Jokaisen menestyvän organisaation takana on muotoilu

Muotoilu auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa, oli kyse sitten yrityksen kannattavuudesta tai asiakaslähtöisestä viranomaistoiminnasta. Ornamon syksyn ensimmäinen Dialogi-keskustelu keskittyy organisaatioiden muotoilukypsyyteen. Kysyimme maistiaisina tulevasta keskustelusta vierailtamme OP:n muotoilutiimin vetäjältä Tuomas Manniselta ja Kelan Tietopalveluiden johtavalta palvelumuotoilijalta Taina Martikaiselta, miten muotoilua hyödynnetään heidän organisaatioissaan.

Millainen organisaatio on muotoilukypsä, ja miksi sellaiseksi kannattaa pyrkiä?

Tuomas: Muotoilukypsyys tarkoittaa sitä, kuinka laajasti organisaatiot hyödyntävät muotoilua toiminnassaan. Tutkimukset osoittavat, että muotoilua laajamittaisesti hyödyntävät organisaatiot tekevät parempaa tulosta ja saavuttavat tavoitteensa paremmin. Hyödyt ovat suurimmat, kun muotoilu otetaan käyttöön esimerkiksi liiketoiminnan kehittämisessä, strategiatyössä sekä palveluiden ja tuotteiden suunnittelussa.

Taina: Muotoilija ottaa huomioon nykytilan ja hakee rohkeasti uusia vastauksia yhdessä organisaation ja sen sidosryhmien kanssa tunnistettuihin haasteisiin. Muotoilukypsä organisaatio kykenee tunnistamaan laajasti ongelmien juurisyyt. Tällöin muotoilulla voidaan tuoda organisaatiolle asiakaslähtöisyyttä ja parempia ratkaisuja.

Miten muotoilusta tehdään kiinteä osa organisaatioiden toimintaa?

Tuomas: Yritykset ovat Suomessa olleet hyvin tuote- ja liiketoimintakeskeisiä. Toiminnan kääntäminen 180 astetta kohti asiakasta ja ihmistä ei ole yksinkertaista. Muotoilu ei ole mitään pörröistä ja lämmintä, mihin keskitytään, kun liiketoiminnan kovat asiat on tehty. Sen on oltava liiketoiminnan johtamisen ytimessä.

Taina: Pitkäjänteisyydellä ja sinnikkyydellä. Muotoilijat joutuvat tekemään töitä ja myymään muotoilun asiaa. Tulevaisuuteen orientoitunut ote auttaa.

Muotoilun on oltava liiketoiminnan johtamisen ytimessä.

Millaisia haasteita muotoilun käyttöön ottamiseen liittyy?

Tuomas: Olen huomannut, että muotoiluun tehdyt investoinnit koetaan suuriksi, vaikka rahallisesti ne ovat yleensä vain 5–10 prosenttia projektien kustannuksista. Silti usein mietitään, onko tiimiin varaa ottaa mukaan yhtä muotoilijaa.

Taina: Yksi palvelumuotoilija ei voi tehdä julkishallinnossa suurta muutosta, jos tekeminen perustuu vanhoihin järjestelmiin, siiloihin ja hierarkiaan. Muutos tapahtuu hitaasti. Kelassa on puhuttu kauan näkökulman muuttamisesta etuuslähtöisestä asiakaslähtöiseksi. Laajan organisaation yksi haaste on konkretisoida muutostarve ja viestiä siitä eri suuntiin, mitä muutos vaatisi.

Missä haluaisit, että muotoilua käytettäisiin nykyistä enemmän?

Tuomas: Sote-ratkaisuissa. Luin jokin aika sitten artikkelin, jossa pidettiin huonona, että Kalasataman terveysasema Helsingissä saa niin paljon asiakaspalautetta. Sehän on mahtavaa! Se tarkoittaa, että ihmiset haluavat olla mukana kehittämässä palveluita ja heitä kuunnellaan.

Taina: Voisiko laki olla ketterämpi? Muotoilulla voitaisiin auttaa yhteiskuntaa yhteisen päämäärän kirkastamisessa. Olin mukana ensimmäisessä sote-ponnistuksessa ja pohdin ratkaisuja maakuntien kanssa. Jos dialogi maakuntien ja ministeriöiden välillä olisi ollut parempi, valmistelussa oltaisiin ehkä voitu päästä pidemmälle.

Mistä saat inspiraatiota ja tukea työssäsi muotoilun tienraivaajana?

Tuomas: Haluan viedä suomalaisen ja pohjoismaisen muotoilun perinnettä, eli yksinkertaisuutta ja funktionaalisuutta digitaaliseen liiketoimintaan ja palveluihin. Yhden henkilön voimalla sitä ei kovin pitkälle toteuteta. Onneksi minulla on valtavan hyvät kollegat.

Taina: Julkishallinnon muotoilijoiden verkosto on verraton! Siinä on mukana jo lähes 600 ihmistä. Monessa suomalaisessa virastossa on edelleen vahva säilyttämisen ja turvaamisen kulttuuri, minkä muotoilu haastaa. Kaupungit, etunenässä Helsinki, Vantaa ja Espoo, ovat onneksi tosi pitkällä muotoilussa ja antavat rohkaisevaa esimerkkiä muille.

teksti Karoliina Kinnunen Mohr

Ornamo Dialogi on uusi, kaikille avoin keskusteluformaatti, joka tuo esiin muotoilijoiden äänen ja muotoilun arvon. Osana HDW:tä järjestetyssä syksyn ensimmäisessä dialogissa syvennytään muotoilukypsyyden mittaamiseen 16.9. klo 16–17. Dialogi käydään Zoomissa. Kuulemme muotoilun tienraivaajien Tuomas Mannisen ja Taina Martikaisen kokemuksia siitä, miten muotoilusta tehdään kiinteä osa organisaatioiden toimintaa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: ornamo.fi ja helsinkidesignweek.com