Mikä uusmaterialismi?

Virpi Vesanen-Laukkanen, Ester Primavera, 2019, 150 x 100 cm, kierrätetyt polyestervaatteet. Kuva: Jari Laukkanen Teos on esillä Taiteilijat O ry:n ja Tekstiilitaiteilijat TEXO ry:n yhteisnäyttelyssä Paljain silmin – With the Naked Eye Suomenlinnan Rantakasarmin HAA Galleryssa. Näyttely on esillä 3.–27.9.2020.

Onko olemassa tapa tutkia materiaalipohjaista taidetta sen ominaislaatu lähtökohtana? Taiteilijat O ry:n hanketuottaja Miia Kallio perehtyi Taiteilijat O ry:n ja Tekstiilitaiteilijat TEXO ry:n yhteisnäyttelyn teoreettiseen taustaan.

Sain tehtäväkseni laatia Ornamon lehteen Taiteilijat O ry:n ja Tekstiilitaiteilijat TEXO ry:n yhteisnäyttelyistä kertovan lyhyen kuraattorinäkökulman huomioivan artikkelin. Paljain silmin – With the Naked Eye -näyttelyn tematiikka pohjaa sekä uusmaterialismiin että ympäristöön, ihmisen ja luonnon suhteeseen. Näyttelyn kuraattoreina ovat kuvataiteilija Kaisu Koivisto ja muotoilija Teemu Salonen. Molemmilla on vahva omakohtainen suhde materiaalipohjaiseen taiteeseen ja kuratointiin. Sovin kuraattorihaastattelut kesäkuun lopulle Helsingin Talvipuutarhaan. Kaisu Koivisto oli henkilökohtaisesti paikalla ja Teemu Salonen samanaikaisesti puhelimen välityksellä.

Opiskelin 1990-luvulla Helsingin yliopistossa taidehistoriaa ja estetiikkaa. Uusmaterialismi ei tuohon aikaan ollut mitenkään relevantti metodologia taiteen tutkimuksessa, joten kuraattorihaastattelua varten jouduin perehtymään käsitteeseen. Nopeasti selvisi, että uusmaterialismi on varsin monitieteinen teoreettinen ja metodologinen suuntaus. Erityisesti sillä on sijaa humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Tiivistetysti voisi sanoa taiteen tutkimuksen kannalta uusmaterialismissa olevan kyse materiaalin ja taiteilijan intention välisestä suhteesta. Materiaali ei ole vain jotain, josta taiteilija muokkaa teoksen, vaan taiteilija ja materiaali toimivat yhteistyössä. Tutkija Katve-Kaisa Kontturin mukaan taideprosessi tapahtuu taiteilijan tietoisen työskentelyn ja teosmateriaalien yhteistyönä. Itse liitän uusmaterialismin tematiikkaan oleellisesti ajatuksen käsillä ajattelusta. Camilla Groth on väitöstutkimuksessaan paneutunut muotoilijoiden ja käsityöläisten ruumiillistuneeseen tietoon, käsillä ajatteluun.

Materiaalipohjainen taide ts. taideteollisen alan kuvataide perustuu muotoilun ja käsityön perinteelle. Vaikka taiteilija ei käyttäisi ilmaisussaan perinteisiä materiaaleja tai tekniikoita, niin silti ne ovat lähtökohtina läsnä – hylättyinä tai hyödynnettyinä. Käsitykseni mukaan materiaali vaikuttaa vahvasti teokseen niin muodon kuin sisällönkin puolesta.

Haastattelussa Kaisu Koivisto toi esiin ajatuksen uusmaterialismista konkreettisena tekemisen tapana. Taiteellinen työskentely sisältää aina sanatonta prosessin aikana syntyvää tietoa. Taidetta tehdessä syntyvät osittain myös oivallukset ja teoksen materiaali ja idea loksahtavat yhteen. Tekemisen kautta saatu tieto ja intuitio vaikuttavat yhdessä teoksen sisältöön ja syntyyn. Paljain silmin – With the Naked Eye -näyttelyn teoksissa uusmaterialismin käsite kulkee pohjavirtana koko teoskirjon lävitse.

Teemu Salonen toi esiin näyttelyyn valittujen teosten materiaalien laajan kirjon ja taiteilijoiden suhteen materiaaliin. Kiinnostavassa teoksessa materiaalien mahdollisuudet on osattu nähdä toisin. Tästä myös näyttelyn nimi juontaa.

Olen miettinyt teoksen merkitystasojen syntyä oman taiteellisen työni kautta. Taideteos saa muotonsa taiteilijan intention ja materiaalin kohtaamisessa. Materiaali myös määrittää teoksen muodon lisäksi sen sisältöä. Työn eri merkitykset kristalloituvat työskentelyprosessin aikana. Materiaaliin perehtyminen ja sen ominaislaadun ymmärtäminen vie helposti vuosia. Alamme kuvataiteilijat puhuvat usein materiaalin tahdosta. Tähän taidekäsitykseen uusmaterialistinen teoria sopii kuin nakutettu. Ihminen ja ei-inhimillinen materia vaikuttavat yhdessä asioiden muotoutumiseen. Materia ja ihminen voivat olla tasaveroisia toimijoita taideteoksen synnyssä. Kysymykseksi tietenkin jää, onko taiteen tekemisen tavalla mitään ontologista eroa uusmaterialistisessa tulkinnassa. Taidemaalari voi kokea värin ja siveltimen elävänä ja omatahtoisena kuten minä suomalaisen punasaveni.