Hallitusohjelma antaa arvoa muotoiluajattelulle
Muotoilun merkitys liiketoiminnan kehittämisessä, palveluiden sujuvoittamisessa ja innovaatioiden edistämisessä on kovassa kasvussa. Nyt myös tuore hallitusohjelma korostaa innovaatioiden merkitystä suomalaisen yhteiskunnan voimavarana ja rohkaisee yrityksiä ja julkista sektoria kehittämään ihmislähtöisiä palveluita. Hallitus on nostanut kärkihankkeisiinsa julkisten palveluiden digitalisoinnin, asiakaslähtöisen palvelutuotannon sekä kokeilukulttuurin, jolla pyritään nopeuttamaan yhteiskunnallisiin ongelmiin reagointia ja ennakointia.
Nämä ovat alueita, joissa muotoiluajattelu on ratkaisevassa asemassa. Teollisuustaiteen Liitto Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinäsen mielestä uudet innovaatiot edellyttävät paljon muutakin kuin pelkkää teknologiaa.
– Muotoiluajattelu pitää sisällään käyttäjälähtöisyyden, kokeilevan otteen sekä laajojen kokonaisuuksien hahmottamisen ja monitieteisen ongelmanratkaisun. Käyttäjien ja kuntalaisten kokemus palveluiden toimivuudesta ja saatavuudesta voi sitä paitsi tehostaa toimintaa. Tässä työssä muotoilu toimii strategisena työkaluna. On hienoa, että hallitusohjelmassa muotoiluajattelun merkitys yhteiskunnan kehittämisessä on tunnistettu, Heinänen kiittelee.
Heinäsen mielestä muotoilu tulisikin nähdä nykyistä vahvemmin sekä julkisella sektorilla että yrityksissä sijoituksena eikä kulueränä. Tähän on hänen mukaansa herätty jo ajat sitten muualla Euroopassa.
– Meillä Suomessa muotoilu nojaa vielä vahvasti käsitykseen tuotemuotoilusta. Maailmalla muotoilua hyödynnetään strategisesti yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Usean maan valtionhallinnossa muotoilu on otettu osaksi julkisen sektorin uudistamis- ja palveluprosesseja, esimerkiksi Tanskassa ja Iso-Britanniassa, Heinänen vertaa.
Suomessa vain 20 prosenttia yrityksistä hyödyntää muotoilua
Kotimaisen muotoilualan edistäjänä Heinänen seuraa tiiviisti muotoilualan keskustelua Euroopassa ja muualla maailmassa. Hiljattain Heinänen valittiin muotoilulähettilääksi Design for Europe -asiantuntijaverkostoon 28 vaikuttajan joukkoon. Euroopan komission tukema hanke on koonnut neljäntoista eurooppalaisen muotoilutoimijan asiantuntijaverkoston haastamaan eurooppalaiset julkisen sektorin toimijat ja yritykset hyödyntämään muotoilua paremmin omassa toiminnassaan.
Verkoston tavoitteena on auttaa maiden julkinen ja yksityinen sektori tunnistamaan niitä keinoja, joilla muotoilua voidaan hyödyntää taloudellisen kasvun voimavarana. Yksi Design for Europe -verkoston keskeisistä teemoista on kannustaa julkisia ja yksityisiä organisaatioita tunnistamaan muotoilu innovaatioiden mahdollistajana.
– Ornamon yrityskyselyissä on huomattu, että toistaiseksi vain noin 20 prosenttia yrityksistä hyödyntää muotoilua liiketoiminnassaan, kun taas EU:n tasolla luku on 62 prosenttia. Meillä on tässä paljon tehtävää. Design for Europe
-asiantuntijaverkosto on siihen loistava tuki, sillä se tarjoaa paitsi asiantuntijuutta myös konkreettisia menestysreseptejä muista maista, Heinänen sanoo.
Päätöksenteko ja muotoiluajattelu kohtaavat
Hallituksen tahto edistää kokeilukulttuuria tarkoittaa Heinäsen mukaan lupaavia aikoja palvelumuotoilijoille. – Nyt on aika nähdä muotoilu isossa kuvassa. Tässä on muotoilijoilla näytön paikka, mihin kaikkeen muotoilijan osaaminen taipuu, Heinänen sanoo.
Askelia kokeilukulttuurin edistämiseen on jo otettu. Ajatushautomo Demos Helsingin luotsaama Design for Government -hanke vie muotoiluajattelua osaksi hallitustyöskentelyä ja päätöksentekoa. Hanke yhdistää ihmislähtöisyyden, tiedon ja kokeilujen hyödyntämisen julkisen sektorin toiminnan kehittämiseksi käyttäytymisperusteista tietoa hyödyntämällä. Valtioneuvoston kanslian tilaama projekti on rahoitettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa ja sen loppuraportti julkistettiin eilen.
Taustalla on havainto siitä, että hallinto kohtaa jatkuvasti uusia paineita aina väestön ikääntymisestä ilmastonmuutokseen ja siksi hallinnon työkaluja pitää kehittää tehokkaammiksi ja kohdistetummiksi.
Saman havainnon ovat tehneet myös muotoilualan palveluyritykset, jotka suuntautuvat yhä enemmän julkiselle sektorille. Ornamon toimialatutkimuksen mukaan 39 prosenttia julkiset hankinnat tärkeiksi kokevista yrityksistä uskoo, että julkisyhteisöjen tuote- ja palveluhankinnat lisääntyvät lähivuosina.