Ornamon lakimies: Muotoilukilpailut ja alan hyvät käytännöt

Melkein viikoittain Ornamo havaitsee tai saa tiedonjakopyyntöjä käynnissä olevista kotimaisista ja ulkomaisista muotoilualan ammattilaisille tai opiskelijoille suunnatuista kilpailuista. Niissä voi olla kyse esimerkiksi uusien tuotemallien tai palveluratkaisujen ideointi. On upea asia, että muotoilu ja sen hankkiminen kiinnostaa laajalti erilaisia organisaatioita.

Valitettavasti etenkin yksityisellä puolella kilpailujen säännöissä on alan hyvien käytäntöjen näkökulmasta vielä monesti paljon parannettavaa. Muotoilualan hyvät kilpailukäytännöt Suomessa kristalloituvat Ornamon kilpailusäännöissä, jotka ovat muodostuneet pitkän ajan kuluessa ja kytkeytyvät myös kansainvälisten muotoilujärjestöjen kilpailusääntöihin ja -ohjeistuksiin. Sääntöjä sovelletaan kaikissa kilpailuissa, joissa Ornamo toimii konsulttina tai yhteistyökumppanina.

Kilpailuissa esiintyy säännöllisesti seuraavia ongelmia:

  • tekijänoikeuksien ja muiden immateriaalioikeuksien edellytetään siirtyvän ilman erillistä korvausta ja sopimusta järjestäjälle;
  • kilpailijoita saatetaan pyrkiä sitomaan tuotantovalmiiksi saattamistyöhön ja muihin kaupallistamistoimenpiteisiin ilman erillistä korvausta;
  • palkintosummat voivat olla huomattavan pieniä esim. suhteessa tehtävän vaativuuteen, kilpailun kohderyhmään ja mittaluokkaan;
  • kilpailuohjelmassa saatetaan pidättää järjestäjän oikeus muuttaa mielivaltaisesti sääntöjä kesken kaiken; ja
  • kilpailuohjelmissa saattaa esiintyä muita kilpailumenettelyn sujuvuuteen, kilpailusalaisuuteen ja arvosteluvaiheeseen liittyviä puutteita tai ristiriitaisuuksia.

On täysin luonnollista, että varsinkin ensimmäistä kertaa kilpailua järjestäville tahoille voi herätä paljon kysymyksiä hyvistä käytännöistä muotoilukilpailun järjestämisessä. Lähtökohdista riippumatta huolellinen valmistelu kannattaa, sillä hatarasti suunnitellut kilpailusäännöt ja muut kilpailun puitteet voivat lisätä riskiä kilpailuun liittyvistä ristiriitaisuuksista ja vaarantaa järjestäjätahojen maineen asiallisena, ammattitaitoisena ja reiluna toimijana suunnittelualojen ammattilaisten ja muiden toimijoiden silmissä.

Eräs keskeisimpiä hyviä käytäntöjä on, etteivät kilpailuehdotuksen immateriaalioikeudet tai mitkään muut oikeudet siirry automaattisesti järjestäjälle. Palkinnot eivät ole vastike oikeudenluovutuksista, vaan niiden merkitys on palkita ansiokkaimmat ehdotukset. Kilpailuehdotuksen kaupallistamisesta (ml. oikeuksien hyödyntäminen ja mahdollinen muotoilijalta edellytettävä työ esim. mallin tuotantovalmiiksi saattamiseen liittyen) tulee sopia erikseen, säilyttäen aito neuvottelumahdollisuus tilaajan ja palkitun välillä.

Hyvin järjestetty muotoilukilpailu voi olla järjestäjälle huomattavan hyödyllinen, vaikka palkittuja ehdotuksia ei ilman neuvotteluja voida ottaa kaupalliseen käyttöön. Ensinnäkin tyypillisesti saadaan monipuolisesti ratkaisuehdotuksia järjestäjän kilpailuohjelmassa kuvaamiin haasteisiin tai tilanteisiin. Lisäksi kilpailu voi aikaansaada järjestäjille erinomaisen näkyvyyden alan ammattilaisten ja sidosryhmien keskuudessa kasvattaen mahdollisesti erilaisia mainehyötyjä etenkin, jos kilpailu yhdistyy vaikkapa yleishyödylliseen toimintaan tai eettisesti ylevään tavoitteeseen.

Muotoilukilpailun puitteita

Hyvä muotoilukilpailu voi antaa paljon, mutta sellaisen järjestäminen vaatii runsaasti aikaa ja muita resursseja. Kannattaa varata riittävästi aikaa ehdotusten laadinnalle, anonyymien kysymysten esittämiselle kilpailuasiamiehelle sekä palkinnon verottomuuden hakemiselle (tämä tulee tehdä jo edellisenä syksynä). Resurssien osalta olennaisinta on riittävän suuri budjetti, joka kattaa mm. markkinoinnin ja viestinnän, korkeatasoiset palkinnot varsinkin ammattilaisille suunnatuissa kilpailuissa, palkintolautakunnan palkkiot ja mahdollisen kilpailukonsultoinnin. Jos ajatuksena on, että palkittu työ pyritään kaupallistamaan, tulee budjetissa huomioida myös tähän liittyvän sopimuksen teon asianmukaiset kulut riittävällä neuvotteluvaralla. Kun kaupallistamisesta sovitaan esim. lisenssisopimuksella, tulisi varautua sopimaan muun muassa seuraavista seikoista:

  • Korvaus liittyen muotoilijan oikeuksien käyttölupaan eli lisenssiin (usein rojalti myynnin mukaan). Korvauksen suuruuteen vaikuttaa tavallisesti mm. lisenssin yksinomaisuus, maantieteellinen laajuus ja voimassaoloehdot.
  • Toteutetuksen kohteesta riippuen tuotantovalmiiksi saattamiseen liittyvät palkkiot, kulukorvaukset sekä mahdolliset lisätyöt (esim. tuntihinta)
  • Erilaisten vastuiden jakautumisesta, kuten IPR-vastuut, tuotevastuu, salassapitovastuut ja muu vahingonkorvausvastuu
  • Sopimuksen päättymisestä molemmin puolin kohtuullisin edellytyksin, esim. vältetään liian pitkiä sopimuksia, jotka eivät tuota molemmille osapuolille riittävästi ja säännöllisesti tuloja.

_________________________________________________________________________________________________

Ornamo antaa mielellään sekä juridista että viestinnällistä kilpailukonsultaatiota reilun ja asiantuntevan kilpailun järjestämiseen. Asiantuntijakorvauksena perimme kohtuulliset 8 % kilpailun palkintosummasta, kuitenkin vähintään 1 500 €. Ota rohkeasti yhteyttä lakimies Jussi Ilvoseen jussi.ilvonen@ornamo.fi, puh. 043 2112 723.

Mikäli organisaatio harkitsee kilpailun sijaan esimerkiksi suorahankintaa, on Ornamon portfoliopalvelu www.finnishdesigners.fi erinomainen paikka aloittaa tutustuminen korkeatasoiseen kotimaiseen muotoiluun ja taideteolliseen taiteeseen.