Älyviherseiniä ja aurinkoenergiaa – teollinen muotoilija Ville Kokkonen hyödyntää viimeisintä teknologiaa

Ville Kokkonen. Kuva: Anni Koponen_low-res
Ville Kokkonen. Kuva: Anni Koponen_low-res

Vuoden 2019 Ornamo-palkintoehdokkaana olevaa teollista muotoilijaa Ville Kokkosta kiinnostaa tieteen ja tekniikan kehitys.

Ville Kokkonen (s. 1975) on juuri lopettanut kolmen vuoden pestinsä Aalto-yliopiston professorina. Muotoilun käytänteet -professuuriin haluttiin yritysmaailmassa toimiva henkilö, joka tutustuttaisi opiskelijat yritysmaailman realiteetteihin.

Suomessa kalusteteollisuus on pienentynyt ja isoja valmistajia on enää muutama.

Ville Kokkosen suunnittelema aurinkoenergiaa keräävä matkakäyttöinen varjo toimii esimerkiksi valokuvaajan työvälineenä. Kuva: Exel Composites.
Ville Kokkosen suunnittelema aurinkoenergiaa keräävä matkakäyttöinen varjo toimii esimerkiksi valokuvaajan työvälineenä. Kuva: Exel Composites.

”Yrityksen ei tarvitse enää osata kaikkea, vaan valmistus, logistiikka ja verkkokauppa voidaan hoitaa verkostojen kautta muualla, Kokkonen toteaa. Vapaampi start-up-maailma ja automaatio koskettaa kalusteteollisuuttakin, joka on yhä myös puuta ja metallia.”

Tietoa, jota älylaitteet keräävät ihmisten käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista, hyödynnetään jo esineiden valmistamiseen, ja jatkossa sen rooli korostuu. Otetaan esimerkiksi tuoli.

”Kun suunnitellaan jotain, missä ihmisen paino on ison osan päivästä, se liittyy myös ihmisen fysiologisiin määreisiin eikä vain estetiikkaan ja mukavuuteen”, Kokkonen selventää.

Kokkonen piti opettamisesta ja nuoriin lupauksiin tutustumisesta. Hän jatkaa opettamista Aallossa vielä lukukauden osa-aikaisesti, mutta päätyö on oman suunnitteluyrityksen pyörittäminen. Kokkonen asuu pienessä kylässä Sveitsin Alpeilla ja tekee myös näyttelyprojekteja yhdessä arkkitehtivaimonsa Florencia Colombon kanssa. Pariskunta vastasi muun muassa

Kansallismuseossa viime talvena olleen 10 000 vuotta muotoilua -näyttelyn konseptista, kuratoinnista ja näyttelyarkkitehtuurista.

Kokkonen on tehnyt myös tuotekehitykseen liittyvää akateemista tutkimustyötä. Sen johdosta hän sisällyttää aina systemaattisen tiedonkeruumenetelmän omaan tuotekehitysprosessiinsa.

Sveitsi kutsui, kun Artek myytiin Vitralle

2000-luvulla Kokkonen työskenteli Artekin muotoilujohtajana. Hän muistelee aikaa Artekissa lämmöllä.

”Artek oli silloin jännässä vaiheessa. Avasimme konttorit New Yorkiin, Tokioon ja Berliiniin. Kansainvälistyminen oli alan yrityksille ainoa tapa pysyä hengissä. Artek oli pieni, mutta asioita katsottiin laaja-alaisesti ja tehtiin materiaalitutkimusta ja yhteistyötä tieteen ja taiteen saralla. Samaan aikaan tehtiin kulttuuriprojekteja, joissa pidettiin huolta yrityksen arvoista ja historiasta. Historiasta pystyi aina ammentamaan, koska siitä oli kirjoitettu niin paljon.”

Sveitsiin hän päätyi, kun sveitsiläinen muotoiluyritys Vitra osti Artekin ja kutsui Kokkosen tutkimus- ja tuotekehitystiimiinsä Baseliin.

”Olin siinä tehtävässä noin vuoden, mutta en muuttanut Baseliin. Muutimme ensin Zürichiin ja sieltä kolme vuotta sitten tänne pieneen kylään”, Kokkonen kertoo Skypen välityksellä Sveitsistä.

Skypen kautta hoituu moni työasia. Kokkonen pyrkii minimoimaan matkustamista, mutta ajattelee, että välillä on tavattava ihmiset myös kasvokkain. Hän miettii työkseen sitäkin, miten virtuaaliset kohtaamiset paranisivat.

Ville Kokkosen suunnittelma sivupöytä on on tehty ultrakevyistä hiilikuituprofiileista. Jänniteliitos pitää rakenteen kasassa. Kuva: Plusdesign Gallery, Milano.
Ville Kokkosen suunnittelma sivupöytä on on tehty ultrakevyistä hiilikuituprofiileista. Jänniteliitos pitää rakenteen kasassa. Kuva: Plusdesign Gallery, Milano.

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy, kun akut ja kennot kehittyvät

Vitralla Kokkonen perehtyi syvällisesti toimistokalusteiden maailmaan. Hän luonnehtii Vitraa erittäin tekniseksi yritykseksi, joka hallitsee laaduntarkkailun sveitsiläisellä pieteetillä. Teknisyys kiinnostaa Kokkosta, joka on tehnyt urallaan paljon tuotekehitysprojekteja. Hän on suunnitellut aurinkoenergiaa keräävän, kokoontaitettavan varjon, jolla esimerkiksi valokuvaaja voi ladata työvälineensä matkalla, ja muotoillut sisäilmaa puhdistavan älyviherseinän, joka sai Fennia Prize -muotoilupalkinnon vuonna 2017.

”Se oli kiehtova projekti, koska viherseinä on tyhjiö, jonka pitää olla täysin vesi- ja ilmatiivis. Siihen oli sisällytettävä toimivat ”keuhkot”: anturit, vesisäiliöt, puhaltimet, ja sen piti olla mahdollisimman huoltovapaa. Muodon piti olla toimiva, mutta vain kasvit saivat näkyä”, Kokkonen kertoo.

Viherseiniä valmistaa jyväskyläläinen Naava-yritys, joka halusi riveihinsä ulkopuolisen muotoilijan.

”Toinen perustajista, Niko Järvinen, on sisällä biotekniikassa. Se on hanke, jota en ikinä olisi voinut tehdä yksin. Nyt ideoimme uutta tuotetta. Biokomponenttien on tarkoitus olla piilossa, mikä tekee muotoilijan tehtävästä haasteellisen.”

Aurinkoenergian hyödyntämisessä Kokkonen näkee paljon kehityspotentiaalia.

”Keski-Euroopassa se on pitkällä verrattuna Suomeen, mikä on tietysti normaalia, koska Suomessa on pitkä talvi ja lyhyempi aika aurinkoenergian keruuseen. Kaupallisia rajoitteita asettaa akkuteknologia, jonka kehittymistä sähköautojen yleistyminen toisaalta nopeuttaa.”

”Kennoteknologia kehittyy koko ajan. Teen Sveitsissä yhteistyötä yrityksen kanssa, joka on edelläkävijä siinä, miten kennoja voidaan hyödyntää talojen julkisivupaneeleissa ja katoissa. Täällä on paljon tiilikattoisia rakennuksia, ja yritys on kehittänyt kennon, joka on täysin tiilikaton näköinen”, Kokkonen kertoo.

Tieteen ja tekniikan kehityssuunnat kiehtovat

Kokkonen harkitsi alun perin arkkitehdiksi tai graafiseksi suunnittelijaksi opiskelemista. Aloittaessaan opintonsa Kanadassa hän näki, mitä teollinen muotoilija tekee.

”Luokka oli täynnä pienoismalleja ja yhden suhde yhteen -malleja. Se maailma tuntui todella kiehtovalta, sanoo Kokkonen, jota kiinnostavat myös perinteiset esineet, joilla on rikas käsityöhistoria. Vanhoista tekniikoista voi oppia, ja joitakin asioita ei kerta kaikkiaan voi tehdä automaation ja robotiikan avulla.”

Juuri nyt Kokkonen on tyytyväinen siellä, missä on.

”Olen juuri suunnittelemassa valaisinta itävaltalaiselle yritykselle, ja projektiin sisältyy klassinen typologia: teen riippuvalaisinta, mutta kyseisen lasiyrityksen osaaminen liittyy optiikkaan. Mukaan tulee viimeisin led-teknologia, mutta samalla kyseessä on esine, jota katsotaan. Olen pystynyt säilyttämään traditionaalisen teollisen muotoilun toimiston tavan toimia eri sektoreilla, vaikka tänä päivänä onkin hyvä erikoistua. Pystyn seuraamaan, mihin tiede ja tekniikka menee ja hyödyntämään sitä projekteissa”, Kokkonen toteaa.

Ville Kokkosen Artekille suunnittelelma White Light -sarja on voittanut lukuisia palkintoja ja Art Institute Chicago on ottanut valaisimet pysyvään kokoelmaansa. Kuvassa valaisin White 1 vuodelta 2010 – pöytä- ja kirkasvalo. Kuva: Tuomas Uusheimo.
Ville Kokkosen Artekille suunnittelelma White Light -sarja on voittanut lukuisia palkintoja ja Art Institute Chicago on ottanut valaisimet pysyvään kokoelmaansa. Kuvassa valaisin White 1 vuodelta 2010 – pöytä- ja kirkasvalo. Kuva: Tuomas Uusheimo.

 

Teksti: Tuula Toivio

 

Aiheeseen liittyvä sisältö

Palkinto

Ornamo-palkinto 2019

  Ornamo-palkinto 2019   Vuoden 2019 Ornamo-palkintoehdokkaat ovat muotoilun näkemyksellisiä uudistajia. Heitä yhdistää bisnesajattelun lisäksi kansainvälisyys, kiinnostus materiaaleihin sekä elinkaariajatteluun.…

Lue lisää
Artikkeli

Ehdota Ornamo-palkintoehdokasta 2019

Kuka ansaitsee arvostetun paikan Ornamo-palkintoehdokkaiden joukossa vuonna 2019? Vastaa, vaikuta ja voita lahjakortti Finnish Design Shopiin! Ornamo-palkintoehdokkuuden kriteereitä ovat ajankohtaisuus,…

Lue lisää
Tapahtuma

Ornamo Award Ceremony

Join us at the 2019 Ornamo Award event to celebrate the nominees and to network in the Lower Foyer of…

Lue lisää
Artikkeli

Kolme näkökulmaa muotoilun tulevaisuuteen

Vuoden 2019 Ornamo-palkintoehdokkaat kertovat, mitä heidän edustamiensa suunnittelualojen tulevaisuudessa näkyy. Tämän vuoden Ornamo-palkintoehdokkaat ovat muotoilun näkemyksellisiä uudistajia. Heitä yhdistää bisnesajattelun…

Lue lisää