Kolme näkökulmaa muotoilun tulevaisuuteen

Ornamo-palkintoehdokkaat 2019: Minna Peltomäki, Ville Kokkonen ja Maija Arela. Kuva: Anni Koponen.
Ornamo-palkintoehdokkaat 2019: Minna Peltomäki, Ville Kokkonen ja Maija Arela. Kuva: Anni Koponen.

Vuoden 2019 Ornamo-palkintoehdokkaat kertovat, mitä heidän edustamiensa suunnittelualojen tulevaisuudessa näkyy.

Vuoden 2019 Ornamo-palkintoehdokkaat ovat muotoilun näkemyksellisiä uudistajia. Heitä yhdistää bisnesajattelun lisäksi kansainvälisyys, kiinnostus materiaaleihin sekä elinkaariajatteluun. Ornamo-palkinnon voittaja julkistetaan 5.12. Musiikkitalossa.

Maija Arela tietää, että valkoisesta on tulossa luksusväri

Tekstiilisuunnittelija Maija Arela tunnetaan paitsi kestävää muotia tekevän perheyritys Arelan perustajana, myös työstään kansainvälisessä värineuvostossa Intecolorissa.

Kansainvälisessä värineuvostossa puhutaan maailmanpolitiikasta ja ajankohtaisista teemoista. ”Ensin on ideakokous, jossa ei ole yhtäkään väriä mukana. Tuomme kokoukseen lehtijuttuja, puhumme katsomistamme elokuvista ja lukemistamme kirjoista. Kehitämme teemat, ja seuraavassa kokouksessa tuodaan teemoihin värit”, värineuvoston jäsen Maija Arela kertoo. Väreistä tehdään lopulta värikartta, joka määrittää kahden vuoden päästä katukuvassa näkyviä muotivärejä.

”Koska suunnittelemme värejä aina kaksi vuotta eteenpäin, meidän täytyy ajatella sitä, mitä tulevaisuudessa näkyy. Esimerkiksi keskustelu ilmastonmuutoksesta on näkynyt värineuvostossa jo pitkään. Vihreästä on puhuttu uutena mustana”, Arela sanoo. Hän tietää, että valkoisesta on tulossa luksusväri, kun materiaalien kierrätys tuo rusehtavia sävyjä muotiin.

Kesä- ja talvivärit eivät enää erotu toisistaan yhtä selvästi kuin ennen. Esimerkiksi Kolumbiassa niillä ei ole koskaan ollutkaan eroa. Makutottumuksissa on yhä eroa eri maissa. ”Saksassa, Italiassa ja Ranskassa miehilläkin on pastellisempia värejä, joita Suomessa vielä vierastetaan.”

Ville Kokkonen seuraa, mitä uutta Suomessa syntyy

Teollinen muotoilija Ville Kokkonen toteuttaa futuristisia, ekologisuutta edistäviä muotoiluprojekteja omassa yrityksessään, tekee materiaalikehitykseen liittyvää tutkimustyötä ja opettaa Aalto-yliopistossa.

”Kaikki tutkimus ja tuotekehitys, joka liittyy ekologisuuteen ja materiaalinkäytön kestävään tehokkuuteen, on tärkeää ja kiinnostavaa”, Kokkonen toteaa.

”Suomessa on valtavat metsävarat ja UPM ja Stora Enso tekevät merkittävää tutkimusta Kaikki ei tule julkisuuteen toisaalta kilpailun takia ja toisaalta siksi, että isot yritykset eivät kehitä kaikkia ideoita eteenpäin, koska voittoa pitää tulla lyhyellä aikajänteellä. Ideoista voisi hyvin syntyä pienempiä yrityksiä ja pienimuotoista toimintaa, jonka ei tarvitsisikaan välttämättä kasvaa, hän jatkaa.

”Valo on toinen tärkeä aihealue. Suomessa on huippuosaamista fotoniikan saralla. Itä-Suomen yliopisto kehittää huikeita sovelluksia, joita hyödynnetään tietotekniikassa, materiaalien kehityksessä ja lääketeollisuudessa. He ovat pystyneet 3D-tulostamaan nanoluokan tarkkuudella optoelektroniikkaa. Nyt linssejä pystytään tekemään lasin spektrien tarkkuudella, mutta ilman lasia, tulostamalla muovista. Sovelluksia voi olla lääketeknologiassa, älypuhelimissa ja ties missä lukulaitteista avaruusteknologian sovelluksiin.”

Minna Peltomäki pohtii, voisiko kenkiä tehdä banaanista tai palmun lehdistä

Jalkinesuunnittelija Minna Peltomäki uudistaa Pomarin brändiä ja huomioi työssään pohjoisen ilmaston, ikääntyvän väestön ja eettisyyttä painottavat kuluttajat.

”Haemme koko ajan uusia materiaaleja ja kokeilemme, voisiko kenkiä valmistaa vaikkapa banaanista tai palmun lehdistä. Emme ole vielä löytäneet sellaista laatua, joka kestäisi ja toimisi meidän ilmastossamme vaatimustemme mukaan”, Peltomäki kertoo.

”Nahka on ruokatuotteen sivutuote. Emme käytä vain nahkansa vuoksi kasvatettujen eläinten nahkaa. Mutta jos lihansyönti vähenee, kuten on todennäköistä, täytyy vaihtoehtoisia materiaaleja löytää. Kuitenkin niin, että jalkineen käytettävyys ja kestävyys eivät kärsi. Tuotteen on toimittava ilmastossamme ja kestettävä käyttöä, muuten se ei palvele kuluttajaa”, hän toteaa.

Teksti: Tuula Toivio