1. Suomen ja EU:n talouskasvu perustuu aineettomaan arvoon:
- Suomeen perustettavan Creative Business Finland tulee vastata asiantuntija-alojen ja erityisesti niiden mikroyritys tentarpeisiin.
- Valtio tulee kehittää Suomen aineettoman arvon strategiaa niin, että se mahdollistaa myös mikroyritysten menestymisen.
- Suomen tulee jouduttaa EU:n tavoitteita globaalin ja kestävän sääntelykehyksen rakentamiseksi digitaalisille markkinoille.
- Suomen tulee edistää EU:ssa kestävän ja eettisen innovaatio-politiikan pelisääntöjä mm. datan hyödyntämisestä.
- Valtion tulee tunnustaa muotoilun merkityksen ja potentiaali innovaatiotoiminnan tiekartassa, joka tähtää TKI-panostusten nostamiseen neljään prosenttiin BKT:sta.
- EU:n tulee huomioida taidekäsityö tukiohjelmissaan.
2. Muotoilu kantaa vastuuta ympäristöstä ja ihmisistä:
- Valtion tulee vahvistaa muotoilun merkitystä elinkaariajattelussa ja kiertotaloudessa Suomen kestävän kasvunstrategioissa.
- EU:n tulee kasvattaa muotoilun roolia TKI-rahoituksissa osana ilmastokriisin ratkaisua ja resursoida muotoilun tuki EU:n tutkimus- sekä rakennerahasto-ohjelmissa.
- Kierto- ja jakamistaloutta edistetään EU:n laajuisella regulaatiolla.
- Kaupunkien tulee hyödyntää muotoilun ihmislähtöisiä menetelmiä ja taidetta kaupunkikehittämisen joka tasolla.
- Sisustusarkkitehtien mahdollisuus toimia pääsuunnittelijoina on turvattava maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa.
3. Osaamispohjainen kilpailukyky nousee reilusta työelämästä:
- Suomen ja EU:n tulee olla edelläkävijöitä globaalin ja digitaalisen alustatalouden eettisten pelisääntöjen määrittelyssä.
- Työsuhteen tunnusmerkistö on päivitettävä vastaamaan erityisesti alustatalouden työn muotoja.
- Valtion tulee lisätä resursseja muotoilukoulutuksen rahoitukseen ja strategiseen kehittämiseen.
- Valtion tulee tukea uuden arkkitehtuurin ja muotoilun museon perustamista sitovalla rahoituspäätöksellä hallituskaudella 2019 – 2023.
Lue politiikkasuositukset kokonaisuudessaan: Muotoilualan politiikkasuositukset 2019–2024
