Tuore hallitusohjelma panostaa luoviin aloihin – nyt on syytä juhlaan!

Suomi aikoo panostaa voimakkaasti luoviin aloihin, selviää valtioneuvoston tänään 3.6.2019 julkaisemasta hallitusohjelmasta. Monet Ornamon toimenpide-ehdotukset luovan talouden tukemiseksi ovat menossa Suomen seuraavassa hallituksessa läpi: Creative Business Finlandin perustaminen, kansallinen strategia aineettomille oikeuksille sekä tiekartta TKI-tuen nostamiseksi neljään prosenttiin. Antti Rinteen (Sd.) luotsaamasta hallitusohjelmasta löytyvät niin ikään kirjaukset uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon ja prosenttiperiaatteen edistämisestä että taiteilija-apurahojen tason nostosta.

Luovan talouden potentiaali saa viimein tunnustusta muuallakin kuin juhlapuheissa

Hallitusohjelmassa on nostettu esiin luovan talouden merkitys täysimittaisesti hyödyntämättömänä kilpailuvalttina ja kirjattu seuraavaa: ”Nyky-yhteiskunnassa yhä suurempi osa kansantalouden tulosta syntyy aineettomista sisällöistä. Luovat alat muodostavat tällä hetkellä alle 4 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, mikä on muita Pohjoismaita vähemmän. EU-alueella luovien alojen osuus on noussut keskimäärin jo 7 prosenttiin.”.

Hallitus nostaakin tavoitteekseen, että luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus bruttokansantuotteesta nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset paranevat. Keinoiksi hallitus nostaa luovien alojen kasvua tukemaan perustettavan Creative Business Finlandin ja luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston perustamisen. Keinot ovat peräisin Anne Brunilan vuonna 2017 vetämän luovien alojen kehittymisen esteitä ja mahdollisuuksia kartoittaneen työryhmän toimenpide-ehdotuksista. Työryhmän ehdotus rahaston valtion alkuvaiheen pääomasijoitukseksi oli 3–5 miljoonaa euroa, mutta summiin hallitusohjelma ei vielä ota kantaa.

Ornamo esitti työryhmälle luovien alojen tuki- ja rahoitusinstrumenttien muutosehdotuksia samansuuntaisesti ja on ottanut voimakkaasti kantaa Creative Business Finland -mallin puolesta tukemaan pienten yritysten kasvua. Toiveissa olisi, että luovien alojen pienet mikroyritykset löytävät toimintansa kehittämiseen sopivia rahoitusvälineitä ja neuvontapalvelua.

Hallitus nostaa tavoitteekseen, että luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus bruttokansantuotteesta nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset paranevat.

Kestävän kasvun moottorit

Ornamon tavoite kansallisesta aineettomien oikeuksien strategiasta kirjattiin hallitusohjelmaan. Tästä on syytä olla iloinen ja ylpeä, sillä pidämme Ornamossa aineettomia oikeuksia keskeisenä luovan talouden moottorina. Nyt onkin tärkeää varmistaa strategian toimeenpanossa otetaan luovat alat huomioon. Kerroimme päättäjille luovan talouden merkityksestä päättäjille Ornamon, Grafian ja Kuvaston Luovan talouden manifestissa, joka julkaistiin 25.9.2018 edellisen hallituksen kansanedustajille järjestetyssä Luovan talouden Pecha Kuchassa. Lue lisää aineettomien oikeuksien taloudellisesta merkityksestä täällä.

Muotoilu ja muut luovat alat ovat keskeisiä aineettoman arvon tuottajia myös muille toimialoille ja muotoilun mahdollinen sisällyttäminen aineettomien oikeuksien strategiaan olisi hieno harppaus alan yhteiskunnalliselle ja taloudelliselle merkitykselle. Muotoilu on IPR-intensiivinen ala, jonka merkitys yhteiskunnassa kasvaa. Muotoilualan yritysten liikevaihto oli vuonna 2017 jo 11,4 miljardia euroa. Muotoilu on omaa kokoaan merkittävämpi ala, sillä sen tuottama arvo palvelee laajaa asiakasalojen kokonaisuutta. Muotoiluala on kasvuhakuinen toimiala, joka tuottaa arvoa useille eri asiakastoimialoille. Lue muotoilualan suhdanteista ja tulevaisuudennäkymistä lisää täältä.

Olemme tyytyväisiä tavoitteeseen luoda tiekartta TKI-panostusten nostamiseksi neljään prosenttiin BKT:sta, vaikka suoraa nostoa ei luvatakaan. Samassa kappaleessa maalataan kuvaa Suomen kehittämisestä maailman parhaaksi innovaatio- ja kokeiluympäristöksi, mikä tietysti kuulostaa lupaavalta muotoilualalle.

Parempaa arkea muotoilun ja taiteen avulla

Paremman arjen ja rakennetun ympäristön kulmasta hallitusohjelmassa ovat mukana kirjaukset ”kehitetään rakentamisen prosenttiperiaatetta ja jatketaan sen jalkauttamista” ja ”selvitetään edellytykset toteuttaa uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo”. Toivottavasti rahoituksen selvittäminen ei hidasta museohankkeen aikataulutavoitteita. Myös maankäyttö- ja rakennuslain uudistus etenee ja Ornamo vaikuttaa aktiivisesti pääsuunnittelijapätevyysvaatimuksiin.

Taiteilijoiden kannalta hieno uutinen on tavoite taiteilija-apurahojen tason nostamisesta. Sillä on myös myönteisiä heijastusvaikutuksia, sillä säätiöiden myöntämien apurahojen verovapauden taso on sidottu valtion taiteilija-apurahaan. Kun taso nousee, myös yksityisten tahojen myöntämistä apurahoista isompi osuus on verovapaata.

Lisäksi myönteinen on tavoite selvittää minimikorvausten määrittelemistä eri taiteenaloilla korvauskäytäntöjen yhtenäistämiseksi. Ornamon taiteilijajäseniä tämä voisi koskea niin, että näyttelypalkkiokokeilu vakinaistetaan. Olisi varsinainen käännekohta, jos alkaneella hallituskaudella sovittaisiin yhteiset pelisäännöt visuaalisten taiteiden kohtuullisista korvauksista taiteilijoille.

Ornamon tavoitteena oli myös laaja-alaisen julkisten hankintojen strategian luominen hankintakäytäntöjen sujuvoittamiseksi varsinkin innovatiivisten hankintojen ja pienien yritysten osallistumismahdollisuuksien osalta. Tähän tavoitteeseen vastaa osaltaan valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton toukokuussa perustama Hankinta-Suomi -yhteistyöfoorumi. Hallitusohjelma lupaa myös toimia laatukriteerien parempaan huomioonottamiseen ja innovatiivisten hankintojen määrän nostamiseen kymmeneen prosenttiin julkisista hankinnoista. Myös uuden hankintalain mahdollistamaa julkisen ja yksityisen sektorin innovaatiokumppanuusmallia luvataan kehittää. Lue lisää julkisten muotoiluhankintojen erityispiirteistä täällä.

Tavoitteet on nyt kirjattu ja näyttävät hyvältä muotoilualan kannalta; katse kääntyy käytäntöönpanoa kohti. Saamme tehdä hartiavoimin töitä, mutta maaperä luoville aloille on nyt hedelmällinen.

Tutustu Ornamon hallitusohjelmatavoitteisiin

Digitalisaatio, ilmastonmuutos ja uusi työ ovat kiihtyviä ilmiöitä, jotka muuttavat yhä nopeammin yhteiskuntaa. Luovuuden ja ihmislähtöisyyden tulisi olla muutoksessa ratkaisijan roolissa. Muotoiluala tukee Suomen ja yritysten kilpailukykyä, kasvua ja kansainvälistymistä. Ornamon hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2019 – 2023 (PDF) rakentuvat kolmen teeman varaan: luovan talouden edistäminen, laadullisen työllistymisen tukeminen sekä paremman arjen ja rakennetun ympäristön rakentaminen.

Ornamon taiteen asiantuntija Miisa Pulkkinen ja muotoilun asiantuntija Asta Boman-Björkell työskentelevät Ornamon edunvalvontatiimissä. Ornamon hallituksen kanssa yhteistyössä toimivan tiimin tavoitteena on luoda suuntaviivat ja konkreettiset työkalut muotoilun ja taiteen alojen edistämiseksi poliittisessa päätöksenteossa.