Suomi 100 innostaa ja kismittää suomalaisia vaatesuunnittelijoita – Linnan juhlissa luvassa erityistä juhlavuutta
Teollisuustaiteen Liitto Ornamon kyselyyn vastanneet vaatesuunnittelijat suhtautuvat Suomen 100-vuotisjuhlintaan pääosin myönteisesti. Suomalaisen muodin arvostus saa suunnittelijoilta myös kritiikkiä.
Ornamo kysyi vaate- ja korusuunnittelun alalla työskentelevien jäsentensä ajatuksia Suomi 100-vuoden merkityksestä marraskuussa. Vastaajista useampi kertoo suunnitelleensa vuoden aikana Suomi 100 -mallistoja sekä pukuja itsenäisyyden juhlavuoden tilaisuuksiin. Juhlamallistot ovat olleet suosittuja.
”Lisäsin KUDE®-vaatemallistooni mustikansinisen värin 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Jokainen mekkoerä on viety minulta käsistä. Moni asiakas on kertonut, että mekko on ostettu juhlavuoden tapahtumaan”, kertoo vaatesuunnittelija, toimitusjohtaja Outi Pakarinen Kude Designista.
Hyvä vire ja muotoilualan optimismi näkyvät alan yritysten liikevaihdoissa ja suhdanneodotuksissa, selviää myös Teollisuustaiteen Liitto Ornamon joulukuussa julkaisemasta Muotoilun suhdannekatsauksesta 2017. Peräti joka toinen suhdannekyselyihin vastanneista uskoo yleisten kysyntä- ja suhdannenäkymien kohenevan seuraavan vuoden aikana.
Linnan juhlissa teemana vapaus
Inspiroituminen suomalaisesta suunnittelusta näkyy itsenäisyyspäivän juhlinnassa, kertovat juhlapukuja presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle Linnan juhliin suunnittelevat Ornamon jäsenet.
”Suomi 100 näkyy kiinnostuksena puvun inspiraatiota ja erityistä juhlavuutta kohtaan. Siksi ollaan haluttu käyttää suunnittelijaa, eikä mietitty pukua itse”, sanoo juhliin kolme pukua suunnitteleva Sari Nordström.
Nordströmin asiakkaita ovat kansanedustaja Sari Multala, sekä Heikki Hurstin työtä jatkava tytär Sini Hursti ja Heikin puoliso Eija Hursti.
”Tänä vuonna minulle oli tärkeää suunnitella ne muutamat omaan aikatauluun sopivat puvut henkilöille, jotka tekevät mielestäni tärkeää työtä niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin”, Nordström kertoo.
Arvojen tärkeydestä puhuu myös suunnittelija Viivi Lehto-Peltomäki, joka loihtii puvun Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nordille.
”Puvun teema on vapaus, ja se on kunnianosoitus sotiemme veteraaneille. Puvun suunnittelu on minulle hieno, uusi avaus urallani. On mahtavaa päästä tekemään pukua juuri 100-vuotiaan Suomen juhlavastaanotolle omia arvojani vastaavien yhteistyökumppanien kanssa”, Lehto-Peltomäki kuvailee.
Mallisto nimeltä 100
Suomalaisen suunnittelun arvostuksesta kertoo myös vaatesuunnittelija Katri Niskanen. Hänen mukaansa Suomen 100-vuotisjuhla on näkynyt ilahduttavasti vuoden alusta alkaen.
”Yrityksillä ja järjestöillä on ollut pitkin vuotta Suomi 100 -teemaisia tilaisuuksia ja juhlia, joihin osallistujat ovat halunneet suomalaista suunnittelua ylle”, Niskanen kertoo.
Samasta trendistä kertoo muotitaiteilija, toimitusjohtaja Sanna Kantola laukkuja, kenkiä ja asusteita suunnittelevasta Lumi Accessoriesista. Lumin syksy-talvi -mallisto 2017 on saanut nimen ’100’. Se juhlistaa 100-vuotiasta Suomea ja esittelee brändin 100 suosituinta tuotetta.
”Suomalaisen muotoilun ja muodin arvostus on viime vuosina kasvanut kovasti. Suomalaiset asiakkaat hakevat ihan eri tavalla kotimaisia tuotteita”, Kantola arvioi.
Ylen itsenäisyyspäivänä TV1:stä tulevan Kohti Linnan juhlia -lähetyksen juontajan, toimittaja Sanna Savikon puvun suunnittelusta vastaa niin ikään ornamolainen suunnittelija Jaana Haaksiluoto. Suomalainen luonto on hänelle inspiraation lähde.
”Hihojen laskokset viittaavat luonnon muotokieleen, kuten soljuvan veden pintaan ja hangen pehmeisiin muotoihin. Materiaalin väri on arvokas, mutta luonnonvärinen nude”, Haaksiluoto kuvaa.
Suomi nukkuu muotipotentiaalin ohi
Suomi 100 -vuosi sekä suomalaisen muodin arvostus saavat kyselyssä myös kritiikkiä.
Muotitaiteilija, neulesuunnittelija Mai Niemi toivoo lisää uskottavia foorumeita, joissa suomalainen muoti voisi näkyä. Niemi on suunnitellut juhlavuonna oman Suomi 100 -juhlapuku -ja korumalliston
”Suomessa ollaan liian varovaisia. Pitäisi nostaa esille muitakin, kuin tiettyjä ’varman päälle’ tekeviä brändejä”, hän arvioi.
Samoilla linjoilla on muotitaiteilija Ilona Pelli.
”Suomi 100 ei ole näkynyt toivotulla tavalla suomalaisen suunnittelun arvostuksessa. Laskusuhdanne näkyy valitettavasti edelleen siinä, että juhlapukeutumisessa pihistellään”, Pelli arvioi.
Main Niemen mielestä Suomessa ei olla riittävän kiinnostuneita omasta muodista – maailmalla kylläkin.
”Itse availen juuri omaa nettikauppaani Kiinassa. Haasteena on se, ettei pieniä muotiyrityksiä tueta kansainvälistymisessä. Suomi nukkuu, vaikka täällä on uskomaton muotipotentiaali. Onneksi tietoisten, omaperäistä lähimuotia etsivien asiakkaiden määrä lisääntyy koko ajan.”