Muotoilijana Suomessa

Sisustusarkkitehti Mustafa Alshihani ja tekstiilisuunnittelija Aoi Yoshizawa. Kuva: Anni Koponen

Suomi tunnetaan korkeatasoisesta koulutuksesta, arkkitehtuurista ja muotoilusta. Ei siis ihme, että maa kiinnostaa urapolkuaan miettiviä nuoria eri puolilla maailmaa. Mutta miltä näyttää suomalainen työelämä maahanmuuttajan silmin? Ornamolaiset muotoilijat, tekstiilitaiteilija Aoi Yoshizawa ja sisustusarkkitehti Mustafa Alshihani ovat löytäneet paikkansa Suomessa, vastoinkäymisistään huolimatta.

2000-luvulla Suomeen on muutettu yhä enemmän opiskelun ja työn vuoksi. Työperusteiseen maahanmuuttoon suhtaudutaan varsin ristiriitaisesti. Valtiovalta haluaisi houkutella tänne etenkin huippuosaajia. Yrityksissä taas vallitsee vaatimus suomen kielen taidosta. Myös TE-toimiston englanninkielinen viestintä on tynkää: Vacancies (in Finnish), Labour market training programmes (in Finnish), Työmarkkinatori renews the tools of labour exchange – join us! (in Finnish). Ruotsin Arbetsförmedlingen sen sijaan tarjoaa sivuston seitsemänkielisenä ja lisäksi faktasivut 11 muulla kielellä, mukaan lukien vähemmistökieli suomi.

Muotoilun aloista sisustusarkkitehtuurin ja teollisen muotoilun työpaikkoja on nyt hyvin tarjolla. Sen sijaan tekstiili- ja vaate-, lasi- ja keramiikkateollisuudessa ei työpaikkoja juurikaan ole. Vaihtoehtona on perustaa oma yritys. Jos on kotoisin EU:n ulkopuolelta, joutuu ELY-keskuksen syyniin, jotta voi ylipäänsä saada oleskeluluvan Suomeen. Start-upeille tuli pientä helpotusta, kun keväällä 2018 astui voimaan uusi laki, jossa oleskeluluvan edellytyksenä on Business Finlandin puoltava lausunto kasvuyrittäjänä toimimisesta. Muotoilualan yritys ei yleensä kuulu tähän kategoriaan.

Pohjoismaat kiehtovat

Tekstiilitaiteilija Aoi Yoshizawa on kotoisin maailman suurimmasta kaupungista Tokiosta. Pohjoismainen elämäntapa alkoi kiinnostaa häntä jo nuorena sosiologian opiskelijana. “Lähdin alun perin vaihto-opiskelijaksi Ruotsiin, mutta kun palasin takaisin Japaniin, tiesin, että haluan tulla pohjoismaihin opiskelemaan. Halusin jättää hektisen ja monikerroksellisen suurkaupunkielämän taakseni ja toteuttaa luovuuttani täällä.”

Ruotsissa ja Norjassa suoritettujen taiteen ja tekstiilisuunnittelun perusopintojen jälkeen Yoshizawa jatkoi maisteriopintoihin Aalto-yliopistoon. Yritykset tunnistivat lahjakkuuden, ja Yoshizawa pääsi suunnittelemaan laadukkaille ruotsalaisille ja suomalaisille tekstiilibrändeille kuten Svenssonille ja Lapuan Kankureille. Myös media kiinnostui hänestä, ja palkintoja alkoi kertyä ansioluetteloon. Valmistuttuaan Yoshizawa perusti toiminimen, vuokrasi työhuoneen Harakan saarelta ja haki neljän vuoden jatkolupaa oleskelulle Suomessa.

Aoi Yoshihawan suunnittelema palosuojattu verhokangas ruotsalaiselle Svenssonille, kevät 2018.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan realiteetit Suomessa tulivat nopeasti vastaan. Suomessa tekstiiliyritykset ovat lakanneet maksamasta rojalteja eikä muotoilun korkeakouluissa opeteta suunnittelutyön hinnoittelua, saati aineettomien oikeuksien hallintaa. Japanilaisena maahanmuuttajana Yoshizawa joutui perustelemaan ELY-keskukselle aloittelevan yrittäjän ailahtelevaa tulotasoa. “Olin aika epätoivoinen, kun piti kirjoittaa lukuisia esseitä omasta toimeentulostaan virkamiehille. Yritin selittää taiteellisen suunnittelutyön luonnetta, mutta ei… olemassa olevien tuotteiden myyminen olisi ollut jotenkin ymmärrettävämpää.”

Yoshizawa on saanut Ornamosta apua taiteilija-apurahojen hakemiseen, ja hänen ehdotuksestaan järjestettiin myös englanninkielinen hinnoittelu-workshop, jossa kollegat jakoivat kokemuksiaan ja rohkaisivat toisiaan parempiin sopimusneuvotteluihin. Verkostoituminen ja yhteisten käytäntöjen löytyminen on paitsi suunnittelijoiden toimeentulon, myös koko alan kasvun edellytys.

Intohimoinen luova yrittäjä keksii keinot tulla toimeen. Tuotteliaana suunnittelijana Yoshihawa tasapainoilee teollisen suunnittelun ja tekstiilitaiteen välimaastossa printtien, kudottujen tekstiilien sekä kaupallisen ja taiteellisen näyttelytoiminnan parissa. Kiikarissa on myös vakituinen työpaikka muotoilijana.

Uusi alku Suomessa

Sisustusarkkitehti Mustafa Alshihani soitti Ornamoon vuosi sitten ja pyysi apua työnhakuun. Hän oli rakentanut uutta elämäänsä täällä jo kolmen vuoden ajan paettuaan Syyrian sisällissotaa ja elämää rajoittavaa yhteiskuntaa. “Oli todella raskasta jättää taakseen kaikki – perhe, ystävät, työ, omaisuus, koko elämä. En voinut kuitenkaan elää Syyriassa. Päämääräni oli Suomi, koska olin lukenut korkeatasoisesta koulutuksesta, arkkitehtuurista ja muotoilusta. Vapaus islamistisesta yhteiskunnasta oli se, mitä hain ja saavutin heti, mutta työpaikka osoittautui olevan kiven takana.”

Verkostoituminen ja yhteisten käytäntöjen löytyminen on paitsi suunnittelijoiden toimeentulon, myös koko alan kasvun edellytys.

Alshihanin uusi ystäväpiiri Helsingissä oli aluksi yksinomaan ruotsinkielistä ja Suomi vaikutti kaksikieliseltä. Niinpä hän pyrki heti Arbikseen opiskelemaan ruotsin kieltä. Ystävät auttoivat asunnon ja kalusteiden hankkimisessa ja elämä alkoi tuntua siedettävältä. Opetushallitus vahvisti Damaskuksen Arab European yliopistossa hankitun sisustusarkkitehdin BA-tutkinnon kanditutkintoamme vastaavaksi. Alkoi aktiivinen työnhaku.

Mustafa Alshihanin vuonna 2015 suunnittelema valaisin on saanut inspiraationsa sumerilaisten nuolenpääkirjoituksesta.

Alshihanin oli helppo löytää avoimia sisustusarkkitehdin työpaikkoja pääkaupunkiseudulla, jossa rakennusbuumi oli lähtenyt vauhtiin. Hänellä oli vuosien kokemus sisustusarkkitehdin töistä Dubaissa, Abu Dhabissa, Damaskuksessa ja Bagdadissa. Tilanne vaikutti hyvältä, mutta todellisuus iski vastaan, kun hän alkoi lähettää hakemuksia toimistoihin. Ihmetystä aiheutti aluksi se, että vain 10 % ylipäänsä vastasi sähköposteihin, joita hän oli lähettänyt asiaankuuluvine liitteineen reilusti yli sataan alan toimistoon. “Yksi ruotsinkielinen arkkitehti vastasi englanninkieliseen hakemukseeni, että työntekijöiden pitää puhua suomea ja kysyikin, että kuinka hyvin puhun sitä? Kun vastasin, että en vielä ollenkaan, mutta puhun ruotsia, niin keskustelu loppui siihen. Monesta toimistosta sanottiin, että vaaditaan työkokemusta Suomesta. Sitä minä juuri etsin, ja tarjosin osaamistani jopa ilmaiseksi saavuttaakseni sen.”

Alshihani saikin näyttää osaamistaan tamperelaisille turvapaikanhakijoille suunnattujen yhteisöpuutarhojen kasvihuoneiden suunnittelijana. Hänet pyydettiin mukaan Ornamon viikkotiedotteeseen jättämänsä työnhakuilmoituksen kautta. Toimeentuloa projekti ei kerryttänyt, joten hän jatkoi ilmoittelua. Sen huomasivat myös Pentagon Designin johtajat Arni Aromaa ja Sauli Suomela. “Mustafa on todella motivoitunut työntekijä – hän haluaisi tehdä enemmänkin kuin mitä me pienenä toimistona pystymme tarjoamaan. Vastuullisena yrityksenä meille oli tärkeää antaa hänelle mahdollisuus. Nyt hän on yksi meistä”, Sauli Suomela sanoo.

Mustafa Alshihani sanoo elävänsä elämänsä parasta aikaa.

 

Teksti: Petra Ilonen

Aiheeseen liittyvä sisältö

Blogi

Suomi tarvitsee osaajia maailmalta

Suomen maine maailmalla on hyvä. Olemmehan demokratia, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia, inspiroidutaan luonnosta ja käytetään hyväksi jokamiehenoikeuksia. Meillä on maailman paras…

Lue lisää