Tiedote: Muotoilualan työmarkkinoilla jakautuneet tulevaisuuden näkymät

 

Koronavuosi kohteli muotoilualan palkansaajia odotettua paremmin, ja luottamus tulevaisuuteen on vahva. Sen sijaan muotoiluyritysten näkymät ovat epävarmat, kertoo muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamon tuore työmarkkinatutkimus. 

 

Palkansaajien usko tulevaisuuteen on luja – työn tekemisen tavat murroksessa

 Ornamon työmarkkinakyselyyn osallistuneista 47 prosenttia oli palkansaajia, joista 79 prosentilla oli vakituinen kokoaikatyö joulukuussa 2020. Osuus oli kasvanut edellisestä vuodesta. Vakituisten ja kokoaikaisten työsuhteiden osuus on muotoilualalla keskiarvoa suurempaa kuin Suomen koko työllisessä työvoimassa.  

Muotoilualan työmarkkinatilanne on heikentynyt epidemiakriisin aikana odotettua vähemmän, jos katsotaan palkansaajien näkemyksiä asiasta. Arviolta 83 prosenttia palkansaajavastaajista piti työpaikkansa säilymistä yhä täysin tai melko varmanaVajaa kolmannes palkansaajista kuitenkin kertoi, että heidän työpaikoillaan oli koettu lomautuksia epidemiakriisin aikana. Irtisanomisista ilmoitti lähes viidennes. Kyselyyn vastanneista työttöminä oli joka kymmenes. 

Palkansaajien luottamus omaan työmarkkinatilanteeseen on yllättävä, mutta positiivinen tulos. On myös hienoa, että palkoissakin on hienoista kasvua koronavuodesta huolimatta”, sanoo Ornamon asiantuntija Elina Perttula. 

Muotoilualan keskipalkat nousivat edellisvuodesta noin 50–100 euroa. Eniten koronapandemia on mullistanut työn tekemisen tapoja. Arviolta 83 prosenttia palkansaajista ilmoitti, että etätyönteko on otettu käyttöön heidän työpaikoillaan tai se on laajentunut entisestään. Noin neljännekselle palkansaajista etätyöskentely on ollut kokonaan uutta ja kolmellatoista prosentilla etätyö on ollut ainoa vaihtoehto työskennellä epidemiakriisin aikana. 

 

Muotoiluyritysten huoli tulevaisuudesta kasvoi

Yritysten tulevaisuuden näkymissä on havaittavissa palkansaajia suurempaa epävarmuutta. Kyselyyn vastanneista 25 prosenttia toimii yrittäjinä. Miltei puolet yrityksistä arvioi loppuvuonna 2020, että epidemiakriisi ei ole vaikuttanut yrityksen toimintaan tähän mennessä tai he eivät osanneet arvioida vielä kriisin kaikkia vaikutuksia. Niiden yritysten osuus, jotka eivät toivu kriisiä edeltäneeseen aikaan tai joissa yritystoiminnan lopetus tai keskeyttäminen on mahdollista tai todennäköistä, oli seitsemän prosenttia.   

Loppuosalle kriisi on merkinnyt muutoksia toiminnassa. Noin kolmannes vastanneista ilmoitti, että he olivat kehittäneet uusia tuotteita ja palveluja. Vajaa neljännes oli luonut tai uudistanut digitaalisia kanavia ja viidennes oli panostanut verkkokauppaan. Niin ikään viidennes oli organisoinut töitä uudestaan. 

“Tulokset kertovat selvää kieltä muotoilualan jakautumisesta kriisin edessä: asemansa vakiinnuttaneisiin ammattilaisiin, kun taas freelancereiden ja yrittäjien työttömyys on suurta. Seuraamme tiiviisti alan tilannetta, joka muotoiluyritysten osalta näyttää hyvinkin epävarmalta”, toteaa Elina Perttula.

Ornamon kyselyihin vastanneista yrittäjistä valtaosa ei ollut hakenut minkäänlaisia valtion rahoitustukia epidemiakriisiin. Yleisin tukimuoto oli kuntien jakamaa yrittäjien toimintatukea, jota oli saanut tai hakenut 22 prosenttia yrittäjistä. Saman verran oli hakenut ja saanut ELY-keskusten kehittämisrahoitusta. Business Finlandin rahoitusta oli saanut kymmenen prosenttia. Yllättävää oli, että kyselyn mukaan valtiokonttorin myöntämää kustannustukea olivat kesän ja syksyn aikana hakeneet ja saaneet sangen harvat yrittäjät. 

 

Ornamon työmarkkinakatsaus perustuu Tilastokeskuksen aineistojen lisäksi järjestön noin 2 600 jäsenelle suunnattuun kyselytutkimukseen, joka suoritettiin marras-joulukuussa 2020. Siihen vastasi määräaikaan mennessä 370 muotoilualan ammattilaista. Vuosittaisilla tutkimuksilla saadaan vertailukelpoista tietoa jäsenistön sijoittumisesta työmarkkinoille sekä muotoilualan yleisestä palkka- ja palkkiotasosta sekä työelämän laatutekijöistä. 

 

Lataa työmarkkinatutkimuksen tiivistelmä (PDF) 

Ornamon kuvapankki