Tiedote: Muotoilualan korkeakoulut vaativat lisää resursseja muotoilualan koulutuksen ja painoarvon kasvattamiseksi
Muotoiluosaamisen ja -koulutuksen tarve laajenee kaikille yhteiskuntamme osa-alueille yhteiskuntien pyrkiessä tarve- ja käyttäjälähtöisiin ratkaisuihin. Suomi on tunnettu insinööriosaamisestaan, mutta tulevaisuudessa luovuus, asiakaslähtöisyys ja ongelmanratkaisukyvyt saavat lisää painoarvoa. Nyt muotoilualan koulutusta tarjoavat oppilaitokset yhdessä muotoilun asiantuntijajärjestö Ornamon kanssa peräävät koulutukseen lisää resursseja ja selkeyttämistä.
Alan toimijoiden mielestä muotoiluosaaminen on niin keskeisessä osassa innovaatiotoimintaa, että sen merkitystä ei saisi ohittaa koulutuspolitiikassa. Muotoilualan koulujen mielestä tämä vaatii muotoilukoulutuksen arvon tunnustamista, painoarvon ja resurssien lisäämistä ja läpileikkaavaa muotoiluopetustarjontaa korkeakouluissa. Tänään julkaistu muotoilun korkeakoulutuksen profiilikartta esittää yhdeksän toimenpide-ehdotusta alan koulutuksen kehittämiseksi ja profiilin nostamiseksi. Profiilikartta liittyy Finnish Design Academy -hankkeeseen, jossa on mukana korkeakoulujen lisäksi muotoilun asiantuntijajärjestö Ornamo ja opetus- ja kulttuuriministeriö.
Toimijoiden mielestä koulutuspaikkamäärien painotusten on vastattava paremmin muutosta ja taideteollisuuden toimialalle työllistävän koulutuksen keskityttävä korkean tason suunnittelukoulutukseen selkeyttäen rajanvetoa toisen asteen valmistusta korostaviin koulutuksiin. Ammattikorkeakoulujen muotoilukoulutuksen rahoitus on nostettava korkeimmalle tasolle kuten muotoilun yliopistokoulutuksessa. Muotoilun opetus edellyttää erityistiloja, studioita ja vuosittaisia investointeja, jotka nostavat koulutuksen kustannustasoa merkittävästi.
Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen muistuttaa, että yhteiskunta on muuttunut perinpohjaisesti mm. teollisuuden rakennemuutoksen osalta. Samaan aikaan kun digitaalisen muotoilun – ohjelmistojen ja digitaalisen suunnittelun – liikevaihto on kasvanut kahdeksassa vuodessa 115 % aina seitsemään miljardiin euroon (v. 2018), on perinteinen muotoilutuotteiden valmistus samassa ajassa laskenut prosentilla. Muotoiluintensiivisen teollisuuden liikevaihto oli 3,3 mrd euroa vuonna 2018.
– Muotoilukoulutus tulisi olla koordinoitua, jotta tulevaisuuden osaamistarpeet tulisi täytetyksi. Ja kun työmarkkinoiden rakenne on muuttunut – myös valmistavan teollisuuden rakennemuutoksen osalta, sen täytyy näkyä myös koulutuksessa, sanoo Heinänen.
Muotoilukoulutusta tarjotaan Suomessa yliopistotasolla kahdessa korkeakoulussa; Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa ja Lapin yliopistossa. Aallosta ja Lapin yliopistosta voi valmistua Taiteen kandidaatiksi (TaK), Taiteen maisteriksi (TaM) tai Taiteen tohtoriksi (TaT) ja englanninkielisistä ohjelmista tutkintonimikkeillä Bachelor of Arts, Master of Arts tai Doctor of Arts (Art and Design).
Opetushallituksen tilastojen mukaan yliopistoista on valmistunut 2000-luvulla yhteensä 5 550 taiteen maisteria. Heistä 47 prosenttia oli suorittanut tutkinnon vuosina 2000-09 ja 53 prosenttia vuosina 2010-19. Tutkinnon suorittaneiden määrässä on ollut vuosittaista vaihtelua. Eniten tutkinnon suorittaneita oli vuonna 2015, joskin määrä on ollut nousussa vuosina 2018-19. Aalto-yliopistossa tutkinnon suorittaneita on ollut 4 014 henkilöä (72 %). Pienemmässä Lapin yliopistossa taiteen maisterin tutkinnon suorittaneita on ollut 1 536 henkilöä (28 %).
Luovuus ja ongelmanratkaisutaidot ovat tulevaisuudessa tarvittavia taitoja
Selvityksessä haastateltiin myös korkeakoulujen edustajia eri puolilla Suomea. Osa korkeakoulujen näkemysten mukaan vuonna 2020 tarvittavista osaamisista liittyy muotoilijan rooliin työmarkkinoilla ja työ- ja elinkeinoelämässä yleisemminkin.
Työelämän rakenteiden, valmiiden työpaikkojen määrän vähyyden, vuoksi yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen korostuvat etenkin muualla kuin Uudellamaalla. Muotoilijan työhön voi liittyä asiakkaan liiketoiminnan kehittämistä, jolloin liiketoiminnan ymmärrys, kehitystyön koordinoinnin ja johtamisen osaaminen ja rakenteellisen kyseenlaistamisen taito tulevat tarpeeseen. Partnerirooli, fasilitointiosaaminen ja ihmisosaaminen mainittiin keskusteluissa moneen kertaan – muotoiluosaamistarve nähdään suurena.
Tietointensiivisenä ja luovan suunnittelualana muotoilun liittyvät osaamisalueet on tunnistettu täällä kotimaassa sekä globaalisti keskeisiksi tulevaisuuden osaamisiksi. Luovuus, aitous, aloitteellisuus, kriittinen ajattelu, yksityiskohtaisen työskentelyn taidot, joustavuus, kompleksisten ongelmien ratkaisutaidot ja tunneäly saivat korkeat sijat The World Economic Forumin tulevaisuudessa merkitystään kasvattavien osaamisten listalla. Myös Suomessa Opetushallituksen Osaamisen ennakointifoorumin tulos vuoteen 2023 nosti esiin merkityksellisimpiä osaamisia, joista ongelmanratkaisutaidot ja luovuus olivat sijalla neljä.
Finnish Design Academy – taustaa
Finnish Design Academy on Suomen muotoilualan korkeakoulujen yhteistyöverkosto, jossa on mukana yhdeksän eri muotoilun koulutusta tarjoavaa ammattikorkeakoulua ja korkeakoulua. Tavoitteena on kehittää koulujen välistä yhteistyötä ja muotoilukoulutusta vastaamaan yhä paremmin tulevaisuuden tarpeisiin. Ornamo on toimittanut muotoilukoulutuksen profiilikartan, joka kartoittaa alan koulutuksen tilanteen ja tulevaisuuden toiveet. Mukana Finnish Design Academy – hankkeessa ovat muotoilualan koulutusta tarjoavat korkeakoulut, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamo. Kolmivuotisen hankkeen päätösseminaari pidetään tänään 28.1.
Yhteystiedot:
Ornamon toiminnanjohtaja
Salla Heinänen
salla.heinanen@ornamo.fi
Puh: 0400 221143