Kannattaako hyppy toiminimestä osakeyhtiöön?

Muotisuunnittelija työnsä äärellä. Kuva: Bigstock

Työskentelisinkö vielä toiminimellä vai kannattaisiko minun siirtyä jo osakeyhtiöön? Jalkinesuunnittelija Terhi Pölkki ja Ornamon projektipäällikkö Petra Ilonen vastaavat väitteisiin.

Toiminimellä työskentely on riskittömämpää kuin osakeyhtiössä.

Pölkki: Ei pidä paikkaansa! Osakeyhtiö on nimenomaan riskittömämpi muoto ja se oli minunkin kohdallani juuri se syy vaihtaa toiminimestä osakeyhtiöön. Toiminimi on yhtä kuin ihminen ja osakeyhtiö yhtä kuin firma. Tämä asia on hyvä ymmärtää. Toiminimeä kuvaa mielestäni parhaiten ”elinkeinoharjoittaja”. Itse olen urani aikana työskennellyt viisi vuotta toiminimellä ja sittemmin kaksi vuotta osakeyhtiön kautta.

Ilonen: Jos haluaa kasvattaa omaa elinkeinoaan, riskit ovat suuret nimenomaan yksityisenä elinkeinonharjoittajana, koska toiminimen varat ovat osa omaa varallisuutta. Toiminimen konkurssi on myös henkilökohtainen konkurssi.

Toiminimellä työskentely on kannattavampaa.

Pölkki: Ei se sen kannattavampaa ole. Kaikki riippuu siitä, kuinka paljon lähettää laskuja. Verot on molemmissa yritysmuodoissa maksettava. Toiminimi menee henkilökohtaisen verotuksen mukaan, kun taas osakeyhtiössä on käytössä yhteisöverotus. Yrittäminen on toki helppo aloittaa toiminimellä, mutta tämä riippuu siitä, onko kyseessä parturi vai tekeekö kansainvälistä kauppaa.

Ilonen: Ei ole. Kannattavuus riippuu eri asioista kuten menestyksestä, oikeanlaisesta tuotteiden ja palveluiden tarjoamisesta, hinnoittelusta sekä markkinoinnista ja kysynnästä. Muotoilualalla merkittävä tekijä kannattavaan yritystoimintaan on lahjakkuuden ja bisnesosaamisen yhdistyminen. Pitää myös olla todella tuottelias ja ajan hermoilla ennakoiden tulevaisuuden tarpeita. Muotoilualan tuoma aineeton lisäarvo on Suomessa vielä liian vähän käytetty mahdollisuus kannattavuuden kasvuun. Omintakeisia tuotteita ja palveluita kannattaa suojata, jotta niitä voi lisensoida tai myydä eteenpäin yksinoikeudella. Yrittäminen vaatii aina myös investointeja ja riskinottoa. Yksityiset elinkeinonharjoittajat jäävät yritystukien ja valtion tukemien yritysten kehittämishankkeiden ulkopuolelle, eivätkä bisnesenkelitkään sijoita rahaa yksityishenkilöihin.

Rahani eivät riitä osakeyhtiön perustamiseen.

Pölkki: Osakeyhtiö vaati aikoinaan käynnistyäkseen 2500 euroa, nyt sitäkään ei lainmuutoksen jälkeen enää vaadita.

Ilonen: Hallitus muutti osakeyhtiölakia tämän vuoden alussa. Muutokset tulevat voimaan 1.7.2019. Lain voimaantulon jälkeen yksityinen osakeyhtiö voidaan perustaa kokonaan ilman omaa pääomaa.

Osakeyhtiön perustaminen on paperisotaa ja byrokratiaa.

Pölkki: Kävelin sisään PRH-toimistoon ja sanoin, että yksi osakeyhtiö, kiitos. Ei se ole sen ihmeellisempää. Kirjanpitäjäni valmisteli muun tarvittavan aineiston kanssani, kun lähdin rekisteröimään osakeyhtiötä.

Ilonen: Perustaminen on aivan helppoa. Yksityisille elinkeinonharjoittajillekin suositellaan kirjanpitäjää ja tilintarkastajaakin, jos liikevaihtoa on jo vähän enemmän. Kumpikaan näistä ei ole luovan ihmisen ammattitaitoa, ja paperiasiat vievät paljon aikaa omalta tärkeämmältä työltä. Kannattaa itse opiskella edes vähän liiketalouden perusasioita, koska byrokratia helpottaa ymmärtämään omaa yritystoimintaa ja sen kannattavuutta. Taloutta on joka tapauksessa seurattava, oli yhtiömuoto mikä hyvänsä. Kun yrittäminen kannattaa taloudellisesti, on myös mahdollista ostaa näitä paperisodan asiantuntijapalveluita.

En löydä sopivaa kumppania mukaan liiketoimintaan.

Pölkki: Minun kohdallani totta. Mutta toisaalta nyt omistan 100% itse. Joskus näin on parempi, jos ei löydä luontevasti liiketoimintakumppania, koska nyt ei mene sukset ristiin kuin itseni kanssa.

Ilonen: Verkostoituminenhan on nykyisin helppoa, kun on pilvin pimein erilaisia alustoja, joissa löytää koko maailman ihmiset. Kumppania kannattaa etsiä oman boxin ulkopuolelta, koska siellä on juuri sitä osaamista mitä itseltä puuttuu. Kemioiden pitää tietenkin natsata ja olla yhteiset päämäärät. Koska edustan työssäni muotoilijoita, pyrin verkostoitumaan sekä somessa että livenä erityisesti alan ulkopuolisiin toimijoihin. Siellä on hyvä viedä muotoilun ilosanomaa eteenpäin ja hankkia uusia kontakteja, joista voi olla hyötyä alallemme Suomessa. Toivoisin, että kentällä työskentelevät muotoilijatkin vähän rohkeammin lähtisivät bisnesihmisten tilaisuksiin, koska siellä jos missä muotoilua arvostetaan. Kohtaamisista voi syntyä vaikka mitä huippua!

Jalkinesuunnittelija Terhi Pölkki valmistui vuonna 2008 University of the Arts Londonista Taiteen maisteri ohjelmasta MA in Fashion Footwear tutkintoon. Kenkämerkki Terhi Pölkki on perustettu vuonna 2011.

Projektipäällikkö Petra Ilonen työskentelee Ornamossa muotoilun asiantuntijana ja neuvoo jäseniä ammattiin ja työuran ei tilanteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Teksti: Jenna Heino