Optimismia, mutta ei naiiviutta – Miten Eurooppaa muotoillaan?

Päivi Tahkokallio. Kuva: Anni Koponen
Päivi Tahkokallio. Kuva: Anni Koponen

Muotoilu on monen muun toimialan rinnalla pieni. BEDAn tuoreen European Design -raportin mukaan Euroopassa on kuitenkin reilusti yli kaksi miljoonaa muotoiluammattilaista. Millaista muotoilupolitiikkaa tällä joukolla Euroopassa tehdään?

Tarvitaan tekijä ja tarvitaan kehys

Ensinnäkin tarvitaan joku, joka sitä tekee. Muotoilun vahvin ääni Euroopassa on Bureau of European Design Associations, viidenkymmenen jäsenorganisaation 50-vuotias BEDA, jonka jäsenet ovat muotoilijajärjestöjä kuten Ornamo tai muotoilun promo-organisaatioita. BEDAn myötävaikutuksella Eurooppa sai ensimmäisen muotoilupoliittisen ohjelmansa, kun Euroopan komissio julkisti European Design Action Planin vuonna 2013.

Toiseksi tarvitaan sopiva kehys. Kun muotoilu kymmenen vuotta sitten kytkettiin osaksi innovaatiopolitiikkaa, muotoilusta tuli ensimmäistä kertaa konkreettinen työkalu, jonka komissio uskoi tuottavan lisäarvoa Euroopan taloudelle. Muotoiluvetoista ja käyttäjälähtöistä innovaatiopolitiikkaa on toteutettu sarjalla projekteja, joihin Euroopan Unioni on investoinut miljoonia euroja. Projekteissa on aika lailla toteutettu niitä suosituksia ja tavoitteita, jotka eri Euroopan maista koottu muotoilun huippuasiantuntijoiden European Design Leadership -ryhmä kokosi kuluvan vuosikymmenen alussa. Suomella oli tässä selkeä rooli: Aalto-yliopisto johti projektia, jossa suositukset luotiin.

Muuttunut maailma tarvitsee uuden muotoilupolitiikan

Maailma on vuoden 2013 jälkeen muuttunut paljon ja Eurooppa tarvitsee uutta muotoilupolitiikkaa. Design Action Planin ansiokkaissa projekteissa on keskitytty siihen, että tieto muotoilun merkityksestä ja lisäarvosta välittyisi entistä laajemmalle niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla ja että muotoiluosaaminen yrityksissä ja julkisella sektorilla vahvistuisi. Kelpo tavoitteita, mutta muuttuneessa maailmassa riittämättömiä.

Uuden muotoilupolitiikan on reagoitava siihen, mihin kaikki alat Euroopassa joutuvat nyt ottamaan kantaa: ilmastonmuutokseen, digitalisaatioon ja osaamiseen. Meillä on oltava näkemys siitä, miten muotoilu voi tuottaa ratkaisuja kiertotaloudelle tai miten se voi kiihdyttää digitalisaatiota. Joudummme pohtimaan, mikä muotoilun rooli tekoälyn hyödyntämisessä ja tekoälyyn liittyvissä eettisissä pelisäännöissä on.

Osaaminen on Euroopan isoja kysymyksiä, puhutaan sitten uudelleenkoulutuksesta, joka Euroopassa koskee ainakin sataa miljoonaa ihmistä, tai koulutuksen uudistamisesta. Muotoilupolitiikassakin on nähtävä, miten muotoiluosaamista pitää digitalisoituneessa ja edelleen digitalisoituvassa maailmassa kehittää.

Lentoon lännen kotkan ja idän tiikerin välistä

Eurooppalaisen designpolitiikan tärkein tavoite on, että muotoilu tuottaa lisäarvoa Euroopalle.

Lisäarvo on nähty voittopuolisesti taloudellisena. Muotoilun tiedetään vahvistavan yritysten kilpailukykyä sitä enemmän mitä strategisempaa sen hyödyntäminen on ja tämä tiedetään Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella. Eurooppalaisen muotoilupolitiikan onkin löydettävä entistä tehokkaampia tapoja viedä muotoilu johdon työkaluksi kaikilla teollisuudenaloilla ja julkisella sektorilla. Muotoilualaa on samalla kehitettävä osana luovien alojen ja luovan teollisuuden kokonaisuutta.

Kuuma kysymys koko Euroopalle on, minkä avulla Eurooppa erottuu amerikkalaisesta kotkasta ja idän tiikeristä. Tätä kysyivät niin komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kuin Ann Mettler, European Political Strategy Centren johtaja helmikuussa EU Industry Days -tapahtumassa Brysselissä.

Useampi vastasi ihmisläheinen teknologia. Tähän on muotoilupolitiikan näkökulmasta helppo yhtyä. Ihmisen ja käyttäjän muotoilijat tuntevat.

Moni vastasi, että Eurooppa erottuu arvoillaan. Kiinnostavimpia kysymyksiä europarlamenttivaalien jälkeen on, millä arvopohjalla Eurooppa tulevaisuuteen tähtää. Varmaa on, että muotoilupolitiikassakin on otettava kantaa, kehitetäänkö Eurooppaa edelleen meille tuttujen arvojen, tasa-arvon ja kaikkien osallistamisen avulla. Olen optimistinen, mutta naiivi ei kannata olla.

Päivi Tahkokallion kaksivuotinen puheenjohtajakausi 50 vuotta täyttävän Bureau of European Design Associations -organisaation johdossa ensimmäisenä suomalaisena käynnistyy 17.5.2019. Tahkokallion johdolla BEDA valmistelee uuden sukupolven designpolitiikkaa uusien poliittisten haasteiden keskellä. 

Europarlamenttivaalit järjestetään 23.–26.5.2019 (Suomessa 26.5.): vaalien jälkeen Euroopan Unioni saa uuden komission. Iso-Britannia ja EU valmistelevat venähtänyttä Brexitiä. Suomi aloittaa Euroopan Unionin puheenjohtajana heinäkuussa.