoilla voit olla poissa työpaikalta? Voitko olla etätyössä ja millaisia ehtoja siihen liittyy? Nämä ovat työpaikalla sovittavia kysymyksiä, joten varmista ne omalta työnantajaltasi.

Jos lapsi joutuu karanteeniin

Alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada Kelan maksamaa tartuntatautipäivärahaa, jos alle 16-vuotias lapsi on määrätty kotikaranteeniin. Kela korvaa ansionmenetyksen karanteenista, jonka on määrännyt kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri.

Jos lapsi tai omainen sairastuu

Mikäli oma lapsi, perheenjäsen tai muu läheinen sairastuu, on työntekijällä oikeus palkattomaan poissaoloon pakottavista perhesyistä, esimerkiksi perheenjäsenen tai läheisen henkilön erityistä hoitoa varten. Työnantajan on pyrittävä järjestämään työt siten, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Mikäli perheenjäsen tai lähiomainen sairastuu ja tarvitsee työntekijän läsnäoloa, on suositeltavaa sopia poissaolosta ja työnteon järjestämisestä eri keinoin, esim. työajan lyhentämisenä, etätöinä tai pitämällä muita kertyneitä vapaita.

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada enintään neljää työpäivää kerrallaan tilapäistä hoitovapaata äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoitamiseksi (4 luku 6 §). Tilapäiselle hoitovapaalle voi jäädä kumpi tahansa vanhemmista, ei kuitenkaan samaan aikaan. Oikeus hoitovapaaseen on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

Toimialakohtaisissa työehtospomuksissa on eroja sen suhteen, koskeeko tilapäinen hoitovapaa alle 10- vai alle 12-vuotiasta lasta. Eroja on myös sen suhteen, onko tilapäinen hoitovapaa palkallista vai palkatonta. Työsopimuslaki takaa oikeuden palkattomaan tilapäiseen hoitovapaaseen.

Tarkista nämä asiat:

• Onko tilapäinen hoitovapaa palkaton vai palkallinen? Tähän vaikuttaa työehtosopimus tai paikallinen sopimus.
• Koskeeko tilapäinen hoitovapaa työpaikallasi alle 10- vaiko alle 12-vuotiaita lapsia? Työsopimuslaki takaa tilapäisen hoitovapaa alle 10-vuotiaan lapsen huoltajalle, mutta tällöin poissaolo on palkaton, jos asiaa ei ole työehtosopimuksessa tai paikallisesti toisin sovittu.
• Voitko tehdä etätyötä tilapäisen hoitovapaan aikana ja millä ehdoilla?

Jos olet etätyössä

Viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti etätyötä ja etäkokouksia tulee nyt käyttää epidemian leviämisen välttämiseksi, silloin kun niiden käyttö on mahdollista. Hallitus antoi 16.3. ilmoituksen siitä, että kaikki yli 10 hengen kokoontumiset ja tarpeeton ulkona liikkuminen on kielletty, kun valmiuslaki astuu voimaan.

Monilla työpaikoilla on asiasta jo ohjeistettu. Työpaikan toimintaohjeet etätyöstä on hyvä päivittää viimeistään nyt. Ohjeet saat työnantajalta.

Etätyö on uuden työaikalain mukaisesti virallisesti työaikaa ja siihen sovelletaan työlainsäädäntöä sekä työehtosopimusten määräyksiä. Työpaikoilla on hyvä olla toimintaohjeet etätöiden tekemiseksi ja on tarvittaessa tehtävä etätyösopimukset kunkin työntekijän kanssa. Etätöiden yhteydessä on työnantajan huolehdittava tietoliikenneyhteyksistä, työvälineistä sekä vakuutusten kattavuudesta. Etätyöskentelijän tulee olla tavoitettavissa puhelimitse, sähköpostitse tai pikaviestisovelluksilla työajan puitteissa. 

Jos joudut olemaan kotona päiväkoti-ikäisten tai koululaisten kanssa

Suomen koulut on suljettu 13.5. saakka. Koulua voivat käydä ensisijaisesti lapset, joiden vanhemmat työskentelevät yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla. 20.3. annetun ohjeen mukaisesti 1.–3. -luokkalaiset voivat osallistua opiskeluun koulussa, mutta lasten suositellaan vahvasti jäävän kotiin.

Lähtökohtaisesti kotona lasten kanssa vietetty aika on palkatonta. Alle 10-vuotiasta lasta saa pakottavista perhesyistä jäädä hoitamaan kotiin, mutta tältä ajalta ei makseta palkkaa. Koulujen sulkemisen takia ei myöskään makseta päivärahoja tms. korvauksia.

Kaikkia suomalaisia on kehotettu tekemään etätyötä mahdollisuuksien mukaan. Etätyö on hyvä vaihtoehto myös silloin, kun joudut olemaan kotona terveiden koululaisten tai päiväkoti-ikäisten lapsien kanssa. Tilanteesta täytyy joka tapauksessa neuvotella työnantajan kanssa. Eri työpaikkojen etätyökäytännöt vaihtelevat. Nyt saatetaan tarvita joustoa esimerkiksi sen suhteen, milloin saat sovitut työtehtävät tehtyä, jos työpäivän aikana on paljon keskeytyksiä. Tästäkin pitää kuitenkin sopia työnantajan kanssa, joten hyvät neuvottelutaidot ovat nyt valttia.

Kelalta voi hakea myös epidemiatukea. Sitä voivat saada, Kelan sivuilta ilmenevin reunaehdoin, a) vanhemmat, jotka hoitavat lastaan kotona koronaepidemian takia ja ovat siksi joutuneet ottamaan palkatonta vapaata työstään, ja b) ulkomailta saapumisen vuoksi karanteeninomaisiin oloihin ohjatut henkilöt. Epidemiatukea voi hakea myös takautuvasti enintään 3 kalenterikuukauden ajalta, kuitenkin aikaisintaan 16.3.2020 alkaen. Tuen määrä on 28,94 euroa arkipäivältä (723,50 euroa kuukaudessa) ja tukea voidaan maksaa, kunnes poikkeusolot päättyvät. Tällä hetkellä oleva asiaa koskeva laki on voimassa 31.8.2020 asti.

 Jäsen – jos mieleesi tulee erityisiä kysymyksiä tai ongelmia, ota meihin yhteyttä! Lisäämme neuvontapalveluitamme tarpeen mukaan, jotta voimme auttaa kaikkia jäseniämme.