Palvelut edellä Kiinaan

Kiinankielinen mainos
Kiinan väestö ikääntyy - ratkaisuja hyvinvoinnin takaamiseen haetaan nyt muotoilun avulla.

Pohjoismainen elämäntapa ja sisustus on nyt kuuminta muotia Kiinassa. Palasin juuri Sichuanin pääkaupungista Chengdusta, jossa havaitsin muodin olevan laaja käsite: se kattaa niin ruoan, digitaaliset pelit kuin huonekalutkin. Terveisenä tuon hyviä uutisia.

Kiinassa on uusi sukupolvi, joka on aidosti kiinnostunut alkuperäisestä designista. Nämä monesti länsimaissa kouluttautuneet nuoret aikuiset suorastaan häpeävät kiinalaista kopiointikulttuuria. Nyt halutaan aitoa Aaltoa, Jacobsenia ja Pradaa. Esteettistä kokemusta eurooppalaisesta elämäntavasta. Toki designkopioita voi edelleen ostaa netistä samaan tapaan kuin ennenkin, mutta Kiinan valtava markkina-alue tarjoaa nyt Suomi-brändeillekin mahdollisuuden ottaa aitouden markkinoista osansa. Kiinan suurkaupungeissa eletään kulutuskulttuurin nousukautta, joka ei ole saavuttanut huippuaan.

Hong Kong Trade Development Councilin vuonna 2017 tekemän tutkimuksen mukaan 63 miljoonaa kotitaloutta Kiinassa ostaa vuosittain uudet kodinkalusteet. Suomessa samalla kaavalla laskettu luku on 270 000 kotitaloutta*. Pohjoismaisen muotoilun mahdollisuus piilee miljoonissa aasialaisissa kodeissa, joita halutaan sisustaa yhtenäisellä skandi-tyylillä trendin mukaisesti.

Vuonna 2013 Kiinan valtio aloitti toimenpideohjelman suomalaisen teollisen muotoilun hyödyntämiseksi Kiinassa. Keskeisenä osapuolena Kiinassa toimi Guangdongin teknillinen yliopisto Guangzhoussa. Yhteistyön hedelmiä alkaa näkyä sekä muotoilukoulutuksen että kalustesuunnittelun puolella. Suomesta muotoiluosaamista Kiinaan ovat vieneet esimerkiksi ornamolaiset Yrjö Sotamaa, Hannu Kähönen, Helena ja Tapani Hyvönen, Tapio Anttila ja Jonas Hakaniemi, Mika Tolvanen, Jouni Leino sekä Mikko Laakkonen.

Suomalaisilla tuotemuotoilijoilla olisi paljon enemmänkin annettavaa kiinalaisen teollisuuden kehittämiselle. Kiinalaiset yritykset ovat ymmärtäneet luovuutemme kumpuavan ympäristöarvoista ja siihen liittyvästä elinkaariajattelusta. Muotoilijoidemme DNA:han sisäänrakennettu huoli ympäristöstä, erityisesti metsistä ja vesistöistä, synnyttää Suomeen jatkuvalla syötöllä pieniä, vastuullisia pienteollisia yrityksiä. Näissä yrityksissä tuotanto on läpinäkyvää, materiaalit tulevat läheltä, tuotannossa ei tehdä hukkaa ja tuotteet on valmistettu Suomessa tai Baltian alueella.

Suunnittelupalveluja. Elinkaariajattelua. Suurteollisuuden kehittämistä kestävämpään suuntaan.

Made in Finland -tuotteet ovat hinnaltaan luksusta. Kotimaisten kalliiden tuotteiden kuluttajia ei lähialueiltamme löydy riittävästi, että yritykset menestyisivät hyvin liiketaloudellisesti. Myös varakkaat kuluttajat katsovat hintalappua, ja hyvää laatua pystytään valmistamaan halvemmallakin. Ekologinen tuote on häilyvä käsite, koska tuotteet koostuvat usein komponenteista, ja tuotanto- ja jakeluketjun jokainen vaihe kuluttaa energiaa eri tavoin. Tuotteen hiilijalanjälki kasvaa merkittävästi kuljetuksessa. Lähimateriaali- ja lähituotantoon perustuvia tuotteita ei siis ole ekologista lähteä myymään Aasiaan tai Lähi-Itään, vaikka siellä odottaisivat myös luksusmarkkinat. Ideaalissa maailmassa tuotteet valmistetaan siellä missä ne myydään. Niinpä kestävään suunnitteluun perustuvaa osaamista kannattaisi viedä nyt Kiinaan. Nimenomaan osaamista. Suunnittelupalveluja. Elinkaariajattelua. Suurteollisuuden kehittämistä kestävämpään suuntaan. Muotoilijoiden kannattaa hyödyntää tätä merkittävää aineetonta pääomaansa suojaamalla ja lisensoimalla ideoitaan, tuotteitaan ja palvelujaan.

Chengdu Creative and Design Week 2019 kutsui minut Ornamon edustajana sekä Vuoden nuori muotoilija Laura Väreen ja samaan muotoilijakollektiiviin kuuluvan muotoilija Henri Judinin Chengdu Creative and Design Week -messuille 8.-11. marraskuuta. Alestalo x Judin x Väre -osasto erottui messumassasta pohjoisen viileällä esiinpanollaan. He etsivät valikoimalle tuotteitaan valmistajia ja markkinoita. Messujen viikonloppuna he saivat myös kuluttajien suoraa palautetta. Esimerkiksi Henri Judinin lämpimän juoman kuppia tarkastelivat ihastuksissaan niin jälleenmyyjät kuin kuluttajatkin. Toivottavasti kupit löytävät tiensä markkinoille messuilla luotujen kontaktien avulla. Itse sain mahdollisuuden nostaa suomalaista muotoiluosaamista esiin jo tapahtuman avajaisissa. Kiinnostusta herättivät erityisesti uudet kestävän kehityksen innovaatiot kuten selluloosakuitu. Minua innosti Pekingin Institute of Fashion Technologyn uuden median laitoksen professori Ding Zhaochenin luento, jossa hän kertoi vanhuksia ja nuoria muotoilijoita yhdistävistä hankkeista. Väestön vanheneminen on Kiinassakin ajankohtainen asia, johon muotoilu voi tuoda uudenlaisia näkökulmia ja tuotteita. Keskustellessani Renminin yliopiston kulttuurin ja luovan teollisuuden professori Jin Yuanpu’n kanssa hän korosti, että tärkeintä olisi nyt suora tietotaidon vaihto Kiinan ja Suomen osaajien välillä. Ilman turhanpäiväistä diplomatiaa. Pallo on teillä, hyvät muotoilijat!

* Laskennassa on mukana kotitalouksien määrä sekä oletus, että kalusteet vaihdetaan 10 vuoden välein.