Uusia näköaloja juhlavuoden kunniaksi?

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan lähtölaukauksen tapahduttua on hyvä pysähtyä pohtimaan muotoilualan tulevaisuutta, kirjoittaa Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen.

Taideteollisuus oli rakentamassa Suomea sodan jälkeen. Suomi vaurastui hyvän osaamisen ja yhteistyökyvyn turvin, kuten tulevaisuudentutkija, Suomen sata uutta mahdollisuutta -raportin kirjoittanut Risto Linturi osuvasti kuvaa.

Nyt, uusien murrosten keskellä, muotoilun osaamista tarvitaan taas: luomaan resurssiviisaita ratkaisuja, muotoilemaan toimivia julkisia palveluita niukkenevista resursseista, tuomaan käyttäjän näkökulmaa digitalisoitumiseen. Siis tekemään parempaa ympäristöä ja arkea ihmisille yhdessä, Suomi 100 -juhlavuoden teeman mukaisesti.

Muotoiluala murroksen keskellä

Perinteisiä muotoilutuotteita valmistavan teollisuuden alamäki on jatkunut vuodesta 2008. Monet suunnittelupalveluja tarjoavat yritykset ovat samaan aikaan kasvussa, mutta niiden hyvät näkymät eivät vielä riitä kääntämään alaa nousuun.

Alaa kirittää myös suunnitteluosaamisen kilpailun koveneminen. Muotoilupalveluja tarjoavat suunnitteluyritykset kohtaavat uudenlaisia haasteita, kun samoista toimeksiannoista kilpailevat enenevissä määrin myös muut tieto- ja osaamisintensiiviset suunnittelu- ja konsulttiyritykset. Muotoilijoille tämä oivallinen tilaisuus miettiä, millaista lisäarvoa muotoilu tuottaa muille aloille – esimerkiksi rakentamiseen tai kaupan ja teollisuuden aloille.

Murroksen keskellä taideteollisen alan yrityksiltä edellytetään kykyä uudistaa liiketoimintaansa muotoilua hyödyntäen. Seuraammekin Suomen 100-vuotisjuhlavuotta mielenkiinnolla ja nostamme keskusteluun alan uudistumista ja osaamisen murrosta. Käyttävätkö alan perinteiset yritykset muotoilijoita tuotteidensa suunnitteluun ja uudistamiseen sekä yrityksen liiketoiminnan ja brändin kehittämiseen?

Näyttäytyykö juhlavuosi taideteollisten yritysten näköalaisuutena ja tulevaisuuden rohkeina visioina vai pitäydytäänkö vanhojen klassikoiden värjäämisessä siniseksi? Entä nouseeko strateginen muotoilu liiketoiminnan ytimeen?

Alan ristiaallokosta huolimatta suunta on selvä: tarve hyvälle muotoilulle on kasvussa. Yritysten ja organisaatioiden on otettava käyttäjät entistä paremmin huomioon kaikilla toiminnan tasoilla: niin liiketoiminnan strategian kuin tuotteiden, tilojen ja palveluidenkin suunnittelussa. Muotoilija, käyttäjälähtöinen ongelmanratkaisija, on tässä asiantuntija. Esimerkkejä tarjosivat joulukuisessa Slush-tapahtumassamme Alko ja Finlayson sekä uudenlaisen toimistotyön vaatimuksiin ratkaisuja kehittävä Framery, jotka jakoivat kokemuksiaan muotoilun tuomista bisneshyödyistä.

Muokataan alan tulevaisuutta – yhdessä

Ornamon Suomi 100 -ohjelmassa katse käännetään tulevaan. Yhdessä Designmuseon kanssa järjestämämme juhlanäyttely Enter and Encounter – Kutsu huomiseen pohtii mm. sitä, millaisia innovaatioita ja uusia toimintatapoja muotoilun rajapinnoilta löytyy. Miten uudet materiaalit, aineettomuus ja digitaalinen murros mullistavat muotoilua? Miten muotoilu haastaa nykyhetken ja muokkaa tulevaisuutta?

Muotoilun tulevaisuuteen pureudumme myös keskustelujen sarjassa, jonka Ornamo järjestää osana juhlavuotensa ohjelmaa. Tulossa on kiinnostavia avauksia ja yhteistä ajastusten vaihtoa muotoilun vaikuttavuudesta ja alan mahdollisuuksista.

Lisätietoa tulossa. Toivotan antoisaa juhlavuotta!