Muotoilu luo uusia tapoja kohdata kansalaisten tarpeita

Seuraava suuri harppaus muotoilun tarinassa on se, kun julkinen hallinto omaksuu muotoiluajattelun uudistumisen välineeksi. Kuka voisi vastustaa toimivampia julkisia palveluita ja sujuvampaa arkea? Asialla vain on kiire, sillä alavireinen suomalainen yhteiskunta tarvitsee kiihkeästi uusia, parempia ratkaisuja, kirjoittaa Toimiva kaupunki -hankkeen viestintäpäällikkö Laura Aalto.

Muotoilua on viime vuosina ahkerasti sovitettu yhteiskunnallisen uudistajan rooliin. Muotoilun laajamittaiseen hyödyntämiseen julkisella sektorilla on kuitenkin vielä matkaa. Yksi keskeinen ongelma on se, että julkinen sektori vasta opettelee muotoilupalveluiden ostamista. Ja toisinpäin – muotoilualan yritykset ovat yhtä lailla hukassa julkisen hallinnon tarpeiden ja hankintalainsäädännön kanssa. Yksinkertaistaen muotoilun kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Yritystä kyllä on ja kannustusta myös. Sipilän hallitus liputtaa hallitusohjelmassaan kokeilukulttuurin puolesta ja ilmoittaa, että kokeiluilla nopeutetaan reagointia ennakointia yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuissa.

Muotoilu ajattelun ja tekemisen prosessina 

Valtionhallintoa pidemmälle on päästy kaupungeissa. Pääkaupunkiseudun kunnat tutustuivat designpääkaupunkivuonna muotoilun mahdollisuuksiin kaupungin kehittämisessä. Nyt on jo kertoa monta konkreettista esimerkkiä siitä, miten muotoilu on auttanut kehittämään toimivia kaupunkeja.

Muotoilu tuo kaupungille kykyä empatiaan ja konkretiaan. Toimiva kaupunki WDC-vuoden jatkona on käytännössä auttanut kaupunkien virastoja ymmärtämään tekemisen kautta, miten muotoilu vahvistaa asiakkuusnäkökulmaa ja asiakasymmärrystä, osallistamisen tapoja ja yhteiskehittämistä, kokeilevuutta ja havainnollistamista. Muotoilulle on syntynyt kysyntää, mutta markkina on vielä kehittymässä.

Muotoilu on samanaikaisesti ajattelun ja tekemisen prosessi. Ehkä juuri siksi muotoilun hankinta tuntuu niin vaikealta tiukasti määritellyssä hankintalainsäädännössä.

Julkisten palveluiden tulevaisuutta ei ratkaista enää tehostamalla vanhaa, vaan luomalla kokonaan uusia tapoja kohdata kansalaisten tarpeita. Mitä jos julkinen sektori avaisikin ongelmansa ja etsisi niihin ratkaisuja sen sijaan että määrittelee ongelmaansa tarvittavan ratkaisun ja hankinnan kohteen itse?

Miksi muotoilijan kannattaa edelleen seurata Hilmaa?  

Maailmalla ja meillä Suomessakin on parin viime vuoden aikana yleistyneet erilaiset challenge-kilpailut. Niissä isoihin yhteiskunnallisiin ongelmiin etsitään uusia ratkaisuja ideakilpailujen muodossa. Tyypillistä on, että kilpailun aikana ideoita kehitetään eteenpäin asiantuntijoiden ja start up maailmasta tuttujen kiihdyttämöohjelmien kautta.

Helsingin yliopistolla oli hiljattain käynnissä Helsinki Challenge osana yliopiston 375-vuotisjuhlavuotta. Tiedepohjaisessa ideakilpailussa monitieteiset tiimit loivat ratkaisuja suuriin haasteisiin ja voittajatiimi sai tutkimukselleen 375 000 euron rahoituksen. Kilpailu ratkesi marraskuussa. Ilahduttavaa oli, että muotoilijoita löytyi monesta tiimistä. Samoin Suomessa on parhaillaan käynnissä mm. Open Finland Challenge, Nordic Built Cities Challenge ja Nordic Independent Living Challenge.

Citymart puolestaan on yritys, joka on ympäri maailmaa auttanut kaupunkeja tunnistamaan ongelmiaan ja etsimään niihin ratkaisuja. Problem-based-procurement on ongelmalähtöinen hankintaprosessi, jossa etsitään avoimesti ja markkinalähtöisesti ratkaisuja kaupunkien haasteisiin.

Avoimet ideakilpailut ovat yksi tapa vahvistaa muotoiluosaamisen markkinaa julkisen sektorin uudistumisessa. Samalla ne ohjaavat muotoilijoita monialaiseen yhteistyöhön. Sillä ei muotoilu yksin julkisen sektorin ongelmia ratkaise, mutta muotoiluosaajia tarvitaan mukaan miettimään julkisten palveluiden tulevaisuutta.

Tähän on vielä matkaa, joten muotoilijat, kannattaa edelleen seurata Hilmaa. Esimerkiksi Espoon kaupunki on juuri kilpailuttanut muotoilupalveluiden tuottajaa puitejärjestelyyn toiminnan, johtamisen ja organisaatioiden ja asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen.