Taiken uudistuksissa täytyy huomioida eri alojen tarpeet 

Kuva: Anni Koponen

 Taiteen edistämiskeskus Taike valmistelee visiotaan tuleville vuosille. Osana työtä on avattu avoin kysely, joka on suunnattu sekä taiteen tekijöille että yleisölle. 

Ornamo muistuttaa, että myös muotoilijat kuuluvat Taiken kohderyhmään. Luovan suunnittelualan tarpeet tulisi huomioida paremmin Taiken hakuprosessissa ja ohjeissa. “Taiteilija-apuraha” ohjaa jo nimen perusteella lähinnä taiteilijat hakemaan rahoitusta, vaikka se on tarkoitettu myös suunnittelualalle eli muotoilijoille ja arkkitehdeille. Useat Taiken apurahojen kohderyhmistä (muotoilijat, kriitikot, kääntäjät, journalistit) eivät käytä taiteilija-ammattinimikettä, eivätkä välttämättä ymmärrä tuen olevan heille tarkoitettu, koska ammatti-identiteetti on erilainen.  

Myös kohdeapuraha on Taiken ohjeiden mukaan suunnattu “ammattitaiteilijoille”. Edellä mainittu asia on muotoilun osalta tullut ilmi Ornamon apurahakoulutuksissa ja neuvonnassa. Se vaikuttaa hakijamäärien jakaantumiseen siten, että suunnittelijoita on huomattavasti vähemmän hakijoina. Avustusten tarve ei kuitenkaan ole tässä ryhmässä vähäisempi.  

Muotoilijoille on tyypillistä aloittaa toimintansa elinkeinonharjoittajana, jolloin yritystuet ja Business Finlandin palvelut ovat heidän ulottumattomissaan. Tähän saumaan tarvitaan vahvaa tukea Taikelta, jota voisi suunyautua entistä paremmin palvelemaan luovaa suunnittelua. Ornamo kannattaa joko taiteenjaon säilyttämistä tai/ja kokonaan uudentyyppisen luovan alan kehitys-rahoitustuen mukaan tuomista. Tuki osoitettaisiin elinkeinonharjoittajille ja muille alkuvaiheen yrittäjille, joiden liiketoiminta ei ole vielä käynnistynyt tai se on vähäistä. Jotta tuella olisi alalle tarvittava vaikutus, tulisi sen olla suunnattu aineettomien oikeuksien hallintaan (intellectual propertysis. myös brändin suoja) sekä liiketoiminnan tai yksittäisen hankkeen alkuvaiheen eli tuotekehityksen toimenpiteiden vahvistamiseen.   

 

Kohdennettua rahoitusta yhteisöille ja kunnille 

Ornamo kannattaa taideyhteisöjen tuen nostamista ainoastaan, mikäli rahoitusta ei vähennetä henkilökohtaisista apurahoista.  Taiteellisen ja tuotannollisen henkilöstön palkkaamismahdollisuuksien lisääminen vakiinnuttaa alan rakenteita ja poistaa ilmaistyötä. Rahoituksen pitää olla kuitenkin pitkäkestoista, jotta työllä pystytään sekä rakentamaan uutta että ylläpitämään toimintoja.  

Taikessa voisi olla selkeästi oma kanavansa/tukensa ei-kaupalliselle taiteelle, mutta selkeämpää rahoitusta ja tukea soveltavalle taiteelle sekä rajapinta-alueelle, jonka tekijät haluavat kaupallisuutta, mutta eivät tiedä, millä päästä toiminnan alkuun. Kenties myös läänintaiteilijat voivat tarjota tällaista tukea. Toinen vaihtoehto on taiteen välittäjäportaan tukeminen.  

Uudet rahoitusmuodot eivät  saa vähentää henkilökohtaisia työskentely ja kohdeapurahoja. Mikäli kunnille ohjataan rahoitusta, täytyy siinä painottaa omarahoitusosuuden tärkeyttä. Tässä on myös ongelmana, että raha jakautuisi kuntiin ammattimaisten hakijoiden käsiin (kuten EU-tuet). Ellei hakukriteereihin lisätä taiteilijoiden työllistävyyttä, raha kasvattaa pelkästään rakenteita, joita on tärkeä paremminkin virtaviivaistaa. 

Toiminta-avustusten saajien yhteistyön ja synergian pitäisi olla itsestäänselvyys. Alan laajan kuvan tiedostaminen, kumppanien yhdistäminen tai sparraaminen saman hankkeen tai rahoituksen alle on varmasti eduksi. Siinä Taike voisi olla vahvemmin mukana. 

 

Asiantuntijapooli 

Taiken tukemien alojen toimijat toimivat ammateissaan hyvin erilaisista lähtökohdista ja tavoitteista. Apurahapäätöksissä ei ole hyötyä monialaisuudesta arvioitaessa hankkeiden vaikuttavuutta ja merkitystä kentällä. Arkkitehti ei ole hyvä arvioimaan sirkustaidehankkeen vaikuttavuutta tai kuvataiteilija kalustemalliston kaupallista menestystä. Muotoilun ja arkkitehtuurin alalla luovuus (taide) on osa tuotekehitystä, eikä lopputulos, kuten kuva- ja esittävän taiteen kentällä. Tästä syystä ehdotamme sekä täsmennetyn luovan suunnittelualan (muotoilu, arkkitehtuuri) rahoitusinstrumentin luomista, että nykyisen kaltaisen suunnittelualan asiantuntijaelimen tai poolin pitämistä omanaan apurahapäätöksissä.  

