Muotoilija johdossa luo edellytykset onnistumiselle

Anna-Kaisa Huttunen Lindström Groupilta.
Anna-Kaisa Huttunen pitää vahvuutenaan kykyä kokonaiskuvan luomiseen, niin sanottuun ouside-in-ajatteluun. Ajattelutapa linkittyy vahvasti Huttusen muotoilijataustaan. Muotoilijana hän on lisäksi halunnut tuoda Lindströmille rohkeutta testata ja pilotoida yhdessä asiakkaiden kanssa – keskustella asiakkaiden tulevaisuuden tarpeista vailla myynnillistä agendaa. Kehityskohteikseen Huttunen nimeää johtamistyön arjen, johon kuuluu esimerkiksi tiiminjäsenten tasa-arvoinen kuuntelu sekä omien, usein tiedostamattomien, ennakkoluulojen tunnistamisen. Kuva: Riitta Supperi

Muotoilijat ovat yhä harvinaisuus isojen yritysten johtoryhmissä tai kasvuyritysten ruorissa. Lindströmin ekosysteemeistä ja vastuullisuudesta vastaavaa johtaja Anna-Kaisa Huttunen sekä omaa suunnittelutoimistoaan luotsannut Vertti Kivi kertovat, mitä johtajuus on heille merkinnyt.

”Mitä kaukaisemmasta visiosta on kyse, sitä vähemmän yrityksellä on valmiita ratkaisuja”

Pitkän uran muotoilualalla tehnyt Anna-Kaisa Huttunen aloitti Lindstömin ekosysteemeistä ja vastuullisuudesta vastaavana johtajana vuonna 2019. Huttusen urapolku on kulkenut suunnitteluassistentin ja suunnittelijan roolista päällikkö- ja johtotehtäviin. Huttunen on toiminut sekä in-house -suunnittelijana, konsulttina että itsenäisenä yrittäjänä ennen Lindströmiä ja opettanut myös vaatesuunnittelua. Taideteollisessa korkeakoulussa vaatesuunnittelua pääaineenaan ja teollista muotoilua sivuaineenaan opiskelleen Huttusen työhistoriasta noin puolet on kulunut ulkomailla. Muodin kansainvälistä markkinointia hän opiskeli Pariisissa.

”Ekosysteemin johtamisessa tärkeintä on luoda edellytykset onnistumiselle ja kyvylle toimia uudella tavalla”

Lindström-konsernissa Huttusella tulee täyteen 15 vuotta keväällä 2022. Huttusen nykyinen johtajapositio on yrityksessä uusi ja tarve sille kumpusi konsernin kasvustrategiasta.

”Tarve ekosysteemien johtamiseen nousi esiin, kun työstimme konsernin uutta kasvustrategiaa yhdessä henkilöstön, asiakkaidemme ja muiden sidosryhmien edustajien kanssa. Näimme että kumppanuudet ja ekosysteemit ovat tärkeitä uusien innovaatioiden ja kasvun mahdollistajia”, kertoo Huttunen.

Lindströmille ekosysteemit tarkoittavat muutakin kuin tiedon jakamista oikeissa verkostoissa. Ekosysteemit Huttunen määrittelee useamman toimijan yhteenliittymäksi, jossa kaikki saavat taloudellista hyötyä ja nopeampaa kasvua, mutta toimijoiden pelissä olevat riskit vaihtelevat.

Työssään Huttunen on päässyt hyödyntämään monipuolista kansainvälistä taustaansa sekä syvään juurtunutta muotoiluajattelua. Ne ovat auttaneet kehittämään organisaation tuotteita, toimintatapoja ja asiakaskokemusta.

”Lindströmille tullessani esimerkiksi toin uuden toimintamallin ja prosessin työvaatteiden tuotekehitykseen, laajan valikoiman hallintaan ja asiakaskohtaiseen tuotteiden edulliseen ja nopeaan kustomointiin. Osa työstä päätyi konseptiin, joka pääsi Finnish Design Year bookiin 2012–2013”, Huttunen kertoo. 

Uuden ajattelutavan ja toimintamallin johtamista Huttunen harjoittaa myös Lindströmin Must Win -ohjelmassa, jossa testataan uusia menetelmiä inspiroivan ja toimintaa ohjaavan asiakasymmärryksen muodostamiseen.

Lindströmillä on parhaillaan käynnissä innovointia useissa eri verkostoissa ja ekosysteemeissä. Niissä kehitetään muun muassa vähäpäästöisiä tekstiilikuituja. Ekosysteemin johtamisessa on Huttusen mukaan tärkeintä luoda edellytykset onnistumiselle ja kyvylle toimia uudella tavalla.

”On tärkeää tunnistaa millaiset verkostot, kumppanuudet ja ekosysteemit auttaisivat yritystä pääsemään vision ja strategiansa mukaiseen tavoitteeseen”, Huttunen sanoo.

Lindströmin strategiset tavoitteet vastuullisuuden ja kestävän liiketoiminnan saralla ovat kunnianhimoisia. Kompleksisten ja isojen visioiden äärellä sanat eivät aina riitä avaamaan kaikkia ulottuvuuksia. Silloin muotoilijalle tutut keinot tulevat tarpeeseen. 

”Mitä kaukaisemmasta ja kunnianhimoisemmasta visiosta on kyse, sitä vähemmän yrityksellä yleensä on valmiita ratkaisuja tai selkeää toimintamallia, millä lähteä liikkeelle. Tällöin luovalle ongelman hahmottamiselle ja sen visualisoinnille on tilausta.”


Mistä johtotehtäviä löytää, Anna-Kaisa Huttunen?

Perinteisesti muotoilijataustaisten henkilöiden osaamista ei ole haettu yritysten johtoryhmiin, muutamaa design-vetoista toimialaa lukuun ottamatta. On myös muita erikoisosaamisen alueita, kuten markkinointi, joka on ollut samassa asemassa. Nykyisin diversiteettiä arvostetaan eri tavalla. Lisäksi isot yritykset pystyvät tarjoamaan muitakin kuin vain perinteisiä johtotehtäviä linjaorganisaatiossa ja esimerkiksi mahdollisuuksia johtaa matriisissa erilaisia Lab:ejä, design hubeja, projektitiimejä tai useamman yrityksen yhteisiä yhteiskehityshankkeita. Nämä tarjoavat muotoilijoille uusia mahdollisuuksia laajentaa toimintakenttäänsä yrityksessä, luoda vaikuttavuutta ja testata siipiä uudenlaisiin johtotehtäviin

Vertti Kivelle pyrkimys tuloksen tekemiseen on aika ollut luontevaa, suunnittelun rinnalla. Tämä ei ole kaikkein tyypillisin yhdistelmä muotoilijoille. Kiven kohdalla asia liittyy hänen jatkuvaan haluunsa kehittyä, parantaa ja oppia uutta. ”Jos yhtenä vuonna teimme tietyn tuloksen, seuraavana vuonna halusin tehdä paremman.” Kun uusi johtaja ottaa ohjat, Kivi aikoo keskittyä entistä enemmän asiakas- ja suunnittelutyöhön. Siinä hän kokee olevansa vahvimmillaan: kuuntelemassa asiakkaiden tarpeita ja miettimässä luovia ratkaisuja, synnyttämässä wau-efektejä.  

Oikea tiimi ratkaisee

Sisustusarkkitehti Vertti Kivi on johtanut toimistoaan dSign Vertti Kivi & Co:ta vuodesta 1995 yhdessä luottotiiminsä kanssa, ja kasvattanut yrityksen liikevaihdon 2,7 miljoonaan euroon. Yrityksen toimitusjohtajana ja designjohtajana alusta saakka toiminut Kivi on juuri nyt muutoksen edessä, kun yrityksen uusi toimitusjohtaja Suvi Johansson aloitti tehtävänsä 1. maaliskuuta.  

Oikeat ihmiset ja luonteva roolijako on matkan varrella ollut keskeinen osa Kiven johtamisfilosofiaa. Siihen hän pyrki myös uusimmassa, yrityksen kasvun kannalta tärkeässä rekrytoinnissa. Suomessa isoja projekteja hoitanut ja mainetta kerännyt yritys on nyt valmis kansainvälistymään, ja suunnittelee parhaillaan toimintansa laajentamista Keski-Euroopassa. Hetki oli oikea jämäkän ja johdonmukaisen toimitusjohtajan rekrytointiin.

”Toimitusjohtajan tärkeä tehtävä on luoda turvallinen pohja bisnekselle: varmistaa hyvien hankkeiden saaminen ja ottaa hoitaakseen mahdolliset selvitettävät asiat”, Kivi toteaa.

Omasta johtajapersoonastaan Kivi tunnistaa osan näistä ominaisuuksista. Mutta ei kaikkia. Hyvien hankkeiden käynnistäminen on aina ollut Kiven prioriteetti numero yksi. Sen sijaan johdonmukaisuus ei miehen oman arvion mukaan lukeudu asioihin, josta hänen tiiminsä johtajaansa kiittää. ”Kyllä minun kehityskohtani johtamisessa on ollut nimenomaan se, että tekeminen ei saisi olla niin tuuliviirimäistä: innostun nopeasti ja hylkään myös nopeasti asioita, jotka eivät toimi.”

Nopea reagointi ja intuitiivisuus ovat toisaalta olleet Kiven vahvuuksia liiketoiminnan kehittämisessä: ”Itselläni on tapa ja kysy haistaa sekä mahdollisuuksia ja ongelmatilanteita etukäteen, ja reagoida niihin nopeasti.”

Jing ja Jang tarvitaan 

dSign Vertti Kivi & Co ei olisi kasvanut nykyiseen kokoonsa, ellei hyvien ihmisten löytäminen olisi ollut Vertti Kiven onnena yrittäjäuran alusta saakka.   Vertti Kiven yrityspartnereita ovat sisustusarkkitehdit Samuli Hintikka ja Juha Rista, joista molemmat kuuluvat myös yrityksen johtoon. Samuli Hintikka on ollut mukana yrityksen tarinassa alusta saakka. 

Toimiva työnjako Kiven ja Hintikan välillä on ollut yksi yrityksen johtamisen tärkeistä tekijöistä. Liiketoiminnan johtaminen, myynti ja uusien projektien käynnistäminen ovat olleet Kivelle itselleen luonteva vastuualue, suunnittelun rinnalla. Hintikka puolestaan on ottanut roolin asiakkuuksien ja ihmisten johtamisessa.   

”Meillä johtajuus on ollut sitä, että itse olen metsästänyt asiakkaita ja Samuli on puolestaan kyläpäällikkönä ottanut heitä vastaan ja pitänyt huolta”, Kivi kuvailee ja jatkaa: ”Vertti on keikuttanut laivaa, Samuli vakauttanut. Jing ja jang -yhteyksiä tarvitaan. En olisi päässyt tähän ilman Samulia.”

Mentorin rooli voi olla ratkaiseva.

Pyysin yrittäjäurani alussa mentorikseni Hannu Turusen, joka oli hankkinut omalle it-alan yritykselleen miljoonarahoituksen. Olin tuolloin kolmekymppinen, Turunen nelikymppinen. Turunen on ollut pitkään mukana sparraajana ja ratkaisuiden tarjoajana – ja ehti usein mukaan kokouksiimme, koska oli valmis lähtemään kesken pörssiyrityksen kokouksesta. Hänen merkityksensä yritykseni kehittymisessä on ollut suuri! Suosittelen lämpimästi mentoria – mieluiten muulta kuin omalta alalta.