Muotoilualan suhdannekatsaus 2020: Pitkä kasvukausi päättyi – jälkisuhdanteisen muotoilualan odotukset synkkenivät

Tiedote 25.8.2020 

Muotoiluyritysten liikevaihdon kasvu on hidastunut, ilmenee muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamon tuottamasta suhdannekatsauksesta. Suomen talouden supistuminen vaikutti suhdanneherkkään alaan jo alkuvuodesta, mutta koronaviruskriisi synkensi näkymät äkillisesti. Suhdanneodotukset ovat tällä hetkellä 2010-luvun pessimistisimmät.

Muotoilualan suhdannekatsaus 2020 osoittaa, että muotoilualan myynnin kehitys oli alkanut hidastua yleisen talouskehityksen vanavedessä jo ennen pandemiaa. Tilauskannan saldoluku oli painunut miinusmerkkiseksi jo alkuvuonna 2020.

Muotoiluyritykset ovat riippuvaisia asiakkaiden ja jälleenmyyjien suhdanteista, joten talouden taantumisen vaikutukset tulevat muotoilualalle vasta jälkijunassa. Yleensä optimistisen ja dynaamisen muotoilualan odotukset seuraavan vuoden kehityksestä ovat 2010-luvulla ensimmäistä kertaa pessimistisemmät kuin edellisen vuoden toteutunut kehitys. Odotukset ovat heikentyneet etenkin muotoilutoimistoissa sekä muotoiluintensiivisessä teollisuudessa.

Ala on myös selvästi kaksijakoinen seuraavan vuoden odotusten suhteen. 40 prosenttia yrityksistä uskoo liikevaihtonsa heikkenevän ensi vuonna, ja yhtä suuri osuus vastaajista uskoo liikevaihtonsa kasvavan. Epävarmuus näkyy siinä, että kun vielä viime vuonna joka kolmas vastaaja uskoi yrityksen liikevaihdon pysyvän ennallaan, tänä vuonna asiaan uskoi enää joka viides.

Koronaviruskriisi vauhdittaa rakennemuutosta, johon muotoilu tarjoaa mallia

Ornamo julkaisee osana muotoilualan suhdannekatsausta uusimmat muotoilualaa koskevat Tilastokeskuksen yritystilastot, joiden mukaan muotoilualan liikevaihto kiipesi 11,4 miljardista 12,3 miljardiin vuosina 2017–2018. Summasta digitaalisen suunnittelun muotoiluintensiiviset alat, mm. peli- ja ohjelmistoala, muodostivat 65 prosenttia ja muotoiluintensiivisen teollisen valmistuksen osuus oli 27 prosenttia. Suurimpia teollisia toimialoja ovat puutuotteiden ja huonekalujen valmistus. Näiden erityisen muotoiluintensiivisten toimialojen kehityksen keskinäinen vertailu kuvaa kansallista ja muotoilualan tilauskannan rakennemuutosta. Valmistavan teollisuuden liikevaihto on säilynyt erittäin tasaisena noin kolmen miljardin liikevaihdollaan vuodesta 2010 kun taas digitaalisen alan liikevaihto on kasvanut 7,9 miljardiin. Kasvu on peräti 115 prosenttia vuosina 2010–2018.

Koronaviruskriisi ja turbulentti maailmantilanne hyödyttävät digipalvelualoja sekä skaalautuvaan aineettomaan arvoon perustuvaa verkkoliiketoimintaa. Näiden aineettomaan arvoon ja digitaalisuuteen nojaavien alojen kasvun edellytyksiä, tuottavuutta ja työllisyyttä on vahvistettava esimerkiksi TKI-tukien kautta, uskoo Ornamo.

“Kasvun hidastuminen on otettava vakavasti etenkin näin poikkeuksellisina aikoina. Nyt on vihdoin aika panostaa täysillä positiiviseen rakennemuutokseen, joka on kytenyt jo pitkään digi-, muotoilu- ja muilla IPR-intensiivisillä palvelualoilla. Muutoksen tukeminen turvaa Suomen tuottavuuskehitystä epävarmassa tulevaisuudessa”, kannustaa Ornamon asiantuntija Asta Boman-Björkell.

Pandemia muutti vientimarkkinat – Suomen oltava uudessa tilanteessa maailman kärkeä

Vienti on keskeistä kotimarkkinoiden haavoittuvuuden ja eri markkina-alueiden muutosten kompensoimiseksi. Ornamon vuoden 2020 kyselyyn vastanneista muotoilualan yrityksistä joka kymmenennellä kansainvälinen toiminta on vakiintunutta ja tasaisesti kehittyvää. Lisäksi lähes joka kolmas yritys panostaa voimakkaasti tai jonkin verran kansainväliseen toimintaan. Sähköistä suoraa palveluliiketoimintaa harjoitti 15 prosenttia vastanneista, digitaalisten tuotteiden tai sisällön kansainvälistä myyntiä sähköisen alustan kautta vajaa 10 prosenttia vastanneista ja lisenssi-, franchising- tai yritysyhteistyötä hyödynsi kansainvälisessä liiketoiminnassaan vain 4 prosenttia vastaajista. Luvut ovat aivan liian alhaisia ja vaativat tehokasta reagointia Suomen kilpailukyvyn uuden kasvupotentiaalin valjastamiseksi.

“Ilmiöön on herättävä TKI-tiekarttatyössä ja aineettoman arvon strategian päivityksessä. EU:n tasolla muotoilu on aineettomaan talouteen perustuvan viennin kärjessä. Muotoilu on laajentunut palveluiden tuottamiseen ja strategiseen suunnitteluun, ja se tuottaa näin useille muille vientialoille lisäarvoa”, kertoo Asta Boman-Björkell.

“Digitaalisesti skaalautuvaa, aineetonta arvoa hyödyntävä palvelubisnes todella on uudessa maailmantilanteessa suuri tulevaisuuden toivo. Se uusi Nokia”, hän jatkaa.

 

Tutkimus Ornamon sivuilla:

Muotoilualan suhdannekatsaus 2020 (koko tutkimus)
Muotoilualan avainlukuja 2020