Materiasta aineettomuuteen – ja takaisin

Ornamon asiantuntija Asta Boman-Björkell pohtii muotoilun ja materian tulevaisuutta. Siirrymmekö omistamaan vain rakkaimmat superesineemme ja vuokraamaan tai 3D-printtaamaan muut?

Muotoiluosaaminen on perinteisesti tarkoittanut vahvaa materiaalituntemusta ja tarkkaa silmän ja käsien yhteispeliä. Nykyään muotoilua voi olla palvelukonsepti, kaupunkipyörähankinnan käytettävyystestaus tai pdf-tiedosto 3D-printtausta varten. Muotoilun sisällä elää kaksi maailmaa, joiden molempien arvoa muuttuva kuluttaminen muovaa: ideoiden materiaaliton maailma ja esinemaailma.

Tiedostava nykyihminen turhautuu kuluttamiseen linkittyvien esineiden maailmassa ja miettii, mitä järkeä materiassa on. Mikä oikeastaan on suhteemme esineisiin? Niukkenevat resurssit pakottamat samalla meidät haastamaan omistustarpeitamme ja kulutuskäyttäytymistämme. Tulevaisuudessa meidän täytyy jakaa enemmän ja omistaa vähemmän: auto, porakone tai fillari vuokrataan, jolloin omistussuhde kiepsahtaa aineettoman palvelun hankkimiseksi. Musiikin jakelukin jo pitkälti aineetonta ja verkossa tapahtuvaa. Samaa trendiä seuraa tuotemuotoilu 3D-printtereiden yleistyessä.

Mikä oikeastaan on suhteemme esineisiin?

Digitaaliset alustat tarjoavat jakamiseen ratkaisuja. Autot jaetaan Uberilla, asunnot Airbnbllä, musiikki Spotifyssä. Itse tuote tai palvelu menettävät merkitystään, kun niiden takana oleva tarina ja brändi, hankkimisen helppous tai palvelun elämyksellisyys korostuvat.
Tämä ei tarkoita muotoilijoiden työmahdollisuuksien vähenemistä – uudistumista kylläkin. Jakelualustojen käyttöliittymien ihmislähtöisyyteen tarvitaan muotoilijaa, samoin palveluiden muotoilemiseen ja paketoimiseen: mitä jos asunnon vuokrasopimukseen kuuluisi vuokra-auto, siivouspalvelu ja kauppakassi ovelle kerran viikossa? Muotoilu on linkki ihmisen ja maailman välillä; myös vuokrapalvelumaailman ja verkkomaailman.

Latautunut materia
Samalla kun palveluistuminen etenee, taideteollisen taiteen objektit nostavat merkitystään materian maailmassa. Muotoilusta ammentavat käsitteelliset teokset tarjoavat tilan, jossa pohtia suhdettamme esinemaailmaan. Se materia, joka säilyttää merkityksensä palveluistumisen keskellä on yhä latautuneempaa ja merkityksellisempää.
Ihmisellä on aina ollut sisäänrakennettu tarve kuvata maailmaa, luontoa, ihmisyyttä ja yhteiskuntaa sekä hahmottaa paikkaansa kokonaisuudessa, jo luolamaalauksista alkaen. Taide ja muotoilu ovat toimineet paitsi välinefunktiossa myös puhtaassa taidefunktiossa. Nopeatempoisessa nykymaailmassa esimerkiksi keramiikkateokseen vaadittu käsintyöstön hitaus tekee vaikutuksen ja lataa teoksen supervoimilla. Käsintehty muoto nousee harvinaistuessaan uuteen arvoon ja saa uusia merkityksiä.

Se materia, joka säilyttää merkityksensä palveluistumisen keskellä on yhä latautuneempaa ja merkityksellisempää.

Ruukut, maljat ja uurnat pysyvät osana historiaa ja nykyhetkiä, vaikka yhteiskunta muuttuu ja ihmiset ympärillä vaihtuvat. Käsitteellisissä teoksissa ja fantastisissa käsityötaidonnäytteissä lienevät toisaalta arvokasta myös niiden herättämät aineettomat ajatukset ja linkit ihmisten välille vaikkapa inspiroivan keskustelun kautta.
Niin palveluiden kuin tuotteidenkin muotoilu nousee syvästä inhimillisestä tarpeesta ja ymmärryksestä, yhteiskunnallisesta sivistyksestä ja tiedostavuudesta. Muotoilulla on suuri arvonsa, oli se sitten aineellista tai aineetonta arvoa.

Ornamo on aloittanut Aineetonta arvoa muotoilusta -teeman ja hankekokonaisuuden. Teema perustelee muotoilusta saatavaa aineetonta arvoa muille toimialoille ja lisää muotoilijoiden osaamista IPR (immaterial property rights) -asioista ja IPR:n hyödyntämisestä osana liiketoimintaa.