Halutaan: Datan hallitsija ja älykkäästi empaattinen muutoksen tekijä

Kuva: Jussi Henrik Latvala
Kuva: Jussi Henrik Latvala

Kysyimme muotoilua hyödyntävien yritysten johtajilta, millaisilla ominaisuuksilla varustettuja muotoilijoita he ottaisivat töihin. Ja mitä he haluavat saavuttaa muotoilun avulla?

 

Jussi Mantere – Head of User Experience, Kesko

Taustaltaan Teknillisestä korkeakoulusta valmistunut tietotekniikan diplomi-insinööri. Aiemmin Mantere on työskennellyt Ikealla ja Nokialla mm. digitaalisen käyttäjäkokemuksen, konseptoinnin, brändinhallinnan ja design-strategian parissa.

 

Mikko Kaipio – Design and Product Lead, Wolt

Tausta palvelumuotoilussa, opiskellut teollista muotoilua Taideteollisessa korkeakoulussa. Ennen Woltia Kaipio on työskennellyt mm. Fjordilla ja Futuricella konsepti- ja käyttöliittymäsuunnittelijana ja vetänyt palvelumuotoiluhankkeita. Vuonna 2014 perustettu suomalainen Wolt on ruoan tilaus- ja kotiinkuljetuspalvelu, joka toimii älypuhelinsovelluksen ja nettiselaimen kautta.

 

Joakim Karske – Brändi, design- ja asiakaskokemusjohtaja, OP

Monipuolinen muotoilutausta – suunnitellut kaikkea autoista tuotteisiin, johtanut globaalia designorganisaatiota ja vastannut useiden tunnettujen brändien muotoilustrategioista. Karske on valmistunut muotoilijaksi Taideteollisesta korkeakoulusta.

 

Miten muotoilun avulla kehitetään yrityksen liiketoimintaa?

Jussi Mantere:

”Asiakaslähtöiset tuotteet ja palvelut syntyvät muotoilun menetelmien avulla, ja niitä voidaan hyödyntää myös ihan perinteiseen liiketoiminnan kehitykseen: sen miettimiseen, mihin meidän pitäisi laajentaa bisnestä.”

Muotoilijan rooli on myös tuoda muotoiluajattelun kulttuuria organisaatioon, auttaa muuta organisaatiota ajattelemaan.

Mikko Kaipio:

”Kovan luokan insinööritieteen lisäksi liiketoimintamme taustalla on design-ajattelua. Omasta palvelumuotoilutaustastani tuon työhön tiettyjä prosesseja, kuten sen, miten asioita roadmapataan: missä vaiheessa tehdään tiettyjä asioita, mitkä ominaisuudet ovat tärkeitä nyt ja mitkä tulevaisuudessa. Muotoilun avulla yritetään ymmärtää ja ennustaa, mihin palvelu kehittyy. Food on demand -palvelua ei ole Suomessa tai Euroopassa vielä ihan hirveästi tarjolla. On mielenkiintoinen kysymys, mitä kaikkea tällä alalla on vielä mahdollista tehdä.”

Joakim Karske:

”Muotoilijoillamme on iso rooli OP:n liiketoiminnan kehittämisessä. Kehittämistyö jakautuu kolmeen osaan: organisaation sisäisen toiminnan järkeistämiseen ja tehostamiseen, nykyisten palveluiden käyttö- ja asiakaskokemuksen parantamiseen sekä uusien liiketoimintamallien ja digitaalisten palveluiden kehittä- miseen. Muotoilun avulla varmistamme, että kaikki mitä teemme asiakkaan suuntaan, on tehty loppukäyttäjää varten.”

 

Millaisella osaamisella varustettuja muotoilijoita teille rekrytoidaan?

Jussi Mantere:

”Hyvä muotoilija ei koskaan ole pelkästään taiteilija, vaan ennen kaikkea ongelmanratkaisija ja asiakkaan housuihin asettuja. Muotoilijan täytyy olla empaattinen. Älykäs empatiahan käytännössä tarkoittaa samaa kuin asiakaslähtöisyys: luodaan ratkaisuja johonkin todelliseen tarpeeseen. Tärkeää on myös kyky hyödyntää tutkimusta – sekä laadullista tutkimusta että kvantitatiivista kovaa dataa, muodostaa hypoteesinsa faktojen pohjalta.

Muotoilijan pitää pystyä toimimaan vähän epämääräisessä toimintaympäristössä, olla mukana määrittelemässä uusia toimintatapoja ja osata myydä omaa toimintatapaansa. Täytyy olla kykyä toimia muutosajurina. Uskon myös vahvasti monialaiseen kehittämiseen. Muotoilijan täytyy pystyä puhumaan samaa kieltä koodarin kanssa ja olemaan hyvää pataa bisneskehittäjän kanssa.”

Mikko Kaipio:

”Uteliaisuudella. Aina korostetaan, että hyvät ideat ovat miljoonien arvoisia, mutta eivät ideat yksistään ole minkään arvoisia. Parhaassa tapauksessa idea sen sijaan herättää uteliaisuutta, joka johtaa ratkomaan ongelmia tietyllä tavalla.

Muotoilijalla täytyy olla myös ymmärrystä analytiikkaan: kiinnostusta lukea numeroita ja ymmärtää ihmisten käytöstä numeroiden perusteella.

Nykyään palveluissa halutaan mittaroida kaikkea mahdollista, joten tätä ominaisuutta muotoilijoiden kannattaisi kehittää. Mitä paremmin pystymme ennustamaan ja arvioimaan mitä lähitulevaisuudessa tapahtuu ja miten käyttäjien käytös muuttuu, sitä paremmin voimme suunnitella tuotekokonaisuuttamme.”

Joakim Karske:

”Meille rekrytoidaan tarpeen mukaan kolmen eri tyyppisiä muotoilijoita. Business Designereiden tehtävänä on varmistaa, että uudet palvelut ja liiketoimintamallit rakentuvat osaksi kokonaisuutta. Palvelumuotoilijat vastaavat nimensä mukaisesti palveluidemme asiakaslähtöisyydestä, selkeydestä ja brändin mukaisen asiakaskokemuksen toteutumisesta. UX Designereiden vastuulla on digitaalisen käyttökokemuksen muotoilu OP:n digitaalisessa ekosysteemissä.

Kaikki muotoilijamme tarvitsevat vankan ammattiosaamisen lisäksi ymmärrystä systeemisuunnittelusta asiakkaan, brändin, liiketoiminnan, strategian ja kilpailijoiden perspektiivistä. Tämän kokonaiskuvan hahmottaminen on sisäänrakennettua osaamista, jolla muotoilija tuo lisäarvoa organisaatioihin, jotka ovat usein siiloutuneita ja helposti unohtavat asiakkaan.”

Muotoilija osaa katsoa siilojen yli asiakkaan ja samalla myös brändin perspektiivistä.

 

Lue artikkeli kokonaisuudessaan Ornamon jäsenlehdestä 2/17.

Ornamo-lehdessä 2/17 muotoilujohtajat kertovat, millainen designtiimi heillä on, ja mitä he ovat yrityksissä muotoilun avulla saavuttaneet (vain jäsenille, vaatii kirjautumisen).

 

Teksti: Saara Argillander