Naisten puolella
Melanie Wendland perusti Sonder-osuuskunnan, joka auttaa maailman vähäosaisimpia sosiaalisen muotoilun avulla.
Kun Melanie Wendland opiskeli palvelu – muotoilun MBA-tutkinnon Laurea-ammattikorkeakoulussa 2010-luvun alussa, opinnot avasivat hänen silmänsä näkemään, että designin avulla voi tehdä muutakin kuin voittoa yrityksille. Sitä ennen Etelä-Saksasta lähtöisin oleva Wendland oli työskennellyt digitaalisen muotoilun konsulttiyritys Fjordissa, jossa hän suunnitteli ja kehitti digitaalisia palveluja sekä toimi johtavana palvelumuotoilijana.
Laurean tutkinnon jälkeen Wendland haki töihin palvelumuotoilun johtajaksi suomalaiseen M4ID:hen eli Marketing for International Development-yritykseen, joka toimii nykyisin Scope Impact -nimellä. Se kehittää muun muassa palvelumuotoilun avulla ratkaisuja terveyteen liittyviin ongelmiin kehittyvis sä maissa.
”Kun menin yritykseen, siellä oli vain muutama ihminen. Neljän ja puolen vuoden aikana yritys kasvoi, ja meillä oli laaja portfolio liittyen maailmanlaajuiseen terveydenhuoltoon ja äitien terveyteen.”
Wendlandin työmatkat Intiaan ja Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan olivat silmiä avaavia. ”En ollut tiennyt aiemmin, että Pohjoismaiden kansanterveysohjelmat eteläisissä maissa ovat miljoonabisnes, mutta olin yllättynyt myös siitä, miten paljon siellä on tarvetta designille. Ei ole kovin paljon suunnittelijoita, jotka työskentelevät alalla, mutta tarve on suuri.
”Ihmisiä pitää ensin kuunnella ja ottaa heidät mukaan suunnitteluprosessiin.”
NIIHIN AIKOIHIN paikalliset ihmiset huomioiva, käyttäjäkeskeinen palvelumuotoilu terveydenhuollon hankkeissa oli uusi asia.
Wendlandia mietitytti myös ajatus kolonialismista. ”Pohjoisen pallonpuoliskon mailla on taipumus ajatella, että ne tietävät mitä etelän maat tarvitsevat ja tuovat ratkaisuja ajattelematta kontekstia. Se, mitä me toimme uutena asiana oli, että ihmisiä pitää kuunnella ensin ja ottaa heidät mukaan suunnitteluprosessiin. Sellainen ajatusmalli oli pelottava, koska silloin täytyy luopua suuresta määrästä kontrollia.”
Wendland, hänen kollegansa Damaris Rodriquez ja Lontoossa työskentelevä ja asuva Ledia Andrawes alkoivat pohtia, miten voisivat muuttaa voimadynamiikkaa niissä kohteissa, joissa hankkeita toteutetaan sekä sitä, miten he suunnittelijoina voisivat keskittyä enemmän ratkaisemaan hankkeiden ongelmia sen sijaan, että olisivat vastuussa yritysjohdolle.
”Olemme suunnittelijoita ja käynnistämme prosesseja ilman, että meitä olisi pyydetty tekemään niin. Se haastoi ajattelemaan, mikä on meidän suunnittelijoiden osa isossa systeemissä, ja miten voimme estää sen, että olemme vain palapelin paloja isossa koneistossa.
HE PÄÄTTIVÄT PERUSTAA vuonna 2017 osuuskunnan, joka sai nimekseen Sonder. Saman vuoden syyskuussa toteutui sen ensimmäinen hanke, joka oli järjestää yhteinen tapaaminen
suunnittelijoille, rahoittajille ja hankkeiden toteuttajille. Tapaamisessa mietittiin, miten designia voidaan tuoda kansanterveyden kontekstiin. Hanke sai myöhemmin nimen Design for Health.
Sonder pyrkii toiminnassaan dekolonisaatioon. Designerin työssä se tarkoittaa esimerkiksi alkuperäiskansojen tietämyksen ja käytäntöjen kunnioitusta, Eurooppa-keskeisyyden välttämistä ja sellaisten tulevaisuudenratkaisujen miettimistä, jotka eivät ole sortavia ja hierarkisia.
Tällä hetkellä Sonderiin kuuluu yhdeksän jäsentä eri puolilta maailmaa sekä kymmeniä yhteistyökumppaneita, jotka ovat esimerkiksi esimerkiksi visuaalisia suunnittelijoita, tuotesuunnittelijoita ja kuvittajia. Jokainen toimii freelancerina, eikä osuuskunnalla ole toimitusjohtajaa.
”Kun meillä on hanke, ihmiset saavat korvauksen työstään, mutta jos meillä ei ole hankkeita, ei myöskään tarvitse pitää yllä isoa koneistoa. Kulut ovat matalat. Voimme myös kieltäytyä hankkeista, jos niissä on jokin eettinen ristiriita eivätkä ne tuo positiivista vaikutusta.”
Sonderin keskeisiin arvoihin kuuluu, että se hyväksyy vain hankkeita, joilla on positiivinen vaikutus ympäröiviin ekosysteemeihin, sekä hankkeita, joissa pystytään luomaan pitkäaikaista vaikutusta ja sosiaalista muutosta.
Sonder on keskittynyt terveyteen liittyviin hankkeisiin, sillä niitä rahoitetaan huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi ilmastomuutokseen liittyviä hankkeita, Wendland sanoo.
Hän on itse mukana tällä hetkellä kolmessa hankkeessa. Niistä pitkäaikaisin on Pathways-tutkimushanke, jota Bill & Melinda Gates Foundation rahoittaa. Se alkoi vuonna 2019.
Sonder ja sen verkosto voivat laajentua, jos sen avulla saadaan aikaan positiivista vaikutusta.
PATHWAYSIA TOTEUTETAAN Keniassa sekä Biharissa ja Uttar Pradeshissa Intiassa, ja siinä tutkitaan miten sosiaaliset ja ympäristölliset tekijät vaikuttavat naisten ja lasten terveyteen raskauden ja synnytyksen aikana.
Vaikka äitien, vastasyntyneiden ja lasten terveydestä on olemassa paljon biolääketieteellistä tietoa ja tutkimusta, hoitotyöhön ja hoidon etsintään vaikuttavat sosiaaliset käytännöt ja käyttäytyminen ovat alue, jota tutkitaan edelleen vähemmän.
Wendland sanoo, että Sonderissa hankkeita lähestytään maanläheisesti ja nöyrällä asenteella. Paikalliset kumppanit otetaan mukaan varhaisessa vaiheessa, sillä he tuntevat paremmin tavat, säännöt ja voimasuhteet vaikkapa nairobilaisessa slummissa.
”Esimerkiksi Pathwaysin kohdalla menimme paikalliseen yhteisöön paikallisten kumppaneiden kanssa. Palkkasimme paikalliset tutkijat, jotka varmistivat, että kaikki sujuu mahdollisimman eettisesti. Yritimme saada heidät sitoutettua pidemmäksi aikaa hankkeeseen, koska he tarvitsevat töitä.”
Haastattelujen teossa auttaneet naiset perustivat myöhemmin kansalaisjärjestön auttamaan alueen asukkaita
”Tutkimustyömme inspiroi heitä ja maksamamme palkka auttoi heitä perustamaan omia hankkeita.”
SONDER EI PERUSTU voitto-odotuksiin, vaan tuottojen ylijäämä sijoitetaan takaisin osuuskuntaan ja sosiaalisiin hankkeisiin. Nyt Sonderissa mietitään, että se alkaisi tukea naistutkijoita Keniassa. Viime vuonna osuuskunnan liikevaihto oli 2,5 miljoonaa euroa.
Wendland haluaa välttää kasvu-sanaa, mutta Sonder ja sen verkosto voivat laajentua, jos sen avulla saadaan aikaan positiivista vaikutusta. Hän näkee, että tulevaisuudessa Sonder on enemmän sosiaalisen muotoilun hankkeiden alusta, joka kehittyy jäsenien ja yhteistyökumppaneiden kiinnostuksen mukaan ja kestävän kehityksen pohjalta.
Wendland hoitaa Sonderissa myös hallinnollisia asioita. Lisäksi hän opettaa Laureassa palvelumuotoilua. Opiskelijoiden kiinnostus työskennellä sosiaalisella sektorilla on suuri.
”Monet opiskelijat lähestyvät meitä ja sanovat, että haluavat käyttää taitojaan hyvään tarkoitukseen, ja kysyvät miten se tapahtuu.”
Alma Jantunen: ”Taide ja käsityöt ovat olleet aina osa elämääni”
Petra Lassenius on Vuoden kalustesuunnittelija 2024
