Tarina sisustusarkkitehtuurin murroksesta
Vasta julkaistu Sisustusarkkitehtuurista palvelumuotoiluun – 50 vuoden murros -kirja kuvaa suomalaisen sisustus- ja huonekalukulttuurin muutosta. Kertojina ovat kahdeksantoista sisustusarkkitehtia, jotka valmistuivat Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1969.
Teoksessa tarkastellaan alan mullistuksia: koulutuksen, työn luonteen ja työn tekemisen muotojen muuttuminen, suomalaisen huonekalualan murrokset, digitalisoituva yhteiskunta sekä palvelumuotoilun nousu.
”On aika poikkeuksellista, että yhdellä alalla on tapahtunut näin suuri murros vain 50 vuoden aikana. Muotoilu oli vielä 60-luvulla aika marginaalinen ala, vaikkakin näkyvä. Myös opiskelun puitteet olivat hyvin vaatimattomat”, kertoo vuosikurssi -69:n jäsen ja kirjan toimituskunnan puheenjohtaja, professori emeritus Yrjö Sotamaa.
”Tänä päivänä muotoilun kosketuspinta yhteiskuntaan on laajentunut aivan valtavasti. Meillä on esimerkiksi Otaniemessä alan korkeakoulu, jota tullaan maailmalta katsomaan esimerkkinä siitä, millaista muotoilun koulutuksen tulisi olla.”
Tulevaisuus tuo muotoilulle ennennäkemättömiä mahdollisuuksia
Kirja syntyi tiiviisti yhtä pitäneen vuosikurssin aloitteesta. Kun kurssilaisten valmistumisesta oli kulunut 50 vuotta, tuntui sopivalta katsoa taaksepäin ja pohtia, missä muotoilu menee tänä päivänä.
Kun sisustusarkkitehtikurssi -69 aloitti opintonsa vuonna 1965, Suomi eli vielä sodanjälkeisen aikakauden murrosta.
”Tilanne oli otollinen uuden luomiselle, sillä monesta asiasta oli puutetta. Samalla oli paljon aiheita, joista ammentaa. Tämä loi puitteet suomalaisen muotoilun kansainvälisen maineen luomiselle”, Sotamaa kertoo.
Muotoilu on lähtökohtaisesti työtä, jota tehdään ihmisten kanssa ja ihmisiä varten. Ja sellaisen toiminnan tarve kasvaa koko ajan
Nyt kun vuosikurssin 50-vuotinen ammattiura alkaa olla lopuillaan, ollaan taas uudenlaisen ajan edessä. Maailma on jo täynnä kaikkea mahdollista, ja esimerkiksi digitalisaatio sekä palvelumuotoilun nousu muuttavat alaa.
”Kun aloitin oman urani, oli vallalla ajatus sankarimuotoilijasta, joka lähestulkoon ylimaallisella kyvyllä luo yksikseen asioita. Nyt taas puhutaan siitä, miten tärkeää yhteiskunnan toiminnassa ylipäätään on kuunnella muita. Eri alojen osaajat haastavat toisiaan ja saavat siten kaikki ymmärtämään paremmin sen, mikä on kunkin ydinosaamista.”
Sotamaa näkee, että tulevaisuus tuo muotoilulle ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Kirjan esipuheessa hän kirjoittaa luovien alojen ihmisten löytävän yhteiskunnasta muutosten ja vaikeuksienkin keskellä loputtomasti uusia mahdollisuuksia.
”Muotoilu on lähtökohtaisesti työtä, jota tehdään ihmisten kanssa ja ihmisiä varten. Ja sellaisen toiminnan tarve kasvaa koko ajan. Siinä ei välttämättä ole tuloksena tuoleja ja pöytiä, vaan muotoillaan vaikkapa valtionhallinnon prosesseja tai kaupungin palveluprosesseja.”, Sotamaa uskoo.
