Uusia toimintamalleja galleriatoimintaan?

Taiteilijat O -galleriassa näyttelyt olivat korkeatasoisia ja saivat paljon kiitosta yleisöltä. Galleriaprojekti ei kuitenkaan päässyt nousemaan seuraavalle tasolle, joka oli työryhmän tavoitteena; nostaa ammattimaista tasoa ja toimia linkkinä kansainväliseen yhteistyöhön Kuva: Aino Favén ja Esa Lukala. Valokuva: Inni Pärnänen

Moni galleria lopetti toimintansa vuoden vaihteessa. Vuonna 2014 avattu piskuinen O galleria Uudenmaankadulla Helsingissä ehti olla olemassa vajaat kaksi vuotta. Hanke sai alkurahoituksen Ornamolta.


Keramiikkataiteilija Miia Kallio oli mukana alusta lähtien. Mitä hanke opetti?

”Käsitykseni ornamolaisista taiteilijoista laajeni ja opin huomattavasti muilta projektin parissa työskennelleiltä, varsinkin neuvottelu- ja delegointitaitoja. Lähdin mukaan keväällä 2014 vastaamaan Taiteilijat O ry:n velvoitteista koskien galleriaprojektia. Galleriaa alusta asti organisoi viisihenkinen johtoryhmä, jonka vetäjänä ja budjettivastaavana toimin. Galleriatyöryhmän jäsenten sitoutumisaste luonnollisesti vaihteli. On tärkeää sopia erikseen vastuu- ja tehtäväalueista vapaaehtoisten kanssa. Helposti jää muuten tilanteeseen, jossa ideoita on runsaasti ja tekijöitä huomattavasti vähemmän. Toimiakseen galleria tarvitsee pysyvän palkatun henkilön. Neuvoisin vastaavia projekteja harkitsevia miettimään tarkkaan rahoituskuvion. Yhteisen sävelen löytäminen työryhmän sisällä oli myös välillä vaikeaa, mutta halu yhteistyöhön ja yhteisten ratkaisujen löytämiseen voittivat aina erimielisyydet. Yhteistyö on mielestäni hienointa, mitä galleriaprojekti antoi. Yhdessä olemme enemmän. Näin ja näen edelleen taideteollisen alan taiteeseen keskittyvän gallerian tärkeänä koko alan näkyvyydelle.”

Vuoden vaihteessa moni galleria lopetti toimintansa pääkaupunkiseudulla. Keramiikkataiteilija Kirsi Kivivirta, O Gallerian johtoryhmän jäsen, miten luulet että galleriatoiminnasta voisi saada kannattavaa?

”Esim. Britanniassa  galleriat toimivat nyt hyvin vaihtelevilla rakenne- ja rahoitusmalleilla, joissa näyttelytoimintaan nivoutuu mm. tapahtuma- ja julkaisutoimintaa, yhteisöhankkeita ja yleisötyötä, teostilauksia ja residenssejä, taiteilijoiden työhuoneita ja erilaisia palveluita.
Britannian Arts Council on painottanut toiminnassaan erityisesti galleriakentän monimuotoisuuden edistämistä sekä uudentyyppisten hybridimuotoisten toiminta- ja rahoitusmallien rakentamista. Olisi tärkeätä tutustua eri organisaatioiden toimintaan ja lisätä ymmärrystä toimintamallien periaatteista, luoda verkostoja ja järjestää koulutusta organisaatioiden välillä. Erilaisia galleriamalleja on esitelty mm. Framen 2015 järjestämässä koulutuksessa sekä avoimilla luennoilla, joihin johtokuntakin on osallistunut.”

Ornamon Taiteen markkinatutkimuksen mukaan galleriat koetaan vaikeasti tavoitettavaksi ostopaikoiksi. Mitä mieltä olet nettigallerioista?

”Myynti on aktiivinen tapahtuma. Nettigalleria voi mielestäni tuoda kävijöitä ja lisätä jälkimyyntiä. Ammatillisesti profiloitunut fyysinen galleria toimii taideyleisön, taiteilijoiden  ja alan toimijoiden kohtauspaikkana. Se voi edustaa taiteilijoita myös kansainvälisillä messuilla. Erityisesti materiaalipohjaisen taiteen ominaisuus; materiaalin tuntu ja kolmiulotteisuus koetaan paikan päällä. Nykytaide on myös toisinaan osallistavaa. Omasta kokemuksestani voin sanoa että kynnys astua sisään taiteilijoiden  työhuoneisiin tekemään suoria taidehankintoja on viimeaikoina myös madaltunut.”