Muotoilukasvatus uudistaa peruskoulua – tapahtumissa jopa 2000 osallistujaa

Lakupaloista ja hammastikuista muodostui yhteistyöllä mittava rakennus. Skidiakatemiassa 2.–5.-luokkalaiset tekevät yhteistyötä sulassa sovussa. Kuvassa Michael Grandy, Lumi Salo, Elsa Piacenza, Niilo Niininkuru, Julius Piacenza, Tomas Karhapää ja Jalo Jokelainen. Kuva: Laura Oja

 

Muotoilukasvatus herättää lapsen ”keksijän aivot” ja antaa oppilaille työkaluja kohdata muuttuva maailma ja tulevaisuuden työelämä. Ornamon ja Designmuseon Muotoilukasvatus kouluihin -hankkeessa 2015 ̶ 2017 pilotoitiin muotoilukasvatuksen opetuskokonaisuuksia Muotoilun Skidiakatemia -iltapäiväkerhojen avulla. Muotoiluajattelu on myös osana koulujen opetussuunnitelmaa.

Ole utelias, määrittele ongelma, ole empaattinen, ideoi, tee prototyyppi, testaa uudelleen, kehittele ja lanseeraa. Tällaisen polun avulla voidaan jalostaa vaikkapa koulun opasteet. Muotoilu eli design tarkoittaa perinteisesti esineen muodon ja käytettävyyden suunnittelua, mutta myös aineettomia asioita muotoillaan, kuten palveluita, toimintoja ja digitaalisia järjestelmiä.

Rohkeutta edistävä muotoilukasvatus

Muotoilun Skidiakatemian mediamuotoilun kerhossa toteutettiin kokonaan uudet kouluun liittyvät opasteet ja visuaalinen ilme, se toi väriä ja kertoi kaikille, mitä toimintaa tiloissa on. Saatiin huomata, miten tärkeäksi koululaiset kokivat kouluympäristön, kun siihen saattoi itse vaikuttaa ja kehittää sitä paremmaksi. Viimeisimmässä Skidiakatemiassa lapset etsivät muotoilusta ja tilasuunnittelusta ratkaisuja koulukiusaamiseen #olerohkea-kerhossa. Koulukiusaaminen on siirtynyt yhä enemmän sosiaaliseen mediaan ja siksi kerho toimii myös sosiaalisen median kampanjana koulukiusaamista vastaan.

”Lapset ovat sisäistäneet muotoiluprosessin todella nokkelasti. Tärkeä oivallus on ollut empatian käsite ja mitä se käytännössä voi tarkoittaa, kuten ympäristön vaikutusta hyvinvointiimme. Olemme harjoittaneet ongelmanratkaisukykyä kuvitteellisten hahmojen kautta leikin muodossa. Leikissä seikkaili kiusattuja, kiusaajia ja sivullisia kuvitteellisia hahmoja. Lasten tuli keksiä ratkaisuja hahmojen ongelmiin ja siihen, kuinka kiusaamisen voisi ennaltaehkäistä ja lopettaa”, kertoo viimeisimmän #olerohkea-kerhon vetäjä, sisustusarkkitehti ja suunnittelija Natalia Ritari.

Oppilaat kehittäjän roolissa

Vuonna 2016 voimaan astui peruskoulun uusi opetussuunnitelma, jossa oppilas nähdään aktiivisena toimijana. Muotoiluajattelussa ei etsitä valmiita ratkaisuja vaan kehitetään taitoja luoda uudenlaisia ideoita ja korostetaan vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkitystä. Muotoilukasvatuksen idea onkin siinä, että oppilas pääsee aktiivisesti muun muassa muuttamaan omaa ympäristöään ja hän pääsee sivusta seuraamisen sijasta kehittäjän rooliin.

Valtioneuvosto kirjasi myös yhdeksi kansallisen Muotoile Suomi –ohjelman (2013) strategiseksi tavoitteeksi muotoiluopetuksen sisällyttämisen varhaiskasvatukseen ja jokaiselle kouluasteelle. Tämä tarkoittaa, että muotoilun ja muotoilukasvatuksen hyödyt yhteiskunnassa ymmärretään laajasti. Muotoiluymmärryksen lisäämisellä nähdään suoria vaikutuksia muun muassa hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Yksi metodeista on ilmiöpohjainen oppiminen.

”Helsingissä ilmiöpohjaisilla oppimiskokonaisuuksilla tarkoitetaan kokonaisvaltaista, tietojen ja taitojen opiskelua, jossa tarkastellaan todellisen maailman ilmiötä oppiainerajat ylittäen. Se on yhteisöllinen prosessi, johon muotoilijoiden käyttämät suunnittelumenetelmät tuovat opettajille ja oppilaille kätevän tavan käsitellä näitä ilmiöitä”, kertoo Ornamon projektipäällikkö Petra Ilonen.

”Muotoilukasvatuksen lähtökohtana toimii lapsen tai nuoren oma elämismaailma. Ympäristöä lähestytään tutkien ja kokien. Tällä vahvistetaan oppilaan omaa suhdetta muotoiltuun ympäristöön. Tavoite on herättää oppilaassa utelias ja aktiivinen suhde ympäristöön. Oppilaan omia ilmaisutaitoja tuetaan ja harjoitellaan myös toisten ajatusten kuulemista”, sanoo puolestaan Designmuseon museolehtori Hanna Kapanen.

 

Muotoilun Skidiakatemian faktat

Hanke: Muotoilun Skidiakatemia -iltapäiväkerhoja muotoilun eri osa-alueilta on järjestetty jo vuodesta 2010 alkaen helsinkiläisissä kouluissa 3.-6.–luokkalaisille, ja toteutunut kerhotoiminta tarjoaa alustan kehityshankkeelle.

Tavoitteet: Helsingin kulttuurikeskuksen tukeman hankkeen tavoitteena on tuoda muotoiluajattelu osaksi koulujen toimintaa ja tuottaa opettajille uusia metodeja omaan opetukseensa.

Lapset: Iltapäiväkerhoissa yhteensä 325 lasta

Osallistujat: Muotoilun Skidiakatemia -tapahtumissa yli 2 000 osallistujaa (Helsinki Design Week Lasten viikonloppu, arkkitehtuuri- ja muotoilutapahtuma Tulevaisuuden rakentajat)

Opettajat: Palvelumuotoilija Laura Euro, tekstiilisuunnittelija Silvia Di lorio, teollinen muotoilija Aino Kiviranta, vaatesuunnittelija Marika Lehti, muotoilija Juhana Myllykoski, korumuotoilijat Anna Heino ja Sanna Nuutinen sekä sisustusarkkitehdit Maria Riekkinen ja Natalia Ritari.

Koulut: Kannelmäen peruskoulu, Malminkartanon ala-asteen koulu, Pelimannin ala-aste (yhdistynyt Kannelmäen peruskouluun), Herttoniemen ala-asteen koulu, Soinisen koulu (yhdistynyt Pukinmäen peruskouluun), Töyrynummen ala-aste (yhdistynyt Suutarinkylän peruskouluun), Koskelan ala-asteen koulu, Länsi-Pasilan ala-asteen koulu, Pihkapuiston ala-aste, Arabian peruskoulu ja Snellmanin ala-asteen koulu.

Julkaisut: Kehittämiskeskus Opinkirjo julkaisi hankkeen pohjalta Matka palvelumuotoiluun -oppaan opettajalle (2017). Vuonna 2018 jatkuu Opinkirjon ja Designmuseon viime vuonna käynnistynyt muotoilukasvatuksen opettajakoulutuskiertue Monialainen oppimiskokonaisuus: Muotoilulla monialaisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

 

Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:

Projektipäällikkö Petra Ilonen, Teollisuustaiteen Liitto Ornamo, +358 44 743 3577,

petra.ilonen@ornamo.fi

Designmuseon muselolehtori Hanna Kapanen, Designmuseo, +358 50301 6838,

hanna.kapanen@designmuseum.fi

Sisustusarkkitehti Natalia Ritari, +359 45 871 5445,

ritarinatalia@gmail.com

Median kuvat

Valitse kuvat, jotka haluat ladata ja klikkaa ‘Lataa valitut kuvat’