Muotoiluajattelua kriisin keskellä

Kuva: Reaktor

Kysyimme kuudelta muotoilujohtajalta, miksi muotoilua tullaan tarvitsemaan aina, vaikka resursseista muuten olisi pakko tinkiä. Kriisissä ja sen jälkeen maailma tarvitsee yhä enemmän muotoiluajattelua: luovuutta, kuuntelutaitoa, empatiakykyä, kontekstinymmärrystä, asiakaslähtöisyyttä, yhteistyötä ja kykyä soveltaa.

 

Hannu Oksa, Creative Director, Reaktor:

“Käynnissä oleva tilanne tulee muuttamaan kuluttajakäyttäytymistä pysyvästi, ja niin pienillä kuin suurilla yrityksillä on pakottava tarve viedä palveluitaan digitaalisiin kanaviin. Tilanne vaatii muotoilulta entistä generalistisempaa otetta ja osaamista: kriisin keskellä tarvitaan nopeita kokeiluja, ja kykymme luoda uutta arvoa tehokkaasti olemassa olevia resursseja ja materiaaleja hyödyntäen on tärkeässä asemassa. Toisaalta meillä on myös vastuu kiinnittää huomiota palvelu- ja tuotekehityksen ratkaisujen kestävyyteen ja arvoon myös kriisin jälkeisessä ajassa. Sekä oman osaamisen laajeneminen että yhteistyön tarve markkinoinnin ja teknologian parissa nousee keskiöön. Monilla organisaatioilla on edelleen opittavaa poikkitieteellisestä yhteistyöstä. Muotoilulla on mahdollisuus olla se liima, joka saa meidät hyödyntämään kollektiivista osaamistamme entistä paremmin.”

Minna Kemell-Kutvonen, Design & Product Development Director, Marimekko:

“Suunnittelijan rooli on ratkaisukeskeinen ja samalla filosofinen: hänen tulee moniulotteisesti ymmärtää ja tulkita maailmaa, sen nykytilaa sekä siinä asuvien ihmisten käyttäytymistä. Muutoksen keskellä ihmisten todellisten tarpeiden ymmärtäminen ja tutkiminen on noussut entistäkin merkityksellisempään rooliin tulevaisuuden vastuullisten ratkaisujen rakentamisessa. Uskon että kriisin myötä ihmiset etsivät yhä enenevissä määrin ajattomia arjen ratkaisuja, jotka kestävät aikaa laatunsa ja designinsa puolesta. Ihmiset haluavat todennäköisesti ostaa vähemmän, mutta parempaa, ja asioita jotka tekevät heidät arjessa aidosti iloisiksi. Vastuullisuus tulee myös lisäämään merkitystään.”

Jouni Linkola, Head of Design, Elisa:

“Muotoilijat ovat toimineet Elisalla asiakkaan tarpeista lähtevän, ketterän kokeilukulttuurin puolestapuhujina. Muotoiluajattelua on kuitenkin jaettu kaikille elisalaisille, eivätkä muotoilun menetelmät ole näin vain muotoilijoiden etuoikeus. Kriisin myötä ne on otettu laajasti käyttöön. Innovaatioita pulppuaa esimerkiksi uusina tuoteideoina, asiakaspalvelun yksinkertaistamisena tai verkkoasioinnin helpottamisena. Nekin ideat joista on puhuttu pitkään ja jotka ovat juuttuneet kehitysjonoon, on yhtäkkiä saatu liikkeelle, ‘koska korona’. Toisaalta, yllättävän paljon muotoilijan työtä on haitannut arjessa olevan näennäisen luppoajan, kahviautomaattikeskustelujen ja spontaanien kohtaamisten puute. Niiden varassa on paljon arjen ongelmien ratkaisua ja innovaatioita. Moderni työkulttuuri – vapaa etätyö, autonomisuus ja verkostoituminen, vertaistuki ja parhaiden käytäntöjen jakaminen osoittavat nyt voimansa.”

Jussi Salojärvi, Senior Manager, Industrial Design, Valmet:

“Isossakin organisaatiossa muotoilijoita on suhteellisesti katosen yleensä aika vähän. Talon sisällä muotoiljat osallistuvat usein laajalla rintamalla aika monentyyppiseen tekemiseen ja tekevät töitä lähes kaikkien sidosryhmien kanssa – kaikki toiminta on enemmän tai vähemmän tuotteisiin ja palveluihin sidottua. Muotoilijoiden monialainen, poikkitieteellinen osaaminen ja kyky soveltaa ovat niitä asioita, jotka tekevät muotoilusta elintärkeän, vaikka resursseja muuten olisi pakko vähentää. Konsulttien ja muotoilutoimistojen näkökulmasta nämä varmasti ovat aika nihkeitä aikoja. Itse ajattelen, että juuri tällaisissa tilanteissa muotoilijoiden luovina tekijöinä pitäisi olla niitä, jotka löytävät tekemiselleen uusia kanavia ja muotoja.”

Kimmo Äijälä, Chief Service Designer, UROS:

“Digitaalisten työkalujen merkitystä ei voi vähätellä – se korostuu tällaisina aikoina. Asiakkaita osallistetaan nyt vain digitaalisesti, joka vaatii vähän tarkempaa suunnittelua kaikilta, myös muotoilijoilta. Uskon, että kriisin myötä yhä useampi näkee muotoilun ja asiakaslähtöisyyden arvon ja muotoilu tulee entistäkin tärkeämmäksi osaksi yritysten toimintatapoja. Osa yrityksistä on ajautunut tilanteeseen, jossa on ollut pakko keksiä uusia toimintatapoja ja palveluita, joten on luonnollista, että koronakriisin jälkeenkin keskitytään yhä enemmän asiakaslähtöisyyteen ja uusien palveluiden kehittämiseen myös aloilla, joissa se on aiemmin ollut vieraampaa. Odotan mielenkiinnolla muotoilun seuraavaa aaltoa ja mitä kaikkea se tuo tullessaan.”

Mika Röykkee, CEO, Ed Design:

“Kriisi on kirkastanut sitä, miten tärkeää kontekstintuntemus käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa on. Työn alkuvaiheesssa on kriittistä ymmärtää mahdollisimman hyvin käyttäjän tarpeet, halut ja toiveet. Sen ymmärryksen kartoittaminen puhelin- tai videopalaverissa ei ainakaan nykyteknologialla samalla tavalla onnistu. Muotoiija tarvitsee ideointiin ja inspiroitumineen syvällisen ymmärryksen siitä kentästä jossa toimitaan. Se tuottaa niitä tyhmiä kysymyksiä jotka puolestaan tuottavat uutta ajattelua. Muotoilijoiden valtti on herkkyys nyansseille. Empatiataito, joka muotoilijoille on sisäänrakennettu, sekä kyky nähdä ne pienet erot käyttäjien arjessa, asiat joihin voidaan vaikuttaa ja tehdä toisin. On ollut upeaa nähdä, miten ketterästi muotoilijat pystyvät hyppäämään sovellusalueelta toiselle.”

 

Teksti: Hilla Uotila