Tiedote: TKI-toiminnan strateginen vahvistaminen on avaintekijä muotoilualan ja Suomen kasvulle pandemian jälkeen

Julkivapaa 26.4.2021

Maailman henkisen omaisuuden (IP) päivä 2021 kääntää katseet pk-yritysten taloudelliseen rooliin kansainvälisen kasvun, kestävämmän liiketoiminnan ja pandemian jälkeisen resilienssin rakentamisessa. Suomalaisten yritysten kasvavan IP-potentiaalin valjastaminen taloudelliseksi kilpailutekijäksi edellyttää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) strategista vahvistamista. Yrityksillä ja valtioilla, jotka investoivat luovan ja tietointensiivisen elinkeinotoiminnan kasvuun, on parhaat mahdollisuudet menestyä kansainvälisesti ja selvitä globaaleista kriiseistä nyt ja tulevaisuudessa.

Euroopan unionin teollisuusoikeuksien viraston (EUIPO) tutkimusten mukaan luovan talouden merkitys jatkaa kasvuaan. Euroopan IPR-intensiiviset eli aineettomia oikeuksia hyödyntävät yritykset tuottavat enemmän, maksavat korkeampia palkkoja ja selviytyvät paremmin kriistitilanteissa. Ornamon hallitusohjelman tavoite on myös Suomen nykyhallituksen tavoite: valtion innovaatiomenojen nostaminen nykyisestä 2,7 prosentista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

”IPR on tämän päivän ansaintalogiikka, joka kannattaa valjastaa nyt innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan ajuriksi. Skaalautuvaa kasvua tarvitaan kipeästi niin Suomessa kuin EU:ssa. Siksi pk-yritysten ipr-osaamista ja tukitoimintoja on järkevä vahvistaa. Tätä kilpailua ei tule hävitä”, toteaa Ornamon lakimies Jussi Ilvonen.

TKI-toiminnan vahvistaminen ja IPR-intensiivinen liiketoiminta ovat keskeisiä keinoja Suomen kilpailukyvyn kasvattamiselle ja ne vaativat valtiolta strategista otetta ja pitkäjänteistä, yli vaalikausien ulottuvaa sitoutumista. TKI-toiminta ja muotoilun menetelmät vaikuttavat positiivisesti päätöksentekijöiden kykyyn ratkaista ympäristökriisin ja globaalin pandemian kaltaisia kompleksisia ongelmia.

Myös marraskuussa 2020 julkaistu Euroopan komission IP Action plan ja Suomen valmisteilla oleva uusi IPR-strategia korostavat aineettoman arvonluonnin kasvavaa merkitystä vihreässä ja digitaalisessa taloudessa ja kansainvälisistä kriiseistä selviytymisessä. Erityisesti Covid-19-pandemian jälkeisessä taloudellisessa elpymisessä tarvitaan vahvempaa ja kestävämpää IPR:n hallintaa ja IP-järjestelmän rakenteellista tehostamista. Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk) ehdottama panostus uuteen TKI-rahastoon vahvistaisi toivottavasti myös Suomen edellytyksiä olla luovien ja IPR-intensiivisten alojen kansainvälinen kärkimaa.

Ornamo jatkaa pitkäjänteistä työtään muotoilualojen hyväksi ja IPR:n strategisen hyödyntämisen helpottamiseksi Suomessa ja kansainvälisillä liiketoiminnan kentillä. Yksi keskeinen tavoite on ammatin kannalta hyödyllisen IP-osaamisen lisääminen muotoilualan yksinyrittäjien, mikro- ja pk-yritysten sekä korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa.

Vuoden 2021 World IP Day 26.4. korostaa, että myös pienemmät yritykset voivat hyödyntää IP:tä sekä aineettomia oikeuksia kannattavamman liiketoiminnan rakentamisessa. Ornamon lakimies Jussi Ilvonen puhuu henkisen omaisuuden juhlaviikolla sekä muotoilun, IP:n ja liiketoiminnan yhdistämisestä että pohtii tulevaisuudennäkymiä myös teknologian ja lainsäädäntökehyksen kehittymisen näkökulmasta.

”Muotoilun ja teknologian aineetonta arvoa osataan hyödyntää yhä laajemmin. Kaikki suomalaiset toimialat ja muotoilijat hyötyisivät vielä enemmän, jos ip:tä osattaisiin hallita strategisemmin. IP on liiketoiminnan uusi musta”, Ilvonen sanoo.

Lisätiedot:

Jussi Ilvonen
Lakimies, OTM
Ornamo
+358 43 2112 723
jussi.ilvonen(at)ornamo.fi

Aineetonta ansaintaa maailmalta – IPR-opas kansainvälistymistä suunnitteleville muotoilijoille (Ornamo 2021)

World IP Day – Maailman henkisen omaisuuden päivä 26.4.2021

IPR University Center: Tekijänoikeus Hackaton 29.4.2021

Design business outside Finland: the supporting role of IP rights? (Ornamo 2021)

Ornamo ry 

Ornamo ry on vuonna 1911 perustettu muotoilualan asiantuntijajärjestö, johon kuuluu 2700 jäsentä. Ornamo kehittää muotoilijan ammattia ja vaikuttaa muotoilun asemaan yhteiskunnassa.

Jäsenistömme koostuu korkeakoulutetuista ammattilaisista, jotka työskentelevät muun muassa sisustusarkkitehtuurin, teollisen muotoilun, kaluste-, tekstiili- ja vaatesuunnittelun, pakkaussuunnittelun, palvelumuotoilun, muotoilukasvatuksen, digitaalisen suunnittelun sekä taidekäsityön ja taiteen aloilla.