Yrittäjyysstrategia – älä unohda muotoilun markkinapalveluita ja skaalautuvaa arvoa

Kuva: Anni Koponen

Tekeillä olevassa yrittäjyysstrategiassa on Ornamon näkemyksen mukaan painotettava enemmän luovaa taloutta osana tietointensiivisiä aloja ja skaalautuvaa aineetonta arvoa. Strategialuonnoksessa ongelmallista on, ettei se huomio riittävästi yhtä neljästä hallitusohjelmaan kirjatuista teemoista: luovan alan arvonmuodostusta ja luovan alan liiketoimintamallien kehittämistä. Näille on saatava yrittäjyysstrategiassa suurempi osuus ja painoarvo. 

 

Tietointensiiviset alat tukevat tuottavuuden kasvua  

Yrittäjyysstrategian tavoitteena on lisätä yritysten luottamusta siihen, että Suomessa kannattaa perustaa yrityksiä ja työllistää, kehittää ja investoida. Yrittäjyysstrategia etenee lausuntokierroksen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesvalmistelussa, syksyllä sen pohjalta laaditaan tiekartta tavoitteiden toiminnallistamiseksi 

Muotoilun rooli on elinkeinoelämän näkökulmasta moninainen, sillä se on IPR- ja tietointensiivinen ala, joka kuuluu myös luoviin aloihin. Muotoilu on yksi keskeisistä eri asiakastoimialoille aineetonta arvoa tuottavista aloista, esimerkiksi brändiarvon, konkreettisten mallisuojien tai tavaramerkkien luojana. Muotoilualan ja muiden luovien ja tietointensiivisten palveluyritysten tukemisen vaikutukset säteilevät laajalle näiden palveluyritysten asiakkaiden kasvun ja menestyksen kautta.

Tietointensiivisillä aloilla on yhteys hyvään tuottavuuskehitykseen osana markkinapalveluita, mikä on luonut Ruotsissa yli puolet kaikesta työn tuottavuuden kasvusta. Suomessa markkinapalveluiden kontribuutio on toistaiseksi ollut alle puolet Ruotsin luvuista, joten kasvupotentiaalia on. (Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus; Suomi kansainvälisessä vertailussa, TEM 2020)

Luovan talouden käsittely omana saarekkeenaan ilman edellä mainittuja yhteyksiä ei tule valjastamaan sen potentiaalia. Sen sijaan yrittäjyysstrategian kaltaisissa laajemmissa kokonaisuuksissa on korostettava aineetonta arvoa tuottavien tietointensiivisten palveluiden roolia yrityskentän tuottavuuden, skaalautuvuuden ja dynaamisuuden lisäämisessä. Inspiraatiota voi ammentaa vaikkapa Iso-Britanniasta, missä luova talous, creative industries, on nostettu arvoonsa: https://www.thecreativeindustries.co.uk/resources/infographics 

 

 Yrittäjyysstrategian uudistuksessa on muotoilualalle erityisen keskeistä mikroyritysten ja aineettoman arvonluonnin rakenteiden ja ekosysteemien toimivuus ja kannustavuus sekä luovan alan yritysten erityispiirteiden huomiointi.

 

Hallitusohjelma velvoittaa huomioimaan luovan alan arvonmuodostuksen 

Hallitusohjelmaan on kirjattu: “Luodaan yrittäjyysstrategia, joka ottaa huomioon eri kokoiset yritykset sekä nuoret kasvuyritykset. Strategia sisältää yksinyrittäjien aseman ja mikroyritysten työllistämisen edistämisen, luovan alan arvonmuodostuksen ja liiketoimintamallien kehittämisen, pk- ja midcap-yritysten kasvuhakuisuuden ja kansainvälistymisen tukemisen sekä suurten veturiyritysten kanssa tehtävän vienninedistämisen.”  Koska luovan alan arvonmuodostus ja liiketoimintamallien kehittäminen on yksi neljästä hallitusohjelmassa nimetyistä teemoista, on syytä odottaa, että sillä olisi yrittäjyysstrategiassa suurempi osuus ja painoarvo.

Ornamon lausunnon sisältö ja näkemys on, että yrittäjyysstrategian yhteys aineettoman arvon strategiaan ja luovan talouden tiekarttatyöhön tulee voimistua valmisteluissa ja näiden sisältöjen näkyä lopullisessa yrittäjyysstrategiassa ja sitä seuraavassa tiekartassa.  

 

Yhteistyöllä ja kattoteemoilla eteenpäin 

Ylätason tavoitteiden kulmasta on luontevaa, että yrittäjyysstrategian valmistelu kytkeytyy samaan aikaan valmisteltaviin luovan talouden tiekarttaan ja aineettoman arvon strategiaan. Aineettoman arvon strategian tavoitteina tulisi olla aineettomaan arvonluontiin perustuvan talouden ja (luovan alan) ansaintamallien kehittäminen ja osaltaan arvon jääminen Suomeen.  

IPR-intensiiviset alat tuottavat EU:lle merkittävää 66 biljoonan vientiylijäämää. Aineeton arvo voi olla hiipuvan aineellisen arvon rinnalla avaintekijä Suomen kasvulle ja näin olla merkittävä muutos maamme elinkeinorakenteessa. Tämä on todennäköistä, sillä sekä Suomessa että EU:ssa IPR-intensiivisen teollisuuden osuus on jo 45% bruttokansantuotteesta. (https://www.epo.org/news-events/news/2019/20190925.html) Uusi arvo taas linkittyy innovaatiotoimintaan ja innovaatiopolitiikkaan, mitä käsitellään tällä hetkellä Kansallisen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartan alla. 

Nämä läpileikkaavat teemat sekä arvonlisän ja tuottavuuden lisäämisen mallit perustelevat sen, miksi yrittäjyysstrategia ja yrittäjyyden tiekartta, luovan talouden tiekartta, TKI-tiekartta ja IPR-strategia lomittuvat elimellisesti toisiinsa. Sen vuoksi strategioita ja niiden tiekarttoja tulisi valmistella ja toteuttaa lomittain, osin ilmiöpohjaisesti.

 

Skaalautuva aineeton arvo voi olla hiipuvan aineellisen arvonluonnin rinnalla avaintekijä Suomen kasvulle

ja näin olla merkittävä muutos maamme elinkeinorakenteessa.

 


 

Ornamon yrittäjyysstrategialausunnon tärkeimmät nostot sijoittuivat teemoihin Kasvuhakuisen yritystoiminnan lisääminen sekä Osaaminen ja osaavan työvoiman saatavuus yritysten kasvun tukena.

 

Poimintoja Ornamon kannanotoista Kasvuhakuisen yritystoiminnan lisääminen -teemaan

  1. Tällä hetkellä asiantuntija-alojen mikroyritykset eivät löydä toimintansa kehittämiseen sopivia rahoitusvälineitä ja neuvontaa. Business Finlandiin ja Creative Business Finlandiin on luotava riittävät ja ennakoitavat rahoitusmallit ja yritys- ja neuvontapalvelut tukemaan näiden yritysten menestystä. Tarvitaan joustavampia rahoitusinstrumentteja ja välikokoista rahoitusta innovaatiosetelin ja Tempon arvojen välimaastoon.
  2. Kaikkien toimialojen pk-yritysten tulee saada matalalla kynnyksellä tarvittavaa muotoiluosaamista. Elinkeinoelämän keskusliiton ja Ornamon yrityskyselyjen mukaan keskimäärin 20 prosenttia pk-yrityksistä hyödyntää muotoilua toiminnassaan. Teollisuudessa muotoilua hyödyntää joka kolmas pk-yritys. Tämä on liian vähän, sillä asiakkaan kokeman uuden arvon myötä yritys voi kilpailla enemmän laadulla kuin hinnalla ja edesauttaa kilpailukykyään ja kasvumahdollisuuksiaan. Tämä arvonluontipotentiaali erottaa muotoilun monista muista luoviasta aloista, jotka toki tuottavat merkittävää kasvua omilla toimialoillaan. Nostamme esiin ajatuksen, että tukea tulisi allokoida (todetun) arvonluontipotentiaalin mukaan. Ei siis vain työllistävyyden tai edes toteutuneen arvonluontikyvyn mukaan.
  3. On tärkeää vakiinnuttaa innovaatioseteli osaksi Business Finlandin startup- ja pk-yritysten rahoitusinstrumentteja. On syytä myös kartoittaa erillisen Business Design -setelin mahdollisuutta sen rinnalla tai innovaatiosetelin käytön täsmentämistä tai laajentamista. Toisaalta myös tukea in-house –suunnittelijan palkkaamiselle olisi syytä selvittää

 

Poimintoja Ornamon kannanotoista Osaaminen ja osaavan työvoiman saatavuus yritysten kasvun tukena -teemaan

  1. “PK-barometrien mukaan osaava työvoimapula suurin kasvun este”, todetaan. Tämä pitää varmasti paikkansa ja samalla itsensä työllistäminen, kombityö sekä päällekkäisyys ja nopeat siirtymät palkkatyön ja yritystoiminnan välillä yleistyvät. Korkeakouluihin tarvitaan lisää pakollista liiketoiminta-, brändinrakennus ja IP-koulutusta ja näitä yhdistäen koulutusta IP-intensiivisestä liiketoiminnasta. Koulutuksen toteuttajalla on oltava korkeatasoinen tieto sekä IPR-lainsäädännöstä, IP-pohjaisesta liiketoiminnasta ja kyseisellä toimialalla toimimisen realiteeteista ja tarpeista. Nämä ymmärrykset koituvat hyödyksi myös palkkatyösuhteissa.
  2. Koulutusjärjestelmän tuottamaan ja sen ulkopuolisen osaamisen kerryttämiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota monin tavoin. Yrittäjälle oma osaaminen ja jaksaminen ovat yrityksen olennaista aineetonta pääomaa, mutta niiden vahvistamiseen on turhan vähän resursseja. Selvityksessä ja suosituksissa yrittäjien inhimillisen pääoman kehittämisestä on syytä toimia segmentoidusti, sillä tarpeet ja lähtökohdat ovat moninaiset. Osaamis- tai koulutus- ja sparrausseteleitä tulisi harkita otettavaksi käyttöön. Myös alakohtaisista osaamisfoorumeista voisi muodostua hyödyllinen malli työelämän ja koulutuksen tilannekuvien tietoon saamiselle ja yhteenlomittamiselle.
  3. Työelämässä tarvittavan turvaverkon on oltava saatavissa esimerkiksi yhdistelmävakuutuksen avulla, joka onkin toimenpiteenä kirjattu. Tähän liittyen myös huonosti perusteltujen kilpailukieltosopimusten käyttöä on suitsittava. Samalla näin pandemian aikana on todettava, että digitaalisten ja samalla käyttöliittymältään hyvin muotoiltujen ja suunniteltujen ohjelmistojen ja sovellusten tuottaminen ja haltuunotto on sekä yrityskentän että kansallinen etu. Digiloikassa on muistettava digimuotoilun merkitys.
  4. Kannatamme myös julkisten hankintojen osaamisen lisäämistä ja osa- ja yhteistarjoamisen mahdollisuuksien korostamista PK-yritysten osallistumisen edistämiseksi. Haastaviin hankintoihin, esimerkiksi kokonaisvaltaisiin, iteratiivisiin palvelumuotoiluhankintoihin tulee olla osaavia neuvontapalveluita tarjolla.
  5. Myös työyhteisöjen kansainvälistäminen ja kansainvälisten työntekijöiden rekrytointi ovat kannatettavia tavoitteita.

 

Aiheeseen liittyvä sisältö

Teema

Kannattava yrittäjyys

Koko muotoilualan liikevaihto oli noin 10,7 miljardia vuonna 2016. Muotoilua tarjoavien palveluyritysten, muotoilutuotteita valmistavan teollisuuden sekä taideteosten luonnin lisäksi luvussa…

Lue lisää