Arviointi- ja asiantuntijatyön palkkiot ovat olleet liian alhaisia.  Mikäli Taiken vertaisarviointia kavennetaan, ehdotamme mittariston rakentamista päätösten tueksi. Kannatamme, että parhaat projektit kyetään tunnistamaan sopivien mittarien tai/ja täsmäraadin ansiosta. Alueelliset taidetoimikunnat ovat tärkeitä paikallisten ruohonjuuritason projektien vaikuttavuuden tunnistamisessa 

 

Taiken tulevaisuuden palvelut 

Taiteen kentällä on varmasti tarvetta lakipalveluille, mikäli tavoite on kohentaa luovan alan ammattilaisten tietoisuutta omista oikeuksista ja sitä kautta toimeentuloa. Taiken toimintakenttä on kuitenkin niin laaja, että asiassa kummastuttaa se, aikooko Taike palkata lakimiesarmeijan, joka osaa vastata kentän kysymyksiin laidasta laitaan. Esimerkiksi yrittäjyys ja immateriaalioikeudet eri aloilla vaativat laajaa lakiosaamista.   

 

Kansainvälistymisen tukeminen 

Taikeen voidaan mieluusti luoda uusi suunnittelualan rahoitusinstrumentti, jossa neuvoja saa neuvottelutaitojen ja kansainvälistymissuunnitelman kehittämiseen. Suomen luova sektori elää paremmin, jos se pystyy tarjoamaan hyödykkeitä myös Suomen ulkopuolelle ansaintaa kasvattavalla tavalla (esim. tekijänoikeuden, tavaramerkin ja mallioikeuden lisensointi).  Muotoilun kansainvälistymistä tukee parhaiten uusien skaalautuvien liiketoimintamallien kehittäminen luoville aloille. Muotoilijoiden aineettomien oikeuksien (IP) hallinnalla kasvatetaan kansainvälistä kilpailukykyä. Muotoilua tulee tästä syystä tukea aivan eri tavoin kuin itseisarvoista taidetta, jota suojaa luonnollisesti syntyvä tekijänoikeus. Muotoilulle tätä ei synny, ja esimerkiksi kansainvälinen näyttelytoiminta tai muut taiteen kv-toimintamallit eivät tue luovan suunnittelualan kansainvälistymistä. Muotoilualaa voidaan edistää tekijänoikeutta vastaavien suojamuotojen (mallisuoja, tavaramerkki) hankintaa tukemalla. Näiden kustannukset ovat ammatinharjoittajille ja aloitteleville muotoilijoille kalliita, josta syystä muotoilun luovinta osaa ei usein suojata. Tämä on yksi suurimpia esteitä kasvulle ja kansainvälistymiselle, ja aiheuttaa myös tuotteiden kopiointia ilman, että siihen voi puuttua. Suunnittelualoille kohdennettu tuki tulisi selkeästi suunnata liiketoiminnan alkuvaiheen ja tuotekehityksen sekä aineettomien oikeuksien tukemiseen. Erityistuki myös ohjaisi alan toimijoita hakemaan tukea kasvua edistävään osuuteen toiminnassa. Aloittelevat muotoiluyritykset ja yksityiset elinkeinonharjoittajat, joita on suuri määrä, eivät ole oikeutettuja Business Finlandin tukiin ja ohjelmiin.   

 

Läänintaiteilijoiden työnkuva ja nimike uudistetaan ja profiloidaan  

Läänintaiteilijoiden työnkuva on nykyisin yhtä moninainen kuin on läänintaiteilijoitakin. Työnkuvaa onkin syytä tarkentaa. Keinotekoiset yhdistelmänimikkeet harvoin tuovat ratkaisua mihinkään, ja sekoittavat viestiä taiteen kuluttajien suuntaan. Asiantuntijuus liittyy omaan osaamisalaan. Tuottaja on ammattinimike siinä missä taiteilijakin.  Ko. henkilöiden substanssiosaaminen tulisi olla vahva 

 

Valtion taiteilija-apurahasta vapaan taiteilijan palkaksi? 

Kannatamme mallia, joka edistää taiteilijan työllistymistä yrityksiin ja organisaatioihin. Asian yhteydessä mainitaan tekijänoikeus, mutta kysymys vaati täsmennystä suunnittelualojen (muotoilu, arkkitehtuuri) osalta.  

Emme kannusta taiteilijoita toiminimien perustamiseen. Mikäli on rinnakkaisia systeemejä, taiteilijan / muotoilijan henkilökohtainen apuraha pitää olla linjassa palkattujen taiteilijoiden kanssa. Ehdotamme minimiä käteen jääväksi lähtöpalkaksi: 2 500 € / kk verotonta tuloa, josta taiteilija maksaa itse MYEL-maksun. Jatkossa indeksikorotukset on huomioitava vuosittain. Perustelumme ehdotukselle on, että korotus on aiheellinen, koska kyseiset ammattilaiset ovat korkeakoulutettuja, ja tulot jäävät jatkuvasti muista korkeakoulutetuista aloista jälkeen.