Mistä muotoilija saa rahaa liiketoiminnan kehittämiseen?

Ornamon Mistä rahat liiketoiminnan kehittämiseen? -seminaarissa oli kova puhujakaarti. Kuvassa Business Finlandista (ent. Tekes ja Finnpro) muotoilijataustainen asiantuntija Antti Salminen.

Rahoituksen hankkiminen edellyttää rahoitusmuodosta riippumatta hyvää liiketoimintasuunnitelmaa ja sitä, että yrityksellä on tahtoa kasvaa isommaksi ja että tälle kasvulle on olemassa edellytyksiä. Mistä muotoilija saisi siis hankittua rahaa liiketoimintansa kehittämiseen? Entä, miten muotoilija ja rahoittaja löytäisivät yhteisen kielen yhteistyönsä pohjaksi? Näitä ja monia muita asioita pohdittiin jäsenten toiveesta 27. helmikuuta Ornamon järjestämässä Design or Die -seminaarissa, jonka teemana oli rahoitus.

Rahoitusjohtaja Paula Salokoski Joutsen Rahoitus Oy:stä esitteli seminaarissa lainamuotoista joukkorahoitusta, joka hänen mukaansa on yleistymässä. Tästä on jo selviä viitteitä, vaikka lainamuotoinen joukkorahoitus on Suomessa vielä tuore ilmiö etenkin pk-yritysten osalta.

Joukkorahoitushan sinänsä ei ole uusi rahoituksen muoto ja sillä on monta ilmentymää Kickstarter-tyyppisestä kuluttajalähtöisestä rahoituksesta aina laina- ja sijoitusmuotoiseen rahoitukseen. Lainamuotoinen joukkorahoitus toimii tiivistetysti siten, että rahoitusyhtiö tarjoaa joukkorahoitusalustan rekisteröityneiden sijoittajien ja lainaa hakevien yritysten välille. Menettely mahdollistaa myös yrityslainan ilman reaalivakuuksia, toki vastaavasti korkeammalla korolla.

Aseta rohkeasti tavoitteita

Nordea Bankin yrittäjäyksikön johtaja Sakari Salminen korosti puheenvuorossaan, että pankit hakevat rahoitukselta hallittua riskiä, joten pankkirahoitusta hakevan yrityksen on täytettävä tietyt vaatimukset. Pankin mukaan lähtemisen kannalta keskeisintä on se, että yrityksellä on uskottava liiketoimintasuunnitelma, riittävät taloudelliset lähtökohdat ja että yrityksen vastuuhenkilöt ovat sitoutuneita yritykseen. Vastaavasti pankkirahoitus voi olla yritykselle monia muita sijoitusmuotoja edullisempaa rahoituskulujen puolesta, mikäli hakija täyttää pankin edellyttämät kriteerit.

Toimitusjohtaja Pia Santavirta Suomen Pääomasijoitusyhdistyksestä valotti puheenvuorossaan puolestaan pääomasijoittajien kanssa toimimisen kulmakiviä. Tyypillisesti pääomasijoitusyhtiö tulee rahoitettavan yrityksen toimintaan mukaan kumppaninomaisena toimijana usean vuoden ajaksi, tuoden mukanaan rahoitusta ja tietotaitoa. Pääomasijoittajat ovat kiinnostuneita kartoittamaan yritystoiminnan kasvupotentiaalia kiireettömästi. Onkin tavallista, että he haluavat yhteistyön alussa tutustua muotoilijaan ja tämän liiketoimintaan helposti jopa yli vuoden mittaisella ajanjaksolla. Muotoilijan on toisaalta hyvä tiedostaa, että pääomasijoittaja yleensä edellyttää osakeyhtiön tapauksessa vähemmistöosakkuutta ja tähtää yhteistyössä siihen, että yritys voidaan muutaman vuoden kuluttua myydä.

Myyntitavoitetta ei sinänsä pidä säikähtää. Etukäteen voidaan yksityiskohtaisesti sopia esimerkiksi siitä, miten muotoilijan työt yrityksessä jatkuvat, missä määrin immateriaalioikeudet ja päätäntävalta siirtyvät ostajalle ja miten erilaiset vastuut jaetaan. On kuitenkin olennaisen tärkeää alkuvaiheista alkaen kommunikoida ja sopia sijoittajan kanssa siitä, miten pääomasijoittajien tavoitteet ja muotoilija-yrittäjän omat intressit kohtaavat. Muotoilijan taloudellisten intressien kannalta varsinkin IPR-asioista sopiminen on keskeistä ja tärkeää.

Rahoitusmuotojen taulukkoja saatavilla

Business Finlandista (ent. Tekes ja Finnpro) muotoilijataustainen asiantuntija Antti Salminen piti tiiviin ja käytännönläheisen esityksen Business Finlandin tarjoamista julkisista rahoitusvaihtoehdoista luovan alojen yrityksille. Tarjolla on useita rahoitusmahdollisuuksia eri ehdoin kasvaville ja vientiin tähtääville yrityksille.  Allekirjoittaneen mieleen jäi esityksestä erityisen havainnollistavana AGMA:n ja Napa Agencyn laatima rahoitusmuotojen taulukko (löytyy myös Internetistä osoitteessa: www.agma.fi/publications).  Business Finlandillakin on myös olemassa oma rahoituksen neuvontapalvelu, jota kannattaa hyödyntää.

Kunkin rahoitusmuodon ominaispiirteet on hyvä selvittää yksityiskohtaisesti rahoitusmuodon valintaa suunniteltaessa. Varsinkin suuremmissa rahoitusta vaativissa kasvusuunnitelmissa asiantuntija-avun merkitys nousee korostetun tärkeäksi, jotta lopputulos tukee muotoilijayrityksen tavoitteita. Esimerkiksi rahoitukseen perehtynyt juristi kykenee merkittävästi ennakoimaan ei-toivottuja riskejä, joita voi syntyä sopimusehdoista. Lisäksi rahoitusalan konsultti pystyy valottamaan etukäteen optimaalisia rahoitusvaihtoehtoja. Asiantuntijoiden kanssa käytävät alkukonsultoinnit saattavat olla kaiken lisäksi ilmaisia.

Mistä rahat liiketoiminnan kehittämiseen? -koulutus oli osa 2016-2018 käynnissä olevaa ESR-rahoitteista Design or Die-hanketta, jonka keskeisenä tavoitteena on kasvattaa yhtäältä muotoilun merkityksen ymmärrystä suomalaisessa yrityselämässä ja toisaalta liiketoimintaosaamista muotoilualan ammattilaisten keskuudessa.

Teksti: Jussi Ilvonen