Harjoittelubarometri 2018
Korkeakouluharjoittelu on muotoilun opiskelijoille tärkeä väylä työelämään. Opiskelijat kaipaavat kuitenkin korkeakouluilta enemmän tukea harjoittelupaikan haussa, selviää Ornamon harjoittelubarometristä. Yli 90 prosenttia opiskelijoista myös oli sitä mieltä, että korkeakouluharjoittelun tulisi olla palkallista aina tai useimmiten. Ornamon keväällä 2018 toteuttama harjoittelubarometri kartoittaa korkeakouluharjoittelun käytäntöjä muotoilun alalla.
Kaiken kaikkiaan opiskelijoiden harjoittelukokemukset ovat pääosin myönteisiä. Kyselyn mukaan harjoittelun aikana opittuja työtehtäviä pidetään tarpeellisina tulevaa työuraa ajatellen ja harjoittelusta uskotaan olevan hyötyä myöhemmin töitä haettaessa.
”Yleisesti meidän alallamme harjoittelut ovat välttämättömiä”, eräs opiskelija kommentoi. ”Harjoittelu on iso osa tulevaisuuttani ja sitä, mihin oikeasti haluan suuntautua.”
Opiskelijat toivovat korkeakouluilta lisää tukea
Vaikka opiskelijoiden harjoittelukokemukset ovat pääosin positiivisia, kehitettävääkin löytyy. Erityisesti korkeakouluilta kaivataan lisää tukea ja neuvoja harjoittelupaikan hakuvaiheessa. Vastaajia pyydettiin muun muassa arvioimaan asteikolla yhdestä viiteen (1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä), miten hyvin erilaiset harjoittelukokemusta kuvaavat väittämät toteutuivat. Väittämän ”korkeakoulu tarjosi riittävästi ohjausta ja työkaluja harjoittelupaikan löytymiseksi” keskiarvoksi asteikolla yhdestä viiteen tuli vain 2,5.
”Toivoisin koululta edes jonkunlaista ohjausta harjoitteluun tai vaikka listaa mistä yrityksistä paikkoja voi kysyä”, eräs opiskelija kommentoi kyselyssä.
34 prosenttia vastaajista ei myöskään osannut sanoa, onko koulussa erikseen nimetty harjoitteluvastaava, joka ohjaa opiskelijoiden harjoittelua.
Kannustamme korkeakouluja panostamaan sujuvaan harjoitteluun. Myös koulu voi hyötyä monin tavoin opiskelijoiden työharjoitteluista. Harjoittelujen kautta voidaan esimerkiksi lisätä koulun ja työelämän välistä vuorovaikutusta ja saada tietoa työelämän vaatimuksista. Onnistunut harjoittelu voi myös tehostaa opintojen etenemistä. Väittämän ”harjoittelusta saamani työkokemus tukee hyvin opintojani” keskiarvoksi asteikolla yhdestä viiteen Ornamon kyselyssä tuli 4,09.
Harjoittelun palkkaus ei tyydytä
Yli 90 prosenttia opiskelijoista oli sitä mieltä, että korkeakouluharjoittelun tulisi olla palkallista aina tai useimmiten. Käytännössä harjoittelujen palkallisuus ei ole kuitenkaan näin hyvin toteutunut. Yliopisto-opiskelijoista yli kolmannes ilmoitti olleensa palkattomassa harjoittelussa ja ammattikorkeakouluopiskelijoistakin yli 70 %.
Kyselyn perusteella opintotuki on erittäin tärkeä tulon lähde harjoittelun aikana, vaikka harjoittelu olisi palkallinen. Onkin tärkeää huomioida, että opiskelijan täytyy saada harjoittelun aikana vähintään viisi opintopistettä per tukikuukausi, jotta hän voi saada opintotukea.
”Korkeakouluharjoittelusta on saatava minimipalkka, jotta kaikilla opiskelijoilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet hyötyä harjoittelusta, ja jotta kyky tehdä harjoitteluita ei ole esim. opintotukikuukausista tai muusta tulotasosta riippuvainen, sekä jotta yritykset eivät voi hyväksikäyttää ilmaista työvoimaa”, kyselyyn vastannut opiskelija kommentoi.
Positiivista on kuitenkin se, että niillä opiskelijoilla, jotka saivat harjoittelusta palkkaa, palkkojen keskiarvo ylitti työttömyysturvan kartuttamisen minimimäärän.
Ornamon harjoittelubarometrin aineisto koottiin verkkokyselyllä maaliskuussa 2018. Vastauksia saatiin yhteensä 275 muotoilualan korkeakouluopiskelijalta, joista 204 oli suorittanut harjoittelun tai suoritti sitä parasta aikaa. Kysely rajattiin koskemaan vuonna 2015 tai sen jälkeen korkeakouluharjoittelun suorittaneita. Vastauksia saatiin lähes kaikista muotoilun koulutusta tarjoavista korkeakouluista: kahdesta yliopistosta ja kahdeksasta ammattikorkeakoulusta.