Näin pääset eroon ihmiskeskeisyydestä – päivitä osaamisesi tulevaisuuteen
Kysy vaikeita kysymyksiä, unohda ihmiskeskeisyys, etsi uusia työkaluja ja tuo tulevaisuus mukaan tähän päivään jo nyt. Siinä Ympäristömuotoiljat-verkoston suunnittelijatrion resepti kestävyysmurroksen taklaamiseen.
1. Tutustu organisaation tavoitteisiin ja kysy vaikeita kysymyksiä
Selvitä, millä tavalla vastuullisuus on jo osa organisaation strategiaa ja näkyvätkö tavoitteet käytännön toiminnassa. Ota vastuullisuustavoitteet oman muotoilutyön ajureiksi ja ota eri alojen osaajia mukaan. Lyöttäydy vastuullisuusasiantuntijan matkaan ja tutustu oman tai kilpailevan organisaation vastuullisuus- tai ympäristöraportointiin. Hae tietoa toimialan sudenkuopista ja mahdollisuuksista. Mieti, mikä olisi ensimmäinen konkreettinen asia, jonka voit tehdä ja aloita siitä. Jokainen pienikin askel on merkittävä.
Muista myös, että vastuullisuus alkaa siitä mihin lainsäädäntö loppuu, sillä lainsäädäntö ei ole ajan tasalla niistä toimista joita todellisuudessa tarvittaisiin. Edelläkävijyys on kuitenkin valttia, sillä lainsäädäntö tulee muuttumaan ja on parempi olla varautunut kuin yrittää juosta muutoksen perässä.
2. Unohda muotoilun ihmiskeskeinen lähtökohta
Muotoilun ihmiskuva on perinteisesti perustunut ihmisten tarpeiden ja toiveiden ymmärtämiseen ja palveluiden suunnitteluun niiden pohjalta. Ihmiskeskeisyys onkin ollut olennainen vaihe pois tuotanto- tai teknologiakeskeisyydestä. Nykyisellä kestävyyshaasteiden aikakaudella ihmiskeskeisyys ei kuitenkaan enää riitä suunnittelun lähtökohtana.
Muotoiluyhteisössä on alettu puhumaan kestävyydestä ja planeettalähtöisestä (planet centric design) suunnittelusta, mutta meillä on vielä vähän osaamista tarttua konkreettisesti uudentyyppisiin haasteisiin. On kuitenkin hyvä huomata, että ihmislähtöisyys ja planeettakeskeisyys eivät ole vastakkaisia – sillä ratkaisu, joka on huono planeetalle, ei pitkällä tähtäimellä voi olla hyväksi ihmiselle.
Länsimaissa ihmisten luontosuhdetta voidaan kuvata tänä päivänä irralliseksi – ihmisten toiminnan vaikutus luontoon on sivuutettu nykyisessä järjestelmässä ja yhä harvempi kokee olevansa osa luontoa. Etsi siis uusia keinoja sanoittaa työssäsi sitä, miten ihminen on kietoutunut planeettamme elonkirjoon. Ajattelutavan muutos voi aukaista täysin uudenlaisia näkökulmia myös muotoilutyöhön. Sitran Ihminen osana elonkirjoa -raportti haastaa nykyistä käsitystä ihmisen ja luonnon erillisestä luonteesta ja avaa tätä asiaa enemmän.
3. Päivitä muotoilun työkalut ajan tasalle
Monet palvelumuotoilun työkaluista ovat lähtökohtaisesti hyvin ihmiskeskeisiä (esim. asiakasprofiilit, service blueprintit ja palvelupolut). Päivitä näitä ja etsi uusia työkaluja. Esimerkiksi systeemiajattelun perusteet voivat auttaa hahmottamaan laajempia yhteyksiä ja vaikutuksia kestävyydessä.
Muotoilijat ovat hyviä soveltamaan työkaluja – etsi siis aktiivisesti uusia näkökulmia työssäsi: konkretisoi strategiset tavoitteet kestävyydestä suhteessa palveluun, selvitä asiakkaiden toiveet kestävyydelle ja kuvaa asiakasprofiileissa luontosuhdetta tai asennetta vastuullisuuteen. Näin lisäät organisaation ymmärrystä keinoista edistää kestävyyskriisin ratkaisuja omien asiakkaiden toiminnassa. Katso esimerkkinä esim. Metsähallituksen Retkeilijäprofiilit.
Vältä vastuullisuuden päälle liimaamista. Ympäristövastuullisuus ei ole rinnakkainen näkökulma ihmislähtöisyydelle, kannattavuudelle tai toteutettavuudelle – vaan se määrittää nämä käsitteet uudesta näkökulmasta.
Muista, että muotoilun työkalut ja asiakastutkimus ovat erinomaisia keinoja tuoda esille ja konkretisoida kestävyyden merkitys palvelujen kehittämisessä ja käyttäytymisen muutoksen tukemisessa.
Muista, että muotoilun työkalut ja asiakastutkimus ovat erinomaisia keinoja tuoda esille ja konkretisoida kestävyyden merkitys palvelujen kehittämisessä ja käyttäytymisen muutoksen tukemisessa.
4. Ota tulevaisuus mukaan suunnitteluun
Tunnetko oman organisaation vision? Tehdäänkö organisaatiossanne ennakointia ja miten siinä huomioidaan planeetan rajat? Erilaisten tulevaisuuksien ennakoinnissa tulevat esiin niin uudet bisnesmahdollisuudet kuin varautuminen tuleviin muutoksiin. Otatteko te huomioon ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen organisaationne visiossa?
Toivotun tulevaisuuden saavuttamiseksi meidän täytyy ensin voida kuvitella ja visioida se. Tulevaisuudenkuvat joita meille tarjotaan ovat lähinnä dystooppisia, ja siksi meidän on vaikeaa kuvitella optimistisia tulevaisuuksia. Muotoilun keinoin voimme kuitenkin tehdä toivottuja tulevaisuuksia näkyviksi ja luoda toivoa. Kuten futuristi Perttu Pölönen sanoo, “On liian myöhäistä olla pessimisti.”
Tee siis yhteistyötä organisaation ennakointia tekevien kanssa – auta muotoiluosaamisellasi ja ehdota erilaisten skenaarioiden kuvittelua. Parhaimmillaan skenaariot ohjaavat muotoilutyötäsi tehden halutusta tulevaisuudesta totta.
5. Kestävyys ei ole lopputuotos, vaan jatkuva prosessi
Muotoilijan rooli on auttaa organisaatioita, tuotteita tai palveluita muutoksessa, ja meillä on monia tärkeitä kykyjä ja taitoja tähän. Meillä jokaisella on myös vastuu oman osaamisen kehittämisestä ja päivityksestä. Ota utelias asenne, aloita tutustuminen pienestä, sovella työhösi oppimaasi, keskustele kollegoiden kanssa ja katso mihin matka vie.
Kestävyyshaasteita taklatessa kehitetään organisaation toimintatapoja ja prosesseja läpileikaten kestävimmiksi pistemäisten kehitysprojektien sijaan. Kestävyys ei ole lopputuotos, vaan jatkuva prosessi. Tämä edellyttää työkalujen päivittämistä, yhteisten tulevaisuusvisioiden luomista, ja perustavanlaatuista ajattelutavan muutosta ihmiskeskeisyydestä kohti planeettakeskeisyyttä. Muotoilun potentiaali vaikuttaa ihmisten käyttäytymis- ja ajatusmalleihin onkin se, mikä tekee meistä muotoilijoista kestävyysmurroksen tärkeimpiä pelureita.
Kestävyyskriisi on suurin haaste ihmiskunnalle. Se vaatii muutoksia ihmisten toimintatavoissa ja ajattelussa. Eilisen uhkakuvat ilmaston lämpenemisestä, sään ääri-ilmiöistä ja luontokadosta ovat jo tämän päivän todellisuutta. Muotoilu on yksi tapa lähestyä kestävyyskriisiä – muotoilijoilla on työkaluja hahmottaa monimutkaisia kokonaisuuksia, ratkaista ongelmia, ymmärtää erilaisia näkökulmia ja visioida erilaisia tulevaisuuksia. Onkin tärkeää, että jokainen tunnistaa omat mahdollisuutensa ja etenee pieni askel kerrallaan muuttaen toimintatapoja, prosesseja ja ajatusmalleja kestävämpään suuntaan. Nämä lopulta muuttavat ihmisten käyttäytymistä.
Kirjoittajat
Tiina Leinonen luotsaa työssään Tampereen kaupungin Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelmaa, jossa yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun keinoin kannustetaan asukkaita omaan elämäntilanteeseen sopiviin ilmasto- ja luontotekoihin. Hän uskoo vakaasti, että maailma muuttuu muuttamalla, ihan joka päivä.
Katriina Kenttämies on Creative Sustainability maisterin suorittanut kestävän muotoilun asiantuntija. Hän on työskennellyt Digi- ja väestötietoviraston muotoilutiimissä, ja työstää parhaillaan projektia jonka tavoitteena on vahvistaa kaupunkilaisten luontoyhteyttä järjestämällä eri alojen asiantuntijoiden vetämiä metsäretkiä.
Susanne Nylund on vanhempainvapaalla tehtävästään johtavana palvelumuotoilijana Metsähallituksen Luontopalveluissa. Hän ajattelee, että muotoilun ja asiakastutkimuksen avulla ympäristövastuullisuudesta voidaan tehdä konkreettista ja totta.
Ympäristömuotoilijat on vuodesta 2021 toiminut vastuullisen muotoilun edistämiseen keskittyvä vertaisverkosto, jonka 12 jäsentä toimivat eri kaupunkien sekä valtion organisaatioissa. Jäsenet toimivat organisaatioissaan osana monialaisia asiantuntijayhteisöjä, monissa tapauksissa tiimiensä ainoina palvelumuotoilijoina. Verkosto sai alkunsa vuonna 2021 tarpeesta jakaa parhaita käytäntöjä ja tukea kestävyysmurrosta muotoilun keinoin, tavoitteena edistää kestävää toimintaa niin muotoilualalla kuin yhteiskunnassa.
