Muotoilu haastaa S-ryhmää
Muotoilijoiden ammattitaitoon luotetaan SOK:lla, jossa asiakasomistajuudella on pitkä historia. Yrityksen nopeasti kehittyvät liiketoiminta-alueet vaativat monialaista osaamista ja innovatiivista otetta ajaa muutoksia eteenpäin muotoilun keinoin.
Muotoilijoiden määrä SOK:ssa on neljässä vuodessa kymmenkertaistunut. Kun vuonna 2019 muotoilijoita oli SOK:n palkkalistoilla viisi, nyt heitä on lähes viisikymmentä. Lisäksi muotoilun parissa toimii lähes parikymmentä ulkoista kumppania. Kasvua siivittää halu ymmärtää asiakkaita sekä heidän tarpeitaan ja tarjota asiakkaille rohkeitakin ratkaisuja.
Muotoilijat keskittyvät työssään erityisesti digitaalisten palveluiden muotoiluun, kasvuhankkeiden edistämiseen ja työntekijäkokemuksen hiomiseen. Merkittävä osa työtä on organisaation muotoilumaturiteetin eli muotoiluajattelun kasvattaminen. Näin varmistetaan, että kehitystiimit luovat arvoa ratkaisemalla sekä asiakkaalle ja käyttäjille että liiketoiminnalle tärkeitä ongelmia. Muotoilutiimi pyrkii saamaan kollegat omaksumaan muotoiluajattelun, jota voivat hyödyntää muutkin kuin muotoilijat.
SOK:n muotoilujohtaja Maria Uhari-Pakkalin on tehnyt uraa kansainvälisissä yhtiöissä ja asunut ulkomailla. Ennen SOK:lle tuloaan hän veti Fortumin muotoiluyksikköä. SOK:n liiketoiminnat yllättivät hänet monipuolisuudellaan.
” Muotoilutiimi pyrkii saamaan kollegat omaksumaan muotoiluajattelun, jota voivat hyödyntää muutkin kuin muotoilijat.
”Meillä on liiketoimintoja todella kattavasti. On pankki, ABC-ketju, ravintolat, hotellit ja päivittäistavarakaupat. On työntekijäkokemus sisäisissä palveluissa ja toisaalta kaupan puolella myymälätyössä. S-Etukorttiin liittyvä asiakkuusohjelmamme on iso.” Muita liiketoiminta-alueita ovat S-Business yritysasiakkaille sekä logistiikkapuolen yritykset Meira Nova ja Inex Partners. Työt on organisoitu toiminnallisiin tiimeihin, joihin kuuluvat liiketoiminnan edustajat, tuotekehittäjät, ohjelmistokehittäjät, muotoilijat, datatieteilijät, analyytikot, markkinointiosaajat ja sisältösuunnittelijat. ”Meillä on jo yli 40 erilaista ketterää tiimiä, joista monessa on muotoilijoita mukana”, Uhari-Pakkalin kertoo.
Muotoilujohtajasta piti alun perin tulla ranskan kielen tulkki. Hän opiskeli kuitenkin ensin tutkinnon viestinnästä ja heti perään toisen muotoilusta. Viestinnälliset taidot ovat hänen mielestään muotoilijalle erittäin tärkeitä. Jos muotoilija haluaa saada aikaan muutosta organisaatiossa, hänen pitää pystyä kiteyttämään asiat ja innostamaan muita ympärillään tavoittelemaan muutosta.
Muotoilija Irina Rousu oli vuonna 2019 taloon tullessaan vasta kolmas muotoilija. ”Silloin aloittelimme S-kaupat-ruokaverkkokaupan projektia, ja lisäksi meillä oli hotelli- ja ravintolapuolella kaksi muotoilijaa. Silloin fokus oli yksittäisissä projekteissa.”
Nyt hän on S-kaupat-ruokaverkkokaupan Design Lead. Rousun tiimissä on palvelumuotoilijoita, sisältösuunnittelijoita ja tuotesuunnittelijoita. Useiden kansainvälisten ammattilaisten muodostamassa tiimissä työkielenä on englanti. Rousu itsekin kuuluu kansainvälisten osaajien joukkoon – hän on tullut Venäjältä Suomeen lähes parikymmentä vuotta sitten ja puhuu sujuvaa suomea. Koulutukseltaan Rousu on kauppatieteilijä. Enemmistö SOK:n muotoilijoista on kuitenkin tällä hetkellä suomalaisia. Uhari-Pakkalinin mukaan monissa palvelumuotoilutehtävissä tarvitaan suomen kielen taitoa, koska asiakkaat, joita kentällä tavataan, ovat suomenkielisiä. Esimerkiksi havaintojen tekeminen kivijalkamyymälässä olisi vaikeaa ilman vankkaa suomen kielen taitoa.
Ruoan verkkokaupan kysyntä kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. S-kaupat-ruokaverkkokaupan parissa työskentelevät muotoilijat kehittävät S-kaupan verkkopalvelua ja mobiilisovellusta. Sen lisäksi he työskentelevät henkilökunnan käyttämän sovelluksen, keräilyjärjestelmän ja hallintapaneelin käyttäjäkokemuksen parissa. S-kaupat lanseerasi tuttujen nouto- ja kotiinkuljetusvaihtoehtojen ohelle hiljattain robottikuljetuksen. Sympaattiset pikkurobotit rullaavat ostoksia asiakkaille Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa, Porissa sekä Jyväskylässä. Tätäkin palvelua ovat muotoilijat hioneet käyttäjäystävällisemmäksi. Roboteista tuli ilmi esimerkiksi sellainen kehityskohde, että asiakkaat haluavat itse valita sen pisteen kartalta, jonne robotti saapuu, ja asia korjattiin. Ensi vuonna käyttöön on tulossa automaatioavusteisia varastoja, joihin liittyviä asiakasnäkökulmia muotoilijat pyrkivät ennakoimaan.
Muotoilijoiden työ näkyy monella tavalla S-kaupan asiakkaiden elämässä myös digitaalisen maailman ulkopuolella. Yksi esimerkki siitä on kotiinkuljetusten tilauslaatikoiden uudistaminen. Jo ennen laatikoiden uudistusta lapsiperheiden pienimmät leikkivät kierrätettävillä laatikoilla. Nyt muotoilijoiden designin avulla laatikoista saa askarreltua näppärästi lapsille oman leikkikaupan.
”On tosi hauskaa, että näymme ihmisten arjessa
Irina Rousu
Muotoilijat käyvät työharjoitteluissa eri puolella SOK:ta, jotta he näkevät, mitä arkinen työ on. Uhari-Pakkalin on esimerkiksi ollut Sokoksella myymässä vaatteita, Inexillä keräilemässä tuotteita ja Coffee Housessa baristana yhden päivän. ”On tärkeää tutustua työskentelyyn useista eri näkökulmista. On hyvä pitää kuitenkin mielessä, ettei yhden kohtaamisen tai kokeilun perusteella voi lähteä muuttamaan kaikkia olemassa olevia prosesseja, vaan asioita on tärkeää tutkia laaja-alaisesti”, Uhari-Pakkalin muistuttaa. Haasteena muotoilijan työssä sekä Uhari-Pakkalin että Rousu näkevät sen, ettei omiin suunnitelmiin saa rakastua, vaan niitä pitää pystyä myös muuttamaan lennosta, jos liiketoimintaympäristö ja asiakastarpeet muuttuvat. Samaan aikaan muotoilijan täytyy jaksaa pitää dialogia yllä ja tuoda ideoitaan sitkeästi esiin. ”Muotoilijan rooli on ehdottomasti haastaa organisaatiota. Mutta kysymys on siitä, tekeekö haastamisen
kaikkitietävällä otteella vai asenteella, jossa yhdessä kokeilu on toivottu asia”, Uhari-Pakkalin kuvaa.
Uhari-Pakkalin on myös sivutoiminen joogaopettaja. Hänestä mindfulnessissa ja muotoilijan ajattelumallissa on paljon samaa. ”On tärkeää pystyä päästämään irti lopputuloksesta ja ottaa itse matka oikeaan suuntaan opastavana kokemuksena.”