Luovia aloja tarvitaan uuteen nousuun – tuottavuusloikkaan on nyt panostettava  

Luovien alojen potentiaali on kiistämätön, mutta muotoilualan työn tuottavuus ja yritysten kannattavuus voi hidastaa hyötyjen valjastamista. Muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamon tutkimusten perusteella johtamisosaamisen puute on yksi muotoilijoiden työelämän jatkuvista ongelmista, jonka huomiotta jättämisestä seuraa liiketoiminnan kannattavuuden, työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin haasteita. 

Ornamon työmarkkinatutkimuksen 2020 perusteella positiivista on, että muotoilijat suhtautuvat työhönsä intohimolla ja 87 prosenttia ilmoitti pärjäävänsä työssä erittäin hyvin tai melko hyvin. Huolestuttavaa on, että vain noin puolet vastaajista kertoi voivansa keskittyä työhönsä riittävästi. Tämä voi viitata töiden huonoon organisointiin ja puutteisiin työnjohdossa. Samaan viittaa se, että yli 60 prosenttia ilmoitti, että työtehtäviä ei ole jaettu työyhteisössä tasapuolisesti.

Samaa viestiä ovat toistaneet Ornamon aiempienkin vuosien työmarkkinatutkimusten tulokset. Vastaajat ovat toivoneet organisaatioiden toiminnan ja työnjaon selkeyttämistä, työmenetelmien ja -välineiden kehittämistä sekä organisaation vuorovaikutuksen parantamista sekä enemmän tukea ja palautetta työnjohdolta.

 ”Luovilla aloilla substanssiasiantuntijat nousevat usein johto- ja esimiestehtäviin, tyypillisesti suunnittelutyöhön osallistumisen rinnalla. Heikko johtamisosaaminen vaikuttaa olevan jatkuva haaste, jonka kehittämismahdollisuuksia on vakavasti selvitettävä alojen työn tuottavuuden turvaamiseksi”, kertoo Ornamon tutkimustoiminnasta vastaava asiantuntija Asta Boman-Björkell.

Etätyöt yleistynevät jatkossakin – huolena kirjaamattomat ylityöt

Kun koronaviruskriisi ajoi suuren joukon suomalaisia etätöihin kevättalvella, muotoilijat olivat jo hyvässä valmiudessa, sillä etätöiden tekeminen on yleistynyt alalla viime vuosina vauhdilla. Työmarkkinakyselyn mukaan 75 prosentilla palkansaajista oli tammi-helmikuussa 2020 mahdollisuus tehdä etätöitä kotona. Luvut ovat huomattavasti korkeampia kuin työ- ja elinkeinoministeriön Työssäolobarometrin mukaan palkansaajien keskuudessa  keskimäärin: vuonna 2019 vain joka neljäs suomalainen (23 %) palkansaaja teki säännöllisesti etätyötä ja vajaa kuudesosa (14 %) satunnaisesti.

Etätöiden yleistymisen kääntöpuolena on yhteys työpaikkojen ulkopuolella tehtyihin ylitöihin, josta ei ole maksettu korvauksia. Ornamon työmarkkinatutkimusten mukaan palkattoman ylityön tekeminen tai teettäminen ovat vähentyneet muutaman viime vuoden aikana. Silti tänä vuonna työpaikan ulkopuolella työtä tehneistä neljännes kertoi, ettei tehtyä työtä kirjattu työaikaan.

 ”On huolestuttavaa, että vaikka muotoiluala on edelläkävijä joustavien työkäytäntöjen suhteen, kaikkea etätyötä ei vielä lasketa työajaksi. Työelämän jouston lisääntyminen voi parantaa työhyvinvointia, työn ja perhe-elämän sovittamista ja jopa tuottavuuden kasvua, mutta se ei saa tapahtua työntekijän kustannuksella. Tämäkin teema palaa lopulta työn organisointiin ja työnjohdon selkeisiin ohjeistuksiin työaikaan ja sen kirjaamiseen liittyen”, huomauttaa Asta Boman-Björkell.

 Ornamon työmarkkinakatsaus 2020 perustuu Tilastokeskuksen aineistojen lisäksi järjestön noin 2 700 jäsenelle suunnattuun kyselytutkimukseen, joka suoritettiin tammi-helmikuussa 2020. Siihen vastasi määräaikaan mennessä 400 muotoilualan ammattilaista. Vuosittaisilla tutkimuksilla saadaan vertailukelpoista tietoa jäsenistön sijoittumisesta työmarkkinoille sekä muotoilualan yleisestä palkka- ja palkkiotasosta sekä työelämän laatutekijöistä.

Kooste Työmarkkinatutkimuksen 2020 tuloksista:
https://www.ornamo.fi/app/uploads/2018/05/Kooste__Tyo%CC%88markkinatutkimus_2020.pdf

Työmarkkinatutkimus 2020 ja aiemmat tutkimukset kokonaisuudessaan:
https://www.ornamo.fi/tutkimus/muotoilu-ja-taidealan-tyomarkkinatutkimus/

Ornamon media- ja kuvapankki: https://www.ornamo.fi/medialle